Koulutusleikkaukset olivat edellisten hallitusten tyhmimpiä tekoja.
Lasten tulevaisuudesta jos tingitään, tingitään kaikkien tulevaisuudesta.
Ilman hyvin koulutettua työvoimaa ei saada työtä ja työpaikkoja.
Hyvä koulutus antaa hyvän pätevyyden ylipäänsä elämään.
Nyt tarvitaan korjausliikettä. Siinä valtion rahoitus on avainasemassa – vaan kuntakin voi tehdä paljon.
Lisärahaa kunnan pussista
Vantaalla olemme ottaneet kunnan pussista lisärahaa pahimpina leikkausvuosina.
Kun ammatillisesta koulutuksesta leikattiin valtion rahoitusta 12% vuodelle 2017, niin lisäsimme kunnan budjetista 1,3 miljoonaa euroa hätäapua Varialle.
Myönteisen erityiskohtelun ohjelma
Vantaalla on myös myönteisen erityiskohtelun ohjelma, jolla tuetaan heikoimpien tulo- ja koulutustasojen asuinalueita.
Kouluihin on tuotu erityisnuorisotyöntekijöitä auttamaan sosiaalisissa ongelmissa. Oppimisen tukea on lisätty.
Kesäisin on tarjottu puistoruokailua ja alueiden yhteisöllisyyttä on tuettu osallistuvalla budjetoinnilla.
Tällaisella tuella on havaittu voitavan pelastaa nuoria lastensuojelulta ja ylisukupolviselta köyhyydeltä.
Luku- ja laskutaito saatava kohenemaan
Nyt on satsattava esi- ja perusopetukseen, jotta luku- ja laskutaito saadaan pian kohenemaan.
Tämä on paitsi inhimillisesti, myös kansantaloudellisesti tärkeää.
Jos luku- ja laskutaito on niin heikkoa, että ‘henkilö ei selviydy tulevaisuuden työelämän vaatimuksista’, kuten määritelmä kuuluu, se tarkoittaa työttömyyttä ja syrjäytymistä.
Jos tällaisia ihmisiä on jatkossa 15% entisen 7% sijasta, voitte arvata, mitä se tarkoittaa työllisyydelle, sosiaalituen tarpeelle ja ihmisten elämille.
Lähiopetus takaisin ammatilliseen koulutukseen!
Toinen asia on, että myös toisen asteen koulutusta on parannettava.
Rahaleikkaukset johtivat lähiopetuksen leikkauksiin ja itseopiskeluun ammatillisessa koulutuksessa.
Työnantajat valittavat, että kouluista valmistuu nyt väkeä, joka ei aina osaa ammatin perustaitojakaan.
Tämä on hälyttävää.
Lähiopetusta on yksinkertaisesti lisättävä.
On toki aloja ja opiskelijoita, joille sopii etäkoulutus. Suurin osa opiskelijoista kuitenkin hyötyy läsnäopetuksesta ja kanssakäymisestä muiden kanssa.
Oppimiskampus parantaa työllistymistä
koulun jälkeen
Vantaalla on pohdinnassa uusi oppimiskampus, joka yhdistäisi lukion, Varian, ammattikorkeakoulujen ja aikuiskoulutuksenkin toimintoja samoihin tiloihin.
Kampukselle halutaan myös työpaikkoja ja toimistoja, jotka haluavat yhteistyöstä oppilaitosten kanssa. Näin lisätään synergiaa ja työssä oppimista.
Näin koulutusta kehitetään.
Kun olen seurannut Vantaan sivistysvirastoa läheltä jo vuosia (mm. opetuslautakunnassa 2009- 2017), olen havainnut, että kehitysosaamista ja -intoa kyllä riittää.
On koulua ilman lukujärjestystä, englantia ekaluokalla, kielirikasteista oppimista päiväkodeissa, viisivuotiaiden eskaria, akateemisia kursseja jo lukioissa jne.
Ainoa, mikä meillä hidastaa koulutuksen kehittämistä, on rahan puute.
Tämän jos saisimme yhteisillä päätöksillä korjattua, niin koulutus kyllä kohenisi!
Vaula Norrena, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (vihr)
Kirjoitus Vantaan Sanomissa 1/2021
P.S. Oppimistuloksissa on tosiaan parannettavaa
P.S. Suomen koululaisten PISA-tulokset ovat kaksin verroin huonommat kuin ennen – koulutuksen resurssejahan on leikattu reippaasti entisten hallitusten toimesta.
Vuoden 2000 PISA-tutkimuksessa 7 % suomalaisoppilaista jäi heikolle osaamistasolle lukutaidossa ja matematiikassa. Vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa heikkoa lukutaitoa oli jo 14 % ja heikkoa matematiikkaa 15 %.
Samana aikana Suomen korkeakoulutettujen nuorten määrä putosi ja on nyt Euroopan alhaisimpia 41 % osuudella ikäluokista. Ei hyvä. 🙁
