2

Mitähän mahtoivat miettiä ne varakkaat tehtailijat ja kartanonomistajat, jotka omilla rahoillaan perustivat kouluja kansalle 1850-luvun Suomessa? Investoivat johonkin, mikä ei tuottanut minkäänlaista voittoa heidän liiketoimilleen? Mitä ajatteli Suomen eduskunta, kun se vuonna 1921 sääti yleisen oppivelvollisuuden, vaikka 80% väestöstä toimi maataloudessa, jossa kirjatietoa ei niin tarvittu? Entä mikä mahtoi olla ideana peruskoulu-uudistuksessa 1972, kun maksullinen oppikoulu ja maksuton kansalaiskoulu yhdistettiin yhteiseksi, maksuttomaksi peruskouluksi? Minun isäni pääsi vain kiertokouluun 1930-luvun Evijärvellä, koska kunnalla ei ollut varaa pystyttää omaa koulua. Kiertokoulua käytiin […]

Hyvinkään jälkeen vaaditaan taas aikuisten aikaa lapsille, perheiltä parempaa kasvatusta, lisää huolenpitoa toisistamme. Harmitellaan kovaa kilpailua työ- ja kouluelämässä.  Valitetaan itsekkyyden ilmapiiriä  ja pyydetään välittämään enemmän. Samalla sanotaan: se on meistä jokaisesta itsestä kiinni. Toki, jokainen voi rakentaa yhteisöllisyyttä, jos vain halua on.  Jokainen voi asettaa arvonsa tärkeysjärjestykseen ja alkaa elää sen mukaan.  Jokainen voi laittaa lähiympäristön lapset ja nuoret etusijalle, ja luopua sen sijaan jostain muusta. Joskin nyky-Suomessa se vaatii hyviä hermoja ja jääräpäistä uskoa omaan asiaansa. Kun  tulot […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn