Luen metropolialueen esiselvitystä: alustavaa suunnitelmaa pääkaupunkiseudun yhteisen metropolin luomiseksi. Kun pääsen joukkoliikenne- ja pendelöintiselvityksiin, järkytyn melkoisesti.
Helsingissä käy muualta töissä 160.000 ihmistä, Lohjaa, Porvoota ja Mäntsälää myöten. Alan miettiä, paljonko heiltä kuluu työpäiviä vuoden mittaan pelkästään työmatkoihin.
Jos oletetaan, että heillä kuluu kodin ja työpaikan väliseen yhdensuuntaiseen työmatkaan keskimäärin tunti, niin se tarkoittaa kaksi tuntia päivässä. Työntekijällä on keskimäärin 220 työpäivää vuodessa, siis 440 tuntia kuluu työmatkoihin vuodessa. Arvaatteko paljonko se on kokonaisina työpäivinä? Kokonaisina työpäivinä (à 7,25 tuntia) pendelöivältä henkilöltä kuluu 60 (!) kokonaista työpäivää vuodessa ruuhkassa istumiseen!
Kun näitä ihmisiä on 160.000, niin kansantaloudelliseen haaskaukseen ja hiilijalanjäljen kasvattamiseen menee pääkaupunkiseudulla 9,6 miljoonaa työpäivää vuodessa! Eihän tässä ole järjen häivää!
Miksi ihmeessä tätä ei ole ratkaistu jo aiemmin? Miksi ihmeessä 2/3 pääkaupunkiseudun työpaikoista on annettu keskittyä ahtaalle Helsingin niemelle, joka on joka puolelta veden saartama ja kovin hankalien liikenneyhteyksien päässä ihmisten asuinalueilta?
On päivänselvää, että metropolikaavaa ja ylikunnallista ohjausta tarvitaan pääkaupunkiseudulla kipeästi.
Maltilliset kasvuennusteet sanovat, että seudulle tulee 300.000 ihmistä lisää 20 vuoden aikana, heistä yli puolet on maahanmuuttajia. Heille täytyy löytää kohtuuhintaisia asuntoja Mäntsälää lähempääkin. Tai sitten työpaikat on siirrettävä Helsingistä Kehä kolmosen taakse. Mieluiten sekä että? Muuten arkielämä käy aivan mahdottomaksi ja kalliiksi täällä.
Pitkät päivittäiset työmatka-ajat eivät rasita ainoastaan työssäkäyviä ihmisiä ja ilmastoa, vaan myös työssäkäyvien lapsia. Yhä pitenevät työpäivät tarkoittavat yhä piteneviä päiväkoti- ja yksinolopäiviä lapsille ja koululaisille.
Tarvitaan järkevä metropolihallinto, jota johdetaan koko alueen ihmisten eduksi. Eikä sitä johtamaan saa päästä pelkästään helsinkiläiset ministerit ja missit, vaan eri alueiden omat, aluetta hyvin tuntevat, pätevät ja ahkerat kuntapoliitikot.
Kannatan lämpimästi!
