Kun Vantaan strategiaa laadittiin, vihreät vaativat sinne luku- ja matikkataitojen mittariksi kunnon tutkimusta, eikä pelkkiä kouluarvosanoja, jotka olisivat muille poliittisille ryhmille riittäneet.
Kovan taistelun tuloksena saimme strategiaan asialliset lukutaito- ja matikkataitomittarit ja nepä paljastavatkin paljon.
Vantaan koululaisilla on heikko lukutaito
Lukuseula-tutkimuksen mukaan alimpaan 20 % suoritustasoon kuuluu Vantaalla tokaluokkalaisista suomenkielisistä oppilaista 28%. Suomi toisena kielenä- oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 64 % lapsista.
Seiskaluokkalaisilla tulokset vain huononevat. Lukuseulan alimpaan tasoon kuuluu 31 % suomenkielisistä oppilaista ja peräti 78% S2-oppilaista.
Valtava osa oppilaista jää vaille kunnon lukutaitoa, joka olisi välttämätön jatko-opintojen kannalta!
Vantaa on herännyt asiaan lisäämällä yhden viikkotunnin äidinkieltä ekaluokkalaisille. Mutta riittääkö tämä? Riittääkö se varsinkaan monikielisille oppilaille? Vantaan ensi vuoden budjetissa ei esitetä enää rahaa monikielisten oppijoiden tukitoimiin.
Monikielisten oppilaiden tuki on tärkeä
Mitä tämä kertoo kaupunkimme asenteista monikielisiä lapsia kohtaan?
Harrastammeko rakenteellista rasismia esityksellä jättää monikielisten oppilaiden tuki hoitamatta?
Vantaan lapsista jo 30 % on maahanmuuttajataustaisia. Haluammeko heistä aikanaan osaavia työntekijöitä tähän maahan, vai jätämmekö heidät oman onnensa nojaan, jotta myöhemmin voimme sanoa ylemmyydentuntoisesti: semmoista sakkia, ei heistä ole mihinkään.
Toivon todella, että Vantaan valtuusto harkitsee tarkoin, miten budjettia käytetään, niin että kymmenen vuoden kuluttua emme joudu toteamaan: ”olisi pitänyt tukea heidän koulunkäyntiään jo lapsina, mutta nyt on myöhäistä”.
Vaula Norrena Vantaan valtuusto 20.5.2024