Kiitokset kattavasta kotouttamisohjelmasta!
Vantaalla on todellakin lisätty vieraskielisten kotoutumista edistävää toimintaa roppakaupalla viime vuosina. Myönteisen erityiskohtelun ohjelma tuli pari vuotta sitten, selko- ja monikielistä viestintää on lisätty merkittävästi ja työllisyyspalveluissa on satsattu maahan muuttaneiden neuvontaan niin yrityksen perustamisessa kuin koulutuksen ja työpaikkojen saannissa.
Erityisesti kiitän seuraavista kohdista uudessa ohjelmassa:
1) Kotouttamisen kaksisuuntaisuus ja
2) Peruskoulu telakkana yhteiskuntaan
Kotouttamisen kaksisuuntaisuudesta todetaan, että kyse ei ole vain maahan muuttaneiden ihmisten tiedon lisäämisestä ja suomalaisen systeemin omaksumisesta, vaan kyse on myös suomalaisten oppimisesta suvaitsevampaan, monikulttuurisempaan yhteiskuntaan.
Tähdennetään, että myös suomalaisten tulee oppia jotain.
Suomen kielen koulutusta lisätään, mutta samalla todetaan suoraan, että eipä siitä paljon hyötyä ole, jos naapurit eivät suostu juttelemaan maahan muuttaneiden kanssa.
Sanotaan, että edistetään Tervetuloa Vantaalle –kulttuuria ja rasismin ja vihapuheen vastaisuutta.
Hyvä juttu!
(Nythän jopa 18% ulkomaalaistaustaisista lapsista kokee kiusaamista viikoittain kouluterveyskyselyn mukaan.)
Koulusta pitää tehdä koko asuinalueen kohtaamispaikka
Mainitaan, että peruskoulu toimii telakkana yhteiskuntaan – olen samaa mieltä, näin pitää olla!
Sanotaan, että tarvitaan kohtaamisfoorumeja, kuten asukastupatoimintaa.
Mutta mihin ne peruskoulut telakkana yhteiskuntaan nyt unohtuivat?
Siitä ei ole toimenpiteitä ohjelmassa.
Tarvitaanko esimerkiksi pienryhmävanhempainiltoja, joissa perheet pääsevät keskustelemaan enemmän?
Ainakin maahanmuuttajaperheet hyötyvät, jos heidän kanssaan keskustellaan enemmänkin kuin sen vanhempainvartin verran vuodessa.
Tarvittaisiinko myös harrastus- ja yhdistystoiminnan esittelyä aikuisille ja lapsille entistä enemmän?
Tarvitaanko teehetkiä ja kahvikutsuja maahanmuuttajaperheiden kanssa?
Tarvitaanko vanhempainyhdistysten ja luokkatoimikuntien sparraamista ja maahan muuttaneiden kutsumista näihin mukaan?
Olisiko hyvä maahan muuttaneiden osallistua enemmän koulujen ja päiväkotien arkeen?
Missä muualla ihmiset edes tapaavat toisiaan, kun ei Vantaalla enää lähiökirjastojakaan juuri ole?
Koulujen ja päiväkotien tulee ottaa entistä enemmän vastuuta asuinalueiden yhteisöllisyydestä.
Tein tästä valtuustoaloitteen nimellä ”Kotouttamisen kaksisuuntaisuus kouluissa ja päiväkodeissa” – toivon paljon allekirjoituksia siihen.
Belgiassa on lähiökoordinaattoreita, Tanskassa yhdistysten tehtävä on vierailla maahanmuuttajaperheissä. Suomessa ja Vantaallakin on tehtävä enemmän.
(Sallittu kolmen minuutin puhe kotouttamisohjelmasta Vantaan valtuustossa 11.12.2023)
