Vantaan kaupunginhallitus saa 15.1. 2024 päättää, siirtyykö Vantaa osakkaana Suomi-rata Oy:stä suoraan Lentorata Oy:hyn ja lähtee maksamaan 28 km pituisen ratatunnelin suunnittelua ja rakentamista Pasilasta Vantaan lentoasemalle ja siitä edelleen Keravalle.
Kolmen miljardin euron hanketta on vuosien ajan perusteltu sillä, että pääradan kapasiteetti ei tulevaisuudessa riittäisi ilman erillistä ratatunnelia.
Virallinen YVA-raportti tyrmää Lentoradan
Nyt Lentoradan virallinen YVA eli ympäristövaikutusten arviointiraportti toteaa, että kapasiteetin takia ei Lentorataa tarvita, ei tarvita edes yhtä lisäraidetta pääradalle.
Tulevaisuuden tarvitsema kapasiteetti saadaan aikaan jo uudella digitaalisella junien ohjausjärjestelmällä, (joka korjaa myös aikatauluongelmat) sekä pääradan peruskorjauksella (joka on jo pääosin tehty).
Tämän sain tietää VR:n rataliikennesuunnittelijalta jo vuonna 2020, kun asiasta viimeksi kiisteltiin kaupunginhallituksessa, vaan eihän minua silloin kukaan uskonut. Äänestimme silloin hanketta vastaan valtuutettu Jouko Jääskeläisen (kr.dem.) kanssa ja saimme toisilta rapaa niskaan.
Nyt on mustaa valkoisella YVA-raportissakin, silti päättäjät toistavat kapasiteettimantraa.
Lentorata ei lyhentäisi matka-aikoja
Toinen suosittu perustelu Lentoradalle on ollut nopeampi, suora yhteys Tampereelta ja Helsingistä lentoasemalle.
Vaan tämäkään ei toteutuisi kuin osittain: Tampereen suunnasta matka-aika ei lyhenisi, sanoo YVA. Helsingin suunnasta matka lentoasemalle lyhenisi kyllä, joskin on arvioitu, että se olisi saavutettavissa myös Kehäradan vuoroja ja pysäkkejä uudelleen järjestelemällä.
Ei siis ihme, että lähes kaikki Suomi-radassa mukana olleet kunnat ovat jääneet pois Lentorata-yhtiöstä.
Jopa Tampere ja lentoasemaa pyörittävä Finavia Oyj. He eivät näe etuja tässä hankkeessa.
Maksajien ja osakkaiden määrä on siis supistumassa valtion lisäksi kolmeen: Helsinki, Vantaa ja Lahti.
Kun ensimmäisen kerran kuulin Lentoradasta vuosia sitten, kysyin:
”Mitä ideaa Vantaalle olisi siirtää kaupungin keskusta lentoasemalle ja vielä 40 metriä maan alle?”
Samaa on syytä kysyä edelleen.
Vantaalle Lentorata toisi vain heikennyksiä
Vantaan junayhteydet muualle Suomeen heikkenisivät merkittävästi.
Kun vantaalainen lähtisi junalla Tampereelle tai mihin tahansa pohjoiseen tai itään, vain Kehäradan varrella asuva selviäisi yhdellä vaihdolla. Muiden pitäisi ensin matkustaa bussilla Tikkurilaan/Myyrmäkeen ja siitä Kehäradalla lentoasemalle.
Kahden vaihdon taktiikalla laukkujen kanssa junaan. Vai oletatteko, että siirrämme myös bussiasemamme lentoasemalle, joka ei varsinainen arkiliikenteen solmukohta ole?
Yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattamaton
Lentorata on hankearviointiraportissa todettu yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattamattomaksi. Sen rakentaminen maksaisi 2,8 miljardia, josta matka-aikahyötyinä yhteiskuntaan palautuisi aikanaan 524 miljoonaa euroa.
Hyötysuhde on vain 0,19, kun yleensä 1,0 tavoitellaan.
Hyötyjä vähentävät vielä vuosittaiset noin miljoonan euron käyttökustannukset sekä Tikkurilan heikentynyt palvelutaso, raportti toteaa.
Hyötyjiä olisivat lähinnä Helsingistä lentoasemalle menijät. Tavalliset kaukojunien käyttäjät eivät hyötyisi. Vantaalaisille tulisi lähinnä haittaa.
Ympäristölle tuhoisa
Oma lukunsa ovat Lentoradan ympäristörasitteet ja ilmastopäästöt.
Radan rakentaminen tuottaa 5,5 miljoonaa kiintokuutiota louhetta (josta vain 30 000 voidaan käyttää hankkeessa), louhinta vaatii valtaisat määrät puhdasta vettä, tunneli vaatii hirmuiset määrät betonia, joka on yksi pahimpia päästölähteitä ylipäänsä.
800 000 kuorma-autollista louhetta ajetaan ja varastoidaan pitkin pääkaupunkiseutua, ei halpaa eikä ympäristöystävällistä.
Lentoradan YVA-raportissa luetellaan radan rakentamisen ympäristöhaittoja melusta pölyyn, maisemasta luontoon, mutta mm. ruiskubetonoinnin ja glykolin aiheuttamat päästöt arvioidaan kovin alakanttiin. Betonipäästöt on laskettu sen mukaan, että vain 20% tunnelin pituudesta betonoitaisiin – kuitenkin toisaalla sanotaan, että todennäköisesti 100% joudutaan betonoimaan. Glykolin torjunnan haittoja ei ole laskettu.
28 km mittainen kaksi erillistä tunnelia käsittävä Lentorata on valtaisa urakka ja tuskin kustannuksetkaan alle kolmen miljardin jäävät. Vertailun vuoksi: kolmella miljardilla eurolla saisi esimerkiksi kymmenen pikaratikkarataa parantamaan pk-seudun työmatkaliikennettä.
Ne palvelisivat kymmeniä tuhansia kulkijoita joka päivä ja toisivat todellisia matka-aikasäästöjä.
Ei Lentorataa
Meidän on ihan oikeasti laskettava, mikä on järkevää ja mitä todella tarvitaan, jotta ihmisten arki sujuu ja elinkeinoelämä pyörii. Lentorata ei ole iso ratkaisu, vaan iso ongelma.
P.S. Faktoja Lentoradasta, sen kannattavuudesta, liikenne- ja ympäristövaikutuksista löytyy yhtiön omasta materiaalipankista täältä: https://suomirata.fi/hanke-etenee/materiaalipankki/
Vaula Norrena
Vantaan kaupunginvaltuutettu (vihr)
Kirjoitus on pääosin julkaistu mielipiteenä Vantaan Sanomissa 10.1.2024
