Oppilaiden terveys on tärkeämpää kuin autoilijoiden mukavuudenhalu

1

Kulomäentie vanhaa osaa 2015

INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN

Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013  lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi.
Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän.

Hämeenkylän koulu
Hämeenkylän koulu

Investointien hillintää  tehdään TVO:ssa  viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista.
Siitäkin huolimatta, että  yksi  jos toinenkin koulu  jo ratkeaa  liitoksistaan  kasvavien oppilasmäärien  ja kosteusvaurioiden johdosta.

Vantaa investoinnit 1995-2015 vaulanorrena
(Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen)

Mutta teiden rakentamisista ei tingitä.
Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa  30 eri tien asvaltoimiseen (Kehä 3 remontin lisäksi), kuten on tehty jo 10-20 vuotta putkeen.

Onko järkevää jäädyttää kipeästi tarvittujen koulujen ja päiväkotien rakennusinvestointeja?
Eikö kannattaisi viivyttää mieluummin teiden asvaltointeja?
Pystymme hyvin elämään pari vuotta keskinkertaistenkin teiden kanssa, mutta huonokuntoisissa rakennuksissa lapset ja aikuiset sairastuvat.

Tässä on pitkä lista teiden rakentamisia –  n. 30 kohdetta vuodessa – kaikki eivät liene elintärkeitä tehdä juuri nyt:   Kadunsuunnittelun työohjelma 2015 Vantaa

Kouluista mm. Rajatorppa, Hämeenkylä, Vantaankoski, Korso ovat selvästi terveyshaittaisia.
Jonkin verran terveyshaittaisia ovat Kannisto, Kartanonkoski, Havukoski, Jokivarsi ja liuta vähemmän tutkittuja.
(Lista Vantaan sisäilmaongelmaisista kouluista ja päiväkodeista v. 2013 täällä)
(Ja Hämeenkylän koulusta lisää täällä: ”Teknisen tiedon valossa koulu on kunnossa”)
26 miljoonan vuosittaisesta  asvaltoimisbudjetista voi hyvin lohkaista osan uusien koulujen rakentamiseen, eikä kukaan kuole.
Voisimme myös ottaa käyttöön lisenssivapaat atk-ohjelmat. Siitä  vapautuu  6-8 miljoonaa euroa vuodessa muuhun.
Vetoan päättäjiin ja kaupunginjohtoon.
Priorisoidaan investoinnit uudestaan.
Aikaistetaan uusien koulujen rakentamisia: Rajatorppa, Korso, Vantaankosken korvaava Ylästö. Niille on kipeä tarve nykyisten loppuunajettujen, kosteusvaurioisten rakennusten tilalle
Lykätään mieluummin  teiden rakentamista – tai muuta ei-elintärkeää –  kuin sisäilmaongelmaisten koulujen korvaamista.
Oppilaiden terveys on tärkeämpää kuin autoilijoiden mukavuudenhalu.
Terv. Vaula Norrena, autoilija itsekin

Aurinkokivi koulu rakennusvaihe
Aurinkokiven koulu rakenteilla

(Vaula Norrena, budjettipuhe Vantaan valtuustossa 16.11.2015)

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

One thought on “Oppilaiden terveys on tärkeämpää kuin autoilijoiden mukavuudenhalu

  1. Kokonaisuutta ei Vantaalla katsota, kun jokainen toimiala on siiloutunut ja tuijottaa omia säästöjään. Joskus nämä aiheuttavat suurempia kuluja ”laidan yli”, kuten kitsastelu sisäilmaongelmien korjaamisessa hinta kasautuu terveyspuolelle.
    Myös perheiden paremmilla kotipalveluilla ja nopeammalla pääsyllä leikkauksiin ja hoitoon voidaan säästää niin ikään useampi miljoona. Toteutuneista säästöistä on hyviä esimerkkejä muissa kunnissa.
    Tämän lisäksi ympäristöasioilla voidaan säästää pari miljoonaa. Kaupungin vedenkulutukseen, energiansäästöön ja lajittelun kautta saatavaan jätehuoltomaksuun on mahdollista saada helposti vähennystä. Nämä eivät ole palveluista pois.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Velka on mennyt teihin ja Kehärataan, mitäs tehdään?

ma marras 16 , 2015
Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]
Vantaa investoinnit 1995-2015 vaulanorrena

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn