Vantaalla on tapana tehdä valtuustokauden alussa kaupungille strategia ja taloussuunnitelma koko neljäksi vuodeksi. Nyt aiotaan jatkaa samaa vyönkiristyslinjaa kuin viime kaudella. Menot saavat kasvaa vain 1,5% vuosittain, vaikka kaupunki kasvaa nyt 4000 asukkaan vuosivauhtia. Se on kova vaatimus. Haluan tähän väestönkasvu-klausuulin – että asukasmäärän kasvu huomioidaan toimialojen budjeteissa ensin. Onhan selvää, että esim. +500 uutta oppilasta ja +120 uutta päiväkotilasta tarvitsee paitsi palvelun, myös seinät ympärilleen. Strategiset päämäärät ovat Vantaalla sellaisia kuin  ”Kaupungin elinvoima vahvistuu”, ”Kaupunkirakenne eheytyy” ja ”Palvelut uudistuvat”. Niistä johdetaan sitovia tavoitteita, kuten […]

Lakkautetaanko Vantaalta jopa viisi terveysasemaa ja säilytetään vain kaksi? Tästä päätetään lähivuosina, jos sote tulee. Jos sote tulee, niin terveyskeskuksista ei päätä enää Vantaan valtuusto, vaan maakuntavaltuusto.  Sote aikoo keskittää palvelut isoihin yksiköihin. Jääkö silloin Vantaalle jäljelle vain Tikkurilan ja Myyrmäen terveysasemat? Ja pari  yksityistä lääkäriasemaa? Ei kovin yhdenvertaista eikä järkevää. Kun jokaisella Vantaan alueella kuitenkin asuu yli 20.000 asukasta, joka on todettu hyvin toimivan terveyskeskuksen riittäväksi  asiakasmääräksi. Myös Vantaan oma sosiaali- ja terveystoimiala on innostunut keskittämisestä, miksi? Moneen kertaan […]

  Mitä mieltä olette? Olisiko hyvä auttaa nuoria pääsemään työn makuun antamalla jokaiselle 9-luokkalaiselle 300 euron kesätyöseteli, niinkuin Helsinki tekee? Sehän ei tee sitä vain hyvää hyvyyttään, vaan ehkäistäkseen koulupudokkuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Vantaalla alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli  36,7 prosenttia vuonna 2015.   Hei yli kolmasosa työttömänä! Ammatilliset opinnot keskeyttää  Vantaalla 14,5%  oppilaista. Ja  jopa  7%  vantaalaisista  15-24-vuotiaista  on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella:  ei töissä, ei työttömänä  TE-toimistossa, eikä opiskelemassa. Tuhannet nuoret elämässä vailla suuntaa, ahdistuneina, kun eivät […]

2

Edit 06.03.2017. Kaikki puolueet halusivat yksimielisesti palauttaa valmisteluun kaupungin vastauksen tähän aloitteeseen. (vastaus alhaalla, aloitteen lopussa) Hurraa! Vaikka edeltävät neljä vuotta on enemmistö jarruttanut näitä asioita (enemmistölle se on helppoa), niin iloitsemme siitä, että he vihdoin tunnustavat, että sisäilma-asioiden hoidossa on paljon parantamisen varaa. Uusi vastaus tullee toukokuun kokouksessa. Edit 24.9.2018.  Vihdoin valtuustossa tiukempia vaatimuksia sisäilmasairaille sopivasta koulusta, edes yhdestä sellaisesta tähän kaupunkiin. Alkaa vaikuttaa, että useat puolueet nostavat tämän budjettiasiaksi marraskuussa. Jokohan vihdoin järki voittaisi?   NORRENAN VALTUUSTOALOITE 12.12.2016: […]

2

Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7:  (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]

Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]

  ”Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- ja velkaohjelmaan, eivätkä halua avata sitä lainkaan.” (VS 8.11.2014) Totuus lienee, että Vantaan suurimmat poliittiset ryhmät Kokoomus ja SDP luovuttivat vallan pois, kun he valitsivat uuden kaupunginjohtajan 2011. Hietanen kuvasi tätä silloin Helsingin Uutisissa: ”Nenonen sai Lindtmanilta ja Mäkiseltä lupauksen virkajohdon ja poliittisen johdon työnjaon selkeyttämisestä …Nenonen saa johtaa asioiden virkavalmistelua […]

Taas on aika, jolloin kaupunginvaltuutetut käyvät läpi oman kuntansa talousarvioehdotusta ja tutkivat, kuinka hyvin budjettikirjassa kuvatut toimet ja rahasummat edistävät kuntalaisten palveluja ja hyvinvointia. Ja olisiko syytä tehdä muutosehdotuksia? Valtuutettu ja lautakunnan jäsen: lue budjettikirjaa kuin piru raamattua. Koeta keksiä, mitä rivien väleihin on piilotettu. Katso edellisen vuoden budjettikirjasta, tuliko edellisvuonna luvatut hommat hoidettua ja mitä nyt on yhtäkkiä jätetty pois tai muutettu tyystin toiseksi uudessa budjettikirjassa. Arvaisitko esimerkiksi, mitä sisältyy viattomaan lauseeseen: ”Mittausosaston tavoitteena on, että palvelumaksut kattavat omakustannuksen”? Se […]

Vantaan sitova tavoite vuonna 2014 on: ”Velkaantumiskehitys hallintaan”. Tavoitteen mittari on: ”Pitkäaikaisen velan määrä kasvaa enintään talous- ja velkaohjelman mukaisesti”. Mitä Vantaan talous- ja velkaohjelma sanoo velan määrän kasvusta? (Vantaan taloudesta lisää tietoa täällä:http://www.vantaa.fi/talouskuntoon) Se sanoo, että tiukimmalla säästöskenaariolla 4 (jonka edellinen valtuusto valitsi 18.6.2012) velan määrä on korkeimmillaan v. 2015 noin miljardi euroa – ja alkaa siitä vähenemään joka vuosi, kun velkaa maksetaan takaisin. Tämä ei nyt toteudu, vaan velka kasvaa yhä vain vuoteen 2017 asti – mahdollisesti pidemmällekin. Olosuhteet ovat […]

2

Vuonna 1980 ihmettelin makrotaloustieteen luennolla, miten jatkuva talouskasvu on mahdollinen. Professori Jukka Pekkarinen, nykyinen Valtiovarain ministeriön ylijohtaja, sanoi, että siihen koko taloustiede perustuu. Kun ajattelin jatkuvaa kasvua, näin mielessäni maapallon, joka pursuaa ihmisiä niin ettei jalansijaa heille löydy. Näin valtavia suurkaupunkeja ja järjettömiä määriä koneita – kaikkea ahtautuneena aina vain pienempään tilaan. Mietin, että jossain on joku raja, jonka yli tuottavuutta ei voi enää tehostaa. Fysiikan lait tulevat vastaan. Ihmiskehon rajallisuus tulee vastaan. Ajan rajat tulevat vastaan. Jatkuva kasvu on […]

Kaikki suomalaisethan ovat alun perin maahanmuuttajia. Kantaisämme ja -äitimme muuttivat tänne Baltiasta tai Volgan mutkasta. Sen jälkeenkin olemme olleet innokkaita maahanmuuttajia. Sata vuotta sitten meiltä lähti Amerikkaan 300.000 ihmistä mainareiksi, metsätyömiehiksi, kotiapulaisiksi. Minunkin isänäitini  lähti sata vuotta sitten Pohjanmaalta Amerikkaan siirtolaiseksi –  mutta palasi takaisin, kun hänen räätälimiehensä kuoli tuberkuloosiin. Niin minusta ei tullut kolmannen polven siirtolaista Amerikkaan. 1960-luvulla Ruotsiin meni neljännesmiljoona Volvon tehtaille. Englantiin, Saksaan ja Ranskaan meni tuhansia tyttöjä au-paireiksi. Olen itsekin kokeillut maahanmuuttajan uraa: lukiolaisena USA:ssa, kesätyöläisenä […]

1

Uutta elinvoimaohjelmaa kiiteltiin runsaasti Vantaan valtuustoinfossa, ja syystä. Siinä on lueteltu pitkä lista konkreettisia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan nostavat Vantaan työpaikkaomavaraisuutta entisestään (nyt 105%). Siinä  kasvatetaan työpaikka-alueita Aviapolista, Vehkalaa, Kivistöä.  Luodaan lentokentälle logistiikka-, palvelu- ja matkailuyrityksiä. Kehitetään oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Vahvistetaan Vantaan markkinointia ja maineenparannusta. Kaikesta näkee, että ohjelman ovat tehneet korkeasti koulutetut, tavoitteelliset, bisnesorientoituneet ihmiset. Hyvä niin. Tarvitsemme liiketoimintaa. Pienyrityksethän  paikkasivat  Suomessa kaikki  60.000 teknologiateollisuudesta menetettyä työpaikkaa viimeisten 10 vuoden aikana. Hyvä pienyrittäjät! Mietin tässä kuitenkin, että auttavatko nämä Vantaan […]

Talous- ja velkaohjelmasta. Suoraan asiaan. Haluan kysyä valtapuolueilta, demareilta ja kokoomukselta, sekä kaupunginjohtaja Nenoselta, vilpittömästi: mikä teitä viiraa? Ensin piti tehdä tiukka talous- ja velkaohjelma, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan. Nyt te saman velkaohjelman nimissä lohmitte aina vain lisää velkaa, jo yli 5000 euroa per vantaalainen. Velankorot ovat 20 miljoonaa vuodessa, mutta kolmen vuoden päästä ne ovat 40 – 55 miljoonaa euroa vuodessa, talousjohtajan mukaan. Montako koulua pitää lakkauttaa lisää, että nuo korot saadaan maksettua? Vihreät esittivät, että kuntaveroa korotetaan 0,5 %. […]

  Kun kuulimme tilantehostusohjelmasta helmikuussa, meille sanottiin vain, että aikomus on lakkauttaa kaksi koulua, jotka ovat ns. pommeja ja aivan tiensä päänsä. Varmuuden vuoksi pyysin opetuslautakunnassa selvitystä vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Elokuussa saimme selvityksen, jossa todettiin ainoastaan sisäilmailmoitusten määrä, ei sanaakaan yksittäisten koulujen tilanteesta. Sen jälkeen kysyin vielä kirjallisesti kolme kertaa, saamatta yhtäkään vastausta. Kouluaktiivit paljastivat useista kouluista vakavia sisäilmaongelmia: Korso, Pähkinärinne, Askisto, Varisto, Hakunilanrinne – juuri niitä kouluja, joihin lapsia nyt aiotaan siirtää – Havukoski, Kivimäki, Vantaankoski  jne jne. Monet koulut […]

1

Ensinnäkin on todettava, että koulunlakkautus sillä perusteella, että on laskettu vain tilantehokkuus ja myytävästä tontista saaatava hinta, on hallintolain vastainen. (Tätä käsittelin blogissa ”Vastine jota ei julkaistu”) Sitten. Toinen Vantaan lakkautettavaksi aiotuista kouluista on rakennettu lahjatontille, jossa lahjakirja on määritellyt tontin käyttötarkoitukseksi koulutoiminnan. Johtavat lainoppineet sanovat, että ennen v. 1997 tehty tarkoitemääräyksen sisältävä lahjakirja sitoo saajaansa ikuisesti. Vantaa ei siis voi laillisesti myydä Tuomelan koulua ja tonttia, eikä edes käyttää niitä muuhun kuin koulutarkoitukseen. (Vantaan Sanomien juttu täällä) Koulunlakkautuksiin liittyy paljon päättömyyksiä, joita […]

  Koulunlakkautukset jopa laittomia. Vantaan Sanomat ei julkaissut tätä vastinettani Jukka Hakolle (sd.), joten julkaisen sen täällä. Jukka Hako perusteli koulusäästöjä VS-mielipidekirjoituksessa  2.11. (s.11)  Hän tyrmäsi vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton esityksen kouluverkkoselvityksestä ennen koulunlakkautuksia – sillä perusteella että kaupungin budjetissa ei ole osoitettu siihen rahaa. Hallintolain näkökulmasta tuo on lievästi erikoinen perustelu. Hallintolain 31 § mukaan päätöksenteossa on ”huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.” Koulupäätöksissä laki tarkoittaa, että oikeudelliset, pedagogiset, sosiaaliset ja taloudelliset […]

Tämä on Antti Karin & co:n vieraskynä-kirjoitus Vantaan Hevoshaan koulun lakkautussuunnitelmista, Hevoshaka-trilogian 3. osa: ”Kosto elää Hakunilassa”. Kiitos että saan julkaista sen. (edelliset osat löytyvät Pelastetaan Hevoshaan koulu – Facebook-ryhmästä https://www.facebook.com/groups/1410422069170788/ )  LEHTIOTSIKOITA v. 2000: – Poliisi rauhoitti joukkotappelun Hakunilassa – Hakunilan rotulevottomuudet vakava varoitus kaikille – Vain yksi somalioppilas uskaltautui kouluun Hakunilassa – Suomalaisnuori sai puukosta etnisissä kahakoissa Hakunilassa – Kosto elää Hakunilassa VUONNA 2013 HAKUNILASSA: • Hakunilassa on tehty vuosikymmenen loistavaa työtä valtaväestön ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi, jotta […]

1

Jos Vantaan budjetti vuodelle 2014 menee läpi sellaisenaan, on kaupunki melkoisessa lirissä muutaman vuoden päästä. Kaupunginjohtaja Kari Nenosen taloustiivistelmässä sanotaan suoraan, että v. 2017 pelkät lainankorot ovat Vantaalla 40-55 miljoonaa euroa vuodessa, kun ne nyt ovat 21 miljoonaa euroa vuodessa. Tiivistelmä Vantaan nettisivuilla kohdassa Hallinto ja talous – Talous: http://www.vantaa.fi/fi/hallinto_ja_talous/prime109_fi.aspx Jos kuntaveroa ei koroteta nyt,  on kahden vuoden kuluttua veroa korotettava yli prosentilla pelkästään, jotta pystyttäisiin maksamaan Vantaan lainojen korot! (Koska yhden veroprosentin tuotto on noin 40 miljoonaa euroa.) Jos taas […]

Eilen Vantaan valtuuston budjetti-infossa sai esittää kysymyksiä kaupungin budjetista vuodelle 2014 ja  taloussuunnitelmasta 2014-2017. Odotin kuusi tuntia, että pääsin esittämään sen tärkeimmän kysymyksen, Vantaan velanotosta ja veroprosentista. Kysyin näin: Vantaan strategiassa sitovana tavoitteena on velkaantumiskehitys hallintaan. Miten jatkuva lisävelanotto vielä vuoden 2016 jälkeenkin, nyt jo 5228 e/vantaalainen, voi olla velkaantumiskehityksen hallintaa? Näyttää siltä, että Vantaan lisävelanotto investointeja varten ei lopu koskaan. Ensi vuonna lisävelkaa otetaan 140 miljoonaa euroa. Velkojen korot ovat nyt 20 miljoonaa, ja lisävelanotolla ne nousevat 40-55  miljoonaan […]

5

 Sain postia tuohtuneelta kuntalaiselta: Miksi ette ole opetuslautakunnassa selvittäneet niiden koulujen kuntoa, joihin oppilaita ollaan siirtämässä? Vastasin hänelle näin: Tiedätkö, pyysin jo maalis-huhtikuussa 2013 opetuslautakunnassa selvitystä kaikkien vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Puoli vuotta ennen tulevia tilantehostuspäätöksiä. Minulle vastattiin, että kattavaa selvitystä on mahdoton antaa. Sanoin, että tuokaa sitten suurpiirteinen selvitys: missä kouluissa on viimeisen 10 vuoden aikana ollut sisäilmaongelmia ja miten ne on korjattu. Liian suuritöistä, antoivat ymmärtää. Sanoin: tuokaa edes viimeisen parin vuoden ajalta kaikkein ilmeisimmät tapaukset: millaisia kosteusongelmia ja miten […]

7

Vantaan ns. talous- ja velkaohjelma HAH! Suurta pötyä, puppua, valehtelua! Väittivät, että tällä ohjelmalla Vantaan velka saadaan kuriin. Päinvastoin otetaankin joka vuosi uutta velkaa mielin määrin! Ensi vuonna peräti 140 miljoonaa euroa! Kun ei millään raskittaisi nostaa kuntaveroa. Virkamiesjohto ja isot puolueet mieluummin vaikka valehtelevat kuin tunnustavat että veronkorotus olisi nyt enemmän kuin tarpeen. Jo kaksi vuotta olen kuunnellut tätä kriisikunnalla pelottelua Vantaan kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien suusta eri tilaisuuksissa. Valehtelu alkaa pikkuhiljaa potuttaa. Viimeksi tänään HS-jutussa kaupunginjohtaja Kari Nenonen: ”Vantaan veroprosentti […]

Maailman suurin ihmisoikeusrikkomus on, että tyttöjen ei anneta käydä koulua. 65 miljoonaa tyttöä maailmassa menee piiaksi, pelloille ja naimisiin sen sijaan, että he pääsisivät kouluun. Malala Yousufzfai pääsi kouluun, koska hänen isänsä oli koulun johtaja ja halusi myös tyttärilleen hyvän tulevaisuuden. Talebanit ampuivat Malalan pään hajalle, mutta hän jäi henkiin. Ihmisoikeusjärjestöt veivät tytön Eurooppaan vaikeisiin kirurgisiin leikkauksiin ja ihmeen kaupalla hän toipui. Malalasta tuli sankari. Hänen takiaan maailman tyttöjen sorrettu asema on nyt esillä ja sitä on pakko käsitellä. Kun […]

Ensinnäkin: onnittelut Vantaan kaupungille Helsinki-Vantaan lentoasemaa kohdanneesta 200 miljoonan euron valtiontuesta. Tämän seurauksena Vantaalle saadaan jopa 5000 uutta työpaikkaa. Varsinainen lottovoitto olisi, jos nämä 5000 lentokenttää rakentavaa uutta työpaikkaa tarjoavaa yritystä toimivat laillisesti, siten että sekä yritykset  että heidän työntekijänsä maksavat veroja – edes johonkin maahan? Rakennusalalla on Suomessa jo 56.000 ulkomaalaista työntekijää (minkäköhän takia?) – Heidän palkoistaan, veronmaksustaan sekä heidät palkanneiden yritysten verosuunnittelusta meillä on vain vähän tietoa. Sen tiedämme, että tuolla alalla on paljon väärinkäytöksiä ja lakien kiertämistä. Vantaan kaupunginhallitus sanoo […]

Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla. 3-vuotiaasta 6-vuotiaaseen säästin rahoja nukenvaunuihin, siis yli puolet elämästäni. Opin, että säästäminen tarkoittaa: jaksan nyt olla ilman jotakin pientä ylimääräistä, jotta sitten joskus saan jotain suurempaa. Opin myös, mitä tarkoittaa korko, kun sitä postipankin säästökirjaa yhdessä isin kanssa tutkiskelimme. Kun tulin aikuiseksi, minua opetettiin säästämään suuren metallisen juustohöylän avulla. Nyt ei enää laitettukaan rahaa possuun, vaan höylättiin rahaa pois yhteisestä lompakosta. Opin että säästäminen tarkoittaakin: olen nyt ilman jotakin päivittäistä tärkeää, […]

6

Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus  näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne.  Milloin saamme myös ”hitaan”  talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin  infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi ”hidas” talous – kvartaariajattelu […]

”Yhtäkkiä me tiedämme, että siinä sinä olet, ovensuussa, odottamassa, tai meidän sisällämme, sielläkin, kaikkialla, sinä odotat sateen pieksämänä ja ilman ruokaa. ”Nyt kaikki kolkuttavat jo, kaikki, paitsi sinä. Kaikki pyytävät, laativat laskuja lehtiöihinsä, raivostuvat, huutavat tai eivät kestä, eivät kestä enää, se tiedetään jo, ja sinä, vailla isänmaata, kananrääpäle kainalossasi odotat että joku lopulta ostaisi sen sinulta, jotta voisit palata sinne missä et enää asu, uneksimaan jostakin, ei enää edes unia. ”Lähdetään, hullu, älä luule, että kaikki on jo niin […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn