Ratikka tuo elinvoimaa

Vantaan ratikka Kielotiellä, havainnekuva ratikan yleissuunnitelmasta

Ratikkakeskustelu käy nyt kuumana. Myös Kehärataa rakennettaessa epäiltiin, onko kalliissa investoinnissa järkeä.
Kokemus on osoittanut: kyllä oli. 
Tuhannet ja tuhannet vantaalaiset saivat uuden kodin näppärän reitin varrelta.
Kaupunki sai mittavat maanmyyntitulot, parhaina vuosina jopa 90 miljoonaa euroa.
Ja  poikittaisliikenne alkoi toimia länsi-Vantaan ja Tikkurilan välillä.
Nyt on sitten idän vuoro.

Ratikka tuo itään elintärkeää elvytystä, toki myös Aviapolis ja Tikkurila hyötyvät suuresti.
Ratikka pelastaa kurjistumiskierteessä olevat Hakunilan ja Länsimäen. 
Vanhoihin lähiöihin tarvitaan uusia taloja vanhojen keskelle, kahviloita pubien tilalle, työpaikkoja tyhjän tilalle. Vain sillä tavoin ränsistyminen voidaan pysäyttää.

Hakunilan keskusta vuonna 2040, taiteilijan näkemys ratikan yleissuunnitelmassa.

Miksi ratikka on tarpeen, jotta voidaan rakentaa uusia taloja? Koska rataliikenteen avulla saadaan rakennuttajat uskomaan, että alueelle kannattaa rakentaa. 

Tulevan asuin- ja työpaikkarakentamisen kerrosneliömetrit Vantaan ratikan varrella

Nukkumalähiöistä elävää kaupunkia


Ratikan avulla koko väylän varrelle saadaan enemmän asukkaita, työpaikkoja ja palveluja. Näin entisestä nukkumalähiöstä tulee elävää kaupunkia – jollaisessa nykykaupunkilainen haluaa asua. 

HSL:n raportti puhuukin sosioekonomisista ja yhteiskuntataloudellisista hyödyistä: Vantaan ratikalla ne ovat ylivertaiset verrattuna muihin ratikkahankkeisiin.
Työmatkaliikenteeseen ratikka tuo ison helpotuksen sujuvampana ja luotettavampana välineenä kuin bussi. Tiesittekö, että pelkästään Aviapoliksessa on jo nyt 40 000 työpaikkaa, Tikkurilassa 25 000?
Tiesittekö, että Dixin aseman alittavalla ratikalla olisi jopa 100 000 käyttäjää? 

Vantaan ratikan reitti, ratikan yleissuunnitelmasta

Ratikka tuo 680 – 816 miljoonan euron kiinteistökehitystulot

Mitä ratikka sitten maksaa.
Selvästi vähemmän kuin se tuottaa.

Laskelmien mukaan ratikan rakentaminen maksaa 393 miljoonaa euroa, josta Vantaan oma osuus lainankorkoineen on 333 miljoonaa euroa.
Tämä summa katetaan pitkäaikaisella lainalla ja investointibudjetista.
Se ei vähennä kuntalaisten palveluihin käytettävää rahaa.

Tulopuolella Vantaan ratikka tuo kiinteistökehityksen myötä 680 – 816 miljoonan euron tulot Vantaalle 40 vuoden aikana, maltillisesti arvioituna.

Lisäksi tietysti sujuvan liikenteen tuomat aikakustannus- yms. hyödyt, joiden on HSL arvioinut olevan 10 – 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Meillä oli rohkeutta tehdä Kehärata ja se kannatti. Myös Vantaan ratikka kannattaa tehdä. Hyvä siitä tulee!

Vaula Norrena, Vantaan Sanomat mielipide 11.12.2019
ja puhe Vantaan valtuuston kokouksessa 16.12.2019

#vantaanratikka #vantaa #tulevaisuus

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Suomirata: kyllä lisäraiteille, ei lentoratatunnelille

ti helmi 11 , 2020
Olen kotoisin Kouvolasta, rautatiekaupungista.  8-vuotiaana koulutieni kulki Kouvolan ratapihan poikki, sain ylittää kahdeksan junarataa aamuin illoin. Joskus jäin jumiin kahden ohituslupaa odottavan tavarajunan väliin ja sain seistä pitkän ajan keskellä junaratoja, väistellen ohi viuhuvia matkustajajunia. Olen interrail-ajan nuori, kiertänyt ympäri Eurooppaa jos jonkinlaisilla junilla.Olen myös reppumatkaillut junalla mm. ympäri Indonesiaa ja Kiinaa ja Siperian kautta Helsinkiin, se kesti kuusi kuukautta ja 16.000 km rautateitä, turistihommina. Että kyllä minä raiteista tykkään. Suomirata: 600 miljoonaa vai kuusi miljardia? Maanantaina 10.2.2020 Vantaan kaupunginhallitus joutui […]
Vaula Siperian pikajuna 1992

Kiinnostaako?

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share