Kielifani saa taas jännittää. Saavatko Vantaan koululaiset oppia uusia vieraita kieliä vai onko tyydyttävä toiseen kotimaiseen?
Kesäkuussa opetuslautakunta yritti päättää kieliohjelmasta.
- Tulisi varhennettu englannin opetus jo 1. luokalla ja 2. luokalla kielikylpymäisesti 1 tunti viikossa.
- Tulisi uusia vaihtoehtoja 4. luokalla vapaaehtoisesti aloitettavaksi toiseksi pitkäksi kieleksi . Esityksessä ehdotettiin espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää kielitarjottimelle. Ruotsi jäisi A2-kielenä pois, koska se tulisi joka tapauksessa varhempana B1-kielenä kaikille jo 6. luokalta alkaen.
- Ruotsin opetus varhennettaisiin alkamaan 6.luokalta. Myös ruotsin kielikylpyjä lisättäisiin eskariin.
- A2-kieliryhmän saisi perustaa pienemmällä oppilasmäärällä kuin aikaisemmin, siis 14 oppilaalla.
Eikö kuullostakin hyvältä?
(Tässä kohtaa voisin hyvinkin surkutella, kuinka minun aikanani vieraita kieliä ei saanut ennen kuin lukiossa! Englantia toki ja ruotsia, vaan ei muita)
Kesäkuussa ei tullut päätöstä. Lykättiin elokuun kokoukseen.
Koska osa lautakunnasta oli sitä mieltä, että ehdottomasti pitää olla ruotsi valikossa mukana myös A2-kielenä.
Vaikka se johtaakin siihen, että espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää ei käytännössä saataisi yhtään enempää kuin nyt.
Kun vapaaehtoisen aineen kieliä on tarjottimella paljon, ei muodostu montakaan 12 oppilaan kieliryhmää. Silloin eniten ’ääniä’ saanut kieli voittaa ja muille tyrkytetään ’enemmistökieltä’ oman lempivalintansa sijaan.
Voitte kuvitella, miten pettynyt ranskan tai venäjän haluaja on, kun hänelle tyrkytetään ruotsia!
Kielifanithan juuri haluavat opiskella useita kieliä – ja ruotsin he saavat joka tapauksessa.
Tänä vuonna Vantaalla A2-kielen haluajista 35% halusi ruotsin, 27,5% saksan, 29% ranskan ja 9% venäjän. Venäjän ryhmiä muodostui vain yksi, Mikkolan kouluun. (Hyvä Mikkola!)
Vain 2% pääsi lukemaan venäjää vaikka 9% halusi. Ruotsia pantiin lukemaan 45%, vaikka vain 35% sitä halusi. Reilua?
Käytännössä jo tänä syksynä osa lopettaa A2-ruotsin (tilastojen mukaan) ja yläkoulun 6.-7. luokalla A2-ruotsia lukee enää puolet sen valinneista. Se toinen puoli aloittaa ruotsin ”uutena” B1-kielenä alusta uudestaan.
Venäjää puhuu 165 miljoonaa ihmistä. Espanjaa puhuu 470 miljoonaa ihmistä. Ranskaa puhuu 76 (äidinkielenä) +87 (toisena kielenä) miljoonaa. Saksaa puhuu 100 miljoonaa.
Ruotsia puhuu, hej, vain 10 miljoonaa ihmistä maailmassa. Suomea 5 miljoonaa.
Kannattaisiko vantaalaisten koululaisten lukea myös isompien kielialueiden kieliä? Kansainvälinen kauppa? EU? Globaali maailma? Matkailuala Suomessa?
No, asiasta väiteltiin ja äänestettiin opetuslautakunnassa 17.8.2015.
Äänestyksessä voitti kanta, jonka mukaan ruotsinkieliset saivat pitää A2-kielensä kaiken muun ruotsin lisäämisen lisäksi.
Espanja lisättiin kielivalikkoon, jossa nyt on viisi kieltä: espanja, ranska, saksa, venäjä ja ruotsi.
Kutakin kieltä varten tarvitaan 14 oppilasta, jotta ryhmä voidaan perustaa. Kun tyypillisesti A2-kielen haluajia on noin puolet ikäluokasta, tarkoittaa se, että kutakin kieltä valitsee n. 4-10 henkilöä.
Alle 14 hengen ryhmää ei koulun tarvitse perustaa lainkaan.
Voi olla että tehty päätös vähentää kaiken kaikkiaan A2-kielten opiskelua.
On myös todennäköistä, että se lisää sekä drop-outeja että niitä A2-kielen opiskelijoita, jotka joutuvat opiskelemaan muuta kieltä kuin mitä halusivat.
Siksi äänestin itse neljän valtakielen puolesta, opetusviraston esitystä puoltaen.
Niin toivoisin, että suomalaisten kielitaito monipuolistuisi ja laajenisi isoihin maailmankieliin.
Nyt voin vain toivoa…
Opetuslautakunnan pöytäkirja löytyy haulla osoitteesta www.vantaa.fi/päätöksenteko
Erittäin tärkeitä huomioita. Mitä varhemmin kieli alkaa, sitä vaivattomimmin ja paremmin sen oppii.
Suomen kilpailukykyä parannettaisiin paljon monipuolisella kielten varhaisella oppimisella, eikä säästöillä kouluista ja varhaiskasvatuksesta.