Mitä ei voi silmin vajain nähdä, siitä unta nähkää. Aina uuden aamun eteen luojan kämmen tuutii tähkää. Aina sataa tulvaveteen lastut arkinrakentajain. Lienet kasvi, eläin taikka puu: Kaikin soluin sydämin, Usko, tahdo jotakin! Niin se kerran tapahtuu. Tuhat kertaa tuhat vuotta mitään ei voi tehdä suotta.                                                            (Lauri Viidan runosta Luominen)

 Vantaalla verotuloista yli 90% menee lakisääteisten palvelujen hoitamiseen, ja nekin hoidetaan meillä halvemmalla kuin missään muualla Suomessa. Kuten sosiaali- ja terveys, peruskoulut ja päiväkodit.  Alle 10% Vantaan verotuloista jää vapaavalintaisiin kohteisiin.  Kuten nuoriso, liikunta ja kulttuuri. Rahaa ei siis jää tarpeeksi esim. hyvään kouluruokaan, nuorisotiloihin, urheiluun, liikuntaan, kunnolliseen vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, kulttuuriin jne. Yli 100 % meneviä kuluja ovat Vantaalla viime vuosina olleet kaikki perusinvestoinnit, ts. ne on rahoitettu velkarahalla.  Kuten kunnallistekniikka uusille asuinalueille, päiväkodit ja koulut uusille asuinalueille, liikenneratkaisut: kehä III parannus, Marja-rata […]

Juuri äsken minulta kysyttiin, miten voitaisiin lisätä kaupunkiviihtyvyyttä Vantaalla. No hei, vaihtakaa ne isot, harvaan kulkevat lootabussit pieniin , vikkeliin ja ketteriin reggae-busseihin, jotka muualla maailmalla on hyviksi havaittu! Niin pääsevät ihmiset harrastuksiin, tapahtumiin ja muuten vaan palloilemaan helposti ja halvalla. Shuttle bus-tyyppinen minibussi kiertää ketterästi harva-asiakkaiset ja vaikeasti ajettavat kaukiot kuten Nikinmäet, Itä-Hakkilat, Riipilät, Reunat – iljanteisillakin keleillä. Mitä järkeä on raahata 50-paikkaista raskasta ja hankalasti kääntyvää lootaa mutkaisilla ja mäkisillä kinttupoluilla, joilta kyytiin tulee 1-3 asiakasta päiväsaikaan, eikä […]

Sydämeni sykkii  junnufutikselle. Jalkapallo- ja muut palloiluseurat tekevät tuhansia tunteja ilmaista nuorisotyötä joka kuukausi. Lasten vanhemmat lähtevät ilta toisensa jälkeen vetämään harkkoja, järjestämään turnauksia, tekemään talkootytötä, jotta paikkakunnan lapsilla ja nuorilla olisi hyvä kaveriporukka ja hyvä harrastus – niin edullisesti, että kaikki halukkaat voivat osallistua. Tästä ilmaisesta vapaaehtoistyöstä vanhemmat joutuvat vielä maksamaan kunnalle kalliisti – harkkatilojen vuokrina. Esim. 1000 harrastajan TiPS (Tikkurilan Palloseura) maksaa 108.000 euroa vuodessa tekonurmikenttien ja -hallien tilavuokria Vantaan kaupungille (2008). Vastapainoksi TiPS saa kaupungilta avustusta 17.800 […]

Eräs äänestäjäni kirjoitti minulle pitkän ja vuolaan fanikirjeen, kiitos Milla! Hän vain ihmetteli yhtä seikkaa – miksi en puhu kulttuurista mitään kotisivuillani? Miksi tosiaan, ihmettelen itsekin. Olenhan aina rakastanut kulttuuria,  enemmän vielä kuin sen ruumiinkulttuurista osaa liikuntaa. Jo pikkutyttönä väsäsin näytelmiä koulussa, maalasin, kirjoitin, lauloin.  70-luvulla nuorille ei ollut tarjolla omia harrasteryhmiä, tämä olikin onneni. Änkesin nimittäin aikuisten ryhmiin Kouvolan kansalaisopistolla, ja sain ohjausta mm. taiteilija Eero Eirtolta öljyvärimaalauksessa ja kirjailija Matti Paavilaiselta luovassa kirjoittamisessa.  14-vuotiaina olimme ystäväni Maiju Utin kanssa myös […]

Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla. 3-vuotiaasta 6-vuotiaaseen säästin rahoja nukenvaunuihin, siis yli puolet elämästäni. Opin, että säästäminen tarkoittaa: jaksan nyt olla ilman jotakin pientä ylimääräistä, jotta sitten joskus saan jotain suurempaa. Opin myös, mitä tarkoittaa korko, kun sitä postipankin säästökirjaa yhdessä isin kanssa tutkiskelimme. Kun tulin aikuiseksi, minua opetettiin säästämään suuren metallisen juustohöylän avulla. Nyt ei enää laitettukaan rahaa possuun, vaan höylättiin rahaa pois yhteisestä lompakosta. Opin että säästäminen tarkoittaakin: olen nyt ilman jotakin päivittäistä tärkeää, […]

Suomen kouluihin luvattiin 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämistä varten – hienoa! Kun valtio antaa lisärahaa kunnalle, on kunnalla kuitenkin täysi vapaus harkita, mihin se lopulta ne rahat käyttää. Kouluun vai muualle. Ns. ‘korvamerkittyä’ rahaa ei enää ole. Vantaallakin kunnanvaltuusto päättää, mihin nuo lisärahat laitetaan. Kun Suomessa on 4500 peruskoulua, tarkoittaisi 16 miljoonaa heille tasaisesti jaettuna keskimäärin 355.600 euroa per koulu. Mihin sinä laittaisit tuon summan? Minulla on kaksi lasta Mikkolan koulussa Vantaalla , ja heidän kauttaan olen paljonkin pohtinut koulujen arkea. Olen verrannut omaan kouluaikaani […]

  Kielten opiskelu on peruskouluissa ja lukioissa vähentynyt dramaattisesti. Syynä ei ole se, että koululaisia ei enää kielet kiinnostaisi. Vaan se, että kunnissa on suurennettu valinnaisten kielten minimiryhmäkokoja niin suuriksi, ettei tarvittavaa määrää oppilaita yksittäisille kielille enää löydykään. Eniten tästä kärsivät ne oppilaat, jotka haluaisivat opiskella venäjää, ranskaa, saksaa tai espanjaa. monessa koulussa ainoa valinnaisen pitkän kielen ryhmä syntyy ruotsin kieleen. Vetoan nyt kouluihin ja erityisesti koulujen rehtoreihin: tehkää yhteistyötä pitkien kielten ryhmien puolesta! Jos yhteen kouluun perustetaan ranskan ryhmä, […]

   Kaiken pitää olla nyt entistäkin helpompaa ja selkeämpää kuluttajalle. Olen tutkinut viime aikoina pakkauksia, logoja, aikakauslehtiä ja mainoksia. Sekä kuluttajahaastatteluin että semioottisesti. ”En jaksa!” parahtaa kuluttaja pakkausvalikoiman äärellä. ”En kestä yhtään sekavuutta enää!” huudahtaa lehden lukija. ”Haluan jotakin helppoa ja kivaa!” sanoo harrastuksen valitsija. ”Kertokaa mulle äkkiä ja muutamalla sanalla, mistä on kyse, niin voin ehkä tarttuakin siihen” vaatii työpaikkailmoituksen lukija. Olihan se odotettavissa, että ’tehokkaasta’ multitaskingista on sivuvaikutuksia. Kun entiset lineaariset kirjanlukija-aivot on opetettu flipperimäisiksi multimedia-aivoiksi, niin vastapainoksi levon, selkeyden ja […]

  Minulta kysyttiin, mitä hyötyä on semiotiikasta markkinoinnissa. Hyvänen aika!  Mitä hyötyä? No muistelepa vaikka jotain vaikuttavaa elokuvaa, joka on jäänyt mieleesi. Mitä siinä oli erilaista kuin tavallisessa B-luokan elokuvassa? Vaikka Fellinin Amarcord, Amelié tai American Dream? Olihan niissä, tosiaankin oli. Oli aivan erilainen koko se visuaalinen maailma. Koko kuvaustyyli ja teema. Ihmeelliset värit! Uskomattomat henkilöhahmot. Mielettömän koukuttava tarina.  Yllättävät juonenkäänteet. Kuolemattomat repliikit. Ja kun se loppui, niin harmitti, kun haluaisi nähdä lisää. Tuo kaikki on semiotiikkaa. Eli tietoa siitä, […]

6

Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus  näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne.  Milloin saamme myös ”hitaan”  talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin  infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi ”hidas” talous – kvartaariajattelu […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn