Demokratiaa pitkän korpivaelluksen jälkeen

Nyt on ensimmäinen kerta viisivuotisen valtuustourani aikana, että minun ei tarvinnut valvoa kokonaisia öitä budjettineuvottelujen jälkeen järkyttyneenä siitä, kuinka edes yhden euron muutosta ei sallittu, kuinka kohtuutonta on elää diktatuurissa, kuinka järjen käyttö ei ole sallittu, kuinka edes lastensuojelulasten hätää ei kuultu.

On ollut murskaavaa nähdä lähempää, kuinka ”demokratia” ”toimii” yhdessä maailman reiluimmiksi määritellyistä maista.

Sitä kiitollisempi olen tänään siitä, että nyt se yhtäkkiä toimiikin!

Kaupunginhallituksen pj Sari Multalan vetämissä budjettineuvotteluissa kuunneltiin kaikkien poliittisten ryhmien toiveita ja pyrittiin myös antamaan kaikille jotakin, joka oli heille tärkeää.

Kiitän poliittisia ryhmiä, että jaksoitte hieroa sopua aamusta yöhön. Erityisesti kiitän neuvottelujen vetäjää Sari Multalaa pitkien neuvottelujen onnistumisesta.

Vaikka kukkaronnyörejä pidetään edelleen tiukalla – ehkä liiankin tiukalla siihen nähden että kaupunki tekee tänä vuonna plus 165 miljoonan euron tuloksen ja seuraaville vuosille povataan 4 % verotulojen kasvua – niin jotain tärkeää sentään saadaan.

Taskulaskin ja lukulasit

Viisi miljoonaa sisäilmakorjauksiin, 200.000 lastensuojelun hätään, miljoona varhaiskasvatuksen saavutettavuuteen kaikille.
Hurja tavoite nuorisotyöttömyyden puolittamisesta tämän vaalikauden aikana.
Selvitys erityisopetuksen muutosten ja kolmiportaisen tuen toimivuudesta, selvitys Elmon urheilupuistosta ja uimahalleista, selvitys pikaraitiotiestä.
Lisää positiivista erityiskohtelua kouluissa, monikielistä palvelua vantaa-infoissa, ja anonyymin rekrytoinnin kokeilu.
Pienet liike- ja toimitilat huomioidaan kaupunginosakeskusten kaavoituksissa.
Tärkeitä parannuksia kaikki.

MITÄ EI VIELÄ SAATU, TOIVOTTAVASTI ENSI VUONNA:

Nikinmäen yläkoulu.

Korson koulu kun lakkautetaan 2021, joutuu 900 Nikinmäen yläkoululaista edelleen kulkemaan 4 km koulumatkat moottoriteiden yli Leppäkorpeen, ellei järki tule päähän kevään kouluselvityksen myötä.

Nikinmäen koulu Vantaa 2017

Tilatehokkuusohjelman arviointi.

Jotain vikaa siinä täytyy olla, jos 850 oppilaspaikkaa tarvitaan ja vain 350 aiotaan rakentaa.

Jos kuvitellaan voivan lisätä 300 oppilasta eli 15 kokonaista opetusryhmää Mikkolan kouluun, jossa jo nyt ovat tilat täynnä, sisäilmaongelmista puhumattakaan.

Voin kertoa, että kun esikoiseni kävi Mikkolan koulua 2000-luvulla ja koulussa oli 860 oppilasta, niin ryhmäkoko oli 28, eikä kaikilla luokilla ollut kotiluokkaa.
Miten sitten jos oppilaita on 1132?

Emme halua ryhmäkokoja suuremmiksi, emmekä käytäville ahdettuja, stressaantuneita luokkia.
Tarvitaan puolueeton, ulkopuolinen selvitys tilatehokkuusohjelmasta.

Myös sähköistä opiskelua tulisi tarkastella maltilla.
Oppilaat kokevat sen  hankalaksi.

Kuten nuorisovaltuutettu täällä sanoi: heillä on vain yksi koulukirja, matikan kirja, muissa aineissa käsketään etsimään tieto netistä.
Omakin tyttäreni purnasi digitaalisesta oppikirjasta: ”Miten mä luen kokeisiin, kun ei tässä ole mitään luettavaa?”
Jos kerran monikanavaista oppimista ajetaan, tulee sallia myös tuo 500 vuotta vanha, hyväksi todettu kirja käyttöliittymänä.

Peruskoulun, lukion ja ammattikoulun vaikuttavuus.

Kuinka moni vantaalaisista lukiolaisista pääsee korkeakouluun heti yo-kirjoitusten jälkeisenä syksynä?
Huikeat 2% *!  Onkohan tarpeeksi, jos sitova tavoite on vahvistaa vantaalaisten koulutustasoa?
Tarvitsemme selvät mittarit kouluopintojen vaikuttavuudelle – miten nuoremme sijoittuvat jatko-opintoihin ja edelleen työelämään.
Jos emme tiedä lukuja, emme tiedä, mitä pitäisi parantaa.

Kesätyösetelit kaikille 9-luokkalaisille.

Tämän Helsinki on tehnyt jo. Tein tästä valtuustoaloitteen, joka sai valtuustossa suuren kannatuksen.
Rahat eivät nyt riittäneet, vaan ehkäpä jo ensi vuonna on toisin.
EDIT 2019:  Virkamiehet valmistelivat kesätyöseteliasian ja esittelivät kaupunginhallitukselle jo keväällä 2019, tarjolle yli 1000 seteliä, joista yli 800 meni käyttöön!
Näin isompi joukko nuoria pääsi kesätöiden makuun, hyvä!

(Olisi paljon muutakin, vaan toiset valtuutetut puhukoot niistä.)

Vaula Norrena myös kesä 2019
(Vaula Norrenan budjettipuhe Vantaan valtuustossa 13.11.2018)
* tieto vuodelta 2012, tuskinpa tuosta paljon parantunut

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Tartutaan kasvuun!

ma joulu 11 , 2017
  Vantaa päättää nyt kaupungin strategiasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Uudessa strategiassa on paljon hyvää.Se on tarpeeksi kunnianhimoinen, tarpeeksi yksityiskohtainen, tarpeeksi rohkea ja reilu. Työllisyystavoitteet ovat kovat – työttömyyden puolittaminen neljässä vuodessa on hurja tavoite.Täsmällisemmät koulutustavoitteet ovat tärkeitä – lukiolaisten sijoittuminen jatko-opintoihin, ammattiopintojen keskeyttämisten väheneminen, Variasta valmistuneiden sijoittuminen työelämään jne.Hyvinvointitavoitteet tietenkin palveluineen.Strategisesti tärkeintä on mielestäni kaupunkikeskustojen tiivistäminen.Kaupunkikeskustoihin panostaminen tarkoittaa parhaimmillaan elinvoiman, työllisyyden, kaupan, kaupunkikulttuurin kasvua – myös reipasta verotulojen kasvua.Tiiviit kaupunkikeskustat on todettu elinvoiman lähteiksi ja trendi on maailmanlaajuinen.Ihminen tulee ihmisen […]
Vantaa kaupunkikeskustat esite 2018

Kiinnostaako?

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share