Kieliä kouluun!

  Kielten opiskelu on peruskouluissa ja lukioissa vähentynyt dramaattisesti.
Syynä ei ole se, että koululaisia ei enää kielet kiinnostaisi. Vaan se, että kunnissa on suurennettu valinnaisten kielten minimiryhmäkokoja niin suuriksi, ettei tarvittavaa määrää oppilaita yksittäisille kielille enää löydykään.
Eniten tästä kärsivät ne oppilaat, jotka haluaisivat opiskella venäjää, ranskaa, saksaa tai espanjaa. monessa koulussa ainoa valinnaisen pitkän kielen ryhmä syntyy ruotsin kieleen.
Vetoan nyt kouluihin ja erityisesti koulujen rehtoreihin: tehkää yhteistyötä pitkien kielten ryhmien puolesta!
Jos yhteen kouluun perustetaan ranskan ryhmä, toiseen saksan ryhmä ja kolmanteen venäjä, niin näitä tärkeitä valtakieliä pääsevät oppimaan ne jotka haluavat jo 10-vuotiaasta alkaen.  Sopikaa yhdessä esim, että joka koulussa ko. vuosiluokan muut tunnit päättyvät maanantaisin klo 12, ja kielitunnit ovat klo 12.30-14.30, niin lapset voivat kävellä naapurikouluun kielitunneille. Perheet varmasti mielellään antavat luvan tähän oppilaiden omatoimiseen päiväkävelyyn koulusta toiseen, kun vain saavat lapsilleen sitä haluttua kieltä.
Tai luokaa systeemi, jossa joka toinen vuosi aloitetaan ranska ja ruotsi, joka toinen vuosi venäjä ja ruotsi. Ja sallikaa myös vuotta vanhempien tulla mukaan aloittavaan kieleen, jos edellisenä vuonna ei alkanut heille mieluisen kielen ryhmää.
Monessa koulussa nimittäin nykysysteemillä syntyy ainoastaan ruotsin kielen ryhmiä valinnaiseen A-kieleen. Vuosiluokassa on 60-90 oppilasta, niin kielivalinnat jakautuvat neljän kielen kesken melkoisesti. Kun ryhmään nyt vaaditaan 18 oppilasta, niin koulut suorastaan tuputtavat ruotsin kieltä perheille, jotta saisivat edes sen yhden kieliryhmän kasaan. Sitten joka koulussa luetaan ruotsia pitkänä A-kielenä, vaikka ruotsin opettajatkin sanovat, että kieli on helppo ja sen ehtii oikein hyvin oppia vasta 7.luokaltakin aloitettuna.
Näin tärkeät valtakielet saattavat jäädä kokonaan repertuaarista, myös lyhyinä. Kun monilla on jo sekä englanti että  ruotsi ‘pitkänä’ kielenä, eivät he yläasteella enää haluakaan ylimääräisiä B-kieliä. Näin nekin, jotka siinä vaiheessa haluaisivat opiskella ranskaa, saksaa tai venäjää, jäävät ilman.  On tunnettu tosiasia, että kielet tarttuvat parhaiten päähän lapsena. Kielen opiskelu on paljon helpompi aloittaa 9-10-vuotiaana, kuin murrosiässä 13-vuotiaana tai lukiossa 16-vuotiaana.
9-10-vuotiaalle tarttuu päähän ilman ponnistelujakin, eivätkä hormonaaliset tai ryhmäpainesyyt haittaa oppimiskykyä tai -motivaatiota niinkuin isommilla. Jos kerran olemme Suomessa yhteisesti sitä mieltä, että kielten opiskelu on meille tärkeää ja hyväksi, niin miksi ihmeessä emme sitten toimi niin? Yhdessä vaiheessa kieliryhmän koko olikin pienempi, 12 oppilasta.
Yritin kysyä, voisiko tässä asiassa tehdä koulujen välistä yhteistyötä, niin sain sellaisen kuvan rehtoreilta, että voisi kyllä, mutta siitä olisi vaivaa…Olisiko siitä nyt niin hirveän kovasti vaivaa?
Vetoan teihin, peruskoulujen rehtorit, nähkää sen verran vaivaa, että soitatte naapurikoulujen rehtoreille ja laitatte yhdessä kielihaku-lomakkeeseen kohdan: “Haluan opiskella tätä kieltä myös siinä tapauksessa, että ko. kielitunnit järjestetään jossakin lähikoulussa. Tunneille kulkemisen huolehdimme itse, kun koulu huolehtii että tunnille kulkemiseen varataan lukujärjestyksessä puolen tunnin aika.” Loppu on normaalia käytännön järjestelyä, eikö niin?
 

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Mihin rahat kouluissa?

ti loka 25 , 2011
Suomen kouluihin luvattiin 16 miljoonaa euroa luokkakokojen pienentämistä varten – hienoa! Kun valtio antaa lisärahaa kunnalle, on kunnalla kuitenkin täysi vapaus harkita, mihin se lopulta ne rahat käyttää. Kouluun vai muualle. Ns. ‘korvamerkittyä’ rahaa ei enää ole. Vantaallakin kunnanvaltuusto päättää, mihin nuo lisärahat laitetaan. Kun Suomessa on 4500 peruskoulua, tarkoittaisi 16 miljoonaa heille tasaisesti jaettuna keskimäärin 355.600 euroa per koulu. Mihin sinä laittaisit tuon summan? Minulla on kaksi lasta Mikkolan koulussa Vantaalla , ja heidän kauttaan olen paljonkin pohtinut koulujen arkea. Olen verrannut omaan kouluaikaani […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn