Jokaisella, joka lähtee ehdokkaaksi vaaleihin, on jokin oma henkilökohtainen tarina, joka nostaa sen kynnyksen yli, että uskaltaa laittaa itsensä likoon, uskaltaa yrittää parempaa maailmaa, jaksaa vääntää. Minulla se on tämä. Vaikka ajan monenlaista muutakin asiaa, niin lukutaito ja koulutus on se, joka sytyttää minut varmasti toimimaan. Isoäitini ei saanut käydä koulua päivääkään Sillä tiedättekö, minun isoäitini ei saanut käydä päivääkään koulua. Hän oli huutolaislapsi, lapsityöntekijä, käytännössä orja.Äitini ja isäni saivat käydä kiertokoulua, kyläkoulua ja iltakoulua, sen verran kuin varallisuus sen […]
KOULU
Kuten monet teistä tietävät, uskon lukutaitoon kuin vuoreen.Vähintään sen takia, että se on itselleni tuonut kaiken mahdollisen hyvän elämässä. Omassa suvussani ja maailmalla kulkiessani olen myös nähnyt, mitä tarkoittaa, jos lukutaitoa ei saa. Jos ei esimerkiksi huutolaislapsena pääse kouluun tai ei lapsityön takia saa oppia lukemaan. Tällä kertaa teen aloitteen koulukirjastoista, toivottakaa sille onnea virkakoneiston rattaissa! Valtuustoaloite: Koulukirjastot takaisin Vantaalla on joissakin kouluissa vielä oma koulukirjasto, mutta monista kouluista se on lakkautettu vuosia sitten.Nyt kun koulut saivat 10 euroa/oppilas määrärahaa lukukirjojen […]
Kulttuuri olemme me: jos kulttuuri on köyhää, me olemme köyhiä. Jos kulttuuri on vain kaupallista, me olemme vain kaupallisia.Jos kulttuuri on puolivillaista, me olemme puolivillaisia.Jos kulttuuri on ilmaiseksi tehtyä, me olemme ilmaisia.Kun taas, jos kulttuuri on rikasta, me olemme rikkaita.Jos kulttuuri on oivaltavaa, me olemme oivaltavia.Jos kulttuuri on arvokasta, me olemme arvokkaita.Jos kulttuuri rakentaa yhteistä hyvää, me rakennamme yhteistä hyvää. Kulttuuri on se, millaisia meistä kasvoi Kulttuuri on se, millaisia meistä kasvoi kotona ja koulussa, kun piirsimme, kirjoitimme, soitimme, lauloimme, […]
Koululaisten lukutaito on laskenut kuin lehmänhäntä, jos muistatte tämän vanhan ilmaisun. Jo 30 % suomenkielisistä ja peräti 75 % vieraskielisistä peruskoululaisista Vantaalla omaa heikon lukutaidon. (!) Niin heikon, ettei sillä pärjää jatko-opinnoissa tai työelämässä. Tämä on hälyttävää. Lukutaitoa on ryhdyttävä kiireesti korjaamaan niin kouluissa kuin kotona. Miten opimme taas lukemaan, niin lapset kuin aikuiset? Nyt keräämme opettajien ja vanhempien vinkkejä, miten opimme taas lukemaan enemmän, niin lapset kuin aikuiset? Pidämme lukutaitokeskusteluja Tikkurilan kirjastossa tiistaina 19.11. klo 16-17 ja Korson Lumossa […]
Vantaan koululaisten lukutaito jatkaa heikkenemistään. Uusimman lukuseulan mukaan Vantaan tokaluokkalaisista 43 % ja seiskaluokkalaisista 37 % omaa erittäin heikon lukutaidon. Tämä tarkoittaa, että oppilas ratkaisee alle 15% lukuseulassa arvioitujen teknisen lukutaidon, tekstin ymmärtämisen sekä sanelun tehtävistä. Tämä lapsi nauttii lukemisesta! Ajattelu tehdään sanoilla Heikko lukutaito vaikeuttaa ajattelua ja päättelyä, sillä myös sisäinen ajatustyö tehdään usein sanoilla ja käsitteillä. Huonon lukutaidon omaavat eivät valitettavasti tule pärjäämään aikuisina yhteiskunnassa, sanovat asiantuntijat. Mistä koululaisten lukutaidon heikkeneminen sitten johtuu, vaikka äidinkielen […]
Vantaan osavuosikatsaus 21.10.2024 Ensiksi on todettava, kuinka onnekkaita olemmekaan, että Vantaan strategiatyössä kolme vuotta sitten vaadimme lukuseulan ja matikkaseulan oppimistavoitteen mittareiksi. Sillä jos mittareiksi olisi kelpuutettu pelkät todistusarvosanat, kuinka surkean pihalla me nyt olisimmekaan vantaalaisten koululaisten oppimistuloksista? Lukuseulassa toisen luokan S1- oppilaista 32 % ja S2-oppilaista peräti 80 % kuuluu alimpaan osaamistasoon. Se on erittäin huono uutinen.Seiskaluokan S1-oppilaista 27% ja S2 -oppilaista 75% kuuluu alimpaan suoritustasoon Lukuseulassa. Huonon uutisen hyvä puoli Mutta hyvä uutinen on tämä: nyt kun tiedämme, kuinka huonosti meillä […]
Aloite: Induktiosilmukat kuntoon Vantaan opetus-, katsomo- ja kokoustiloissa Huonokuuloisten määrä on kasvussa niin nuorissa kuin vanhoissa ikäluokissa. Eläkeikäisistä joka kolmannella arvioidaan olevan kuulonalenema. Tutkimusten mukaan myös nuorten huonokuuloisuus on lisääntynyt. Asetus rakennusten esteettömyydestä määrää, että jokaisessa tilassa, jossa on äänentoistojärjestelmä, tulee olla myös induktiosilmukka (äänensiirtolaite) kuulolaitteita varten. Pienemmissä tiloissa se voi olla AV-vaunu, isommissa kiinteästi asennettu sähkölanka.Määräys induktiosilmukoista on ollut rakentamismääräysten kohdassa F suosituksena v. 1978 ja velvoittavana vuodesta 1997 alkaen. Siitä huolimatta vain harvassa Vantaan opetus-, katsomo- ja kokoustilassa […]
Tänään vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Kun päivän nimessä on tuo ”kansainvälinen”, se johtaa ajattelemaan kaikkia maailman köyhiä, jotka eivät ole päässeet kouluun oppimaan tätä perustavaa elämässä selviytymistaitoa.Kuitenkin myös vauraassa ja hyvin koulutetussa Pohjolassa jopa kuudesosa lapsista ja nuorista jää vaille kunnon lukutaitoa. Siis 18%. Kymmenisen vuotta sitten tuo luku oli Suomessa 8% ja jo silloin kauhistelin, että tosiaanko näin iso osa ihmisistä tippuu kärryiltä ja pahimmillaan syrjäytyy koko elämänsä ajaksi. Se on myös suuri määrä veronmaksua, joka jää yhteiskunnalta saamatta, jos ja […]
Tämä asiahan ei ole joko- tai. Vaan se on sekä-että.Tarvitaan sekä perinteisiä oppikirjoja että digitaalista materiaalia. Tarvitaan hyvää opettajuutta ja myös itsenäistä tiedonhankintaa. Miksi tein aloitteen, että tulisi selvittää digimateriaalien ja itseohjautuvien menetelmien toimivuus?Koska opettajat ja oppilaat itse ovat huolissaan keskittymiskyvystä digiympäristössä.Koska oppimistulokset ovat heikentyneet reippaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Nuorisovaltuustokin aika ajoin pyytää perinteisiä oppikirjoja takaisin. Muistatteko nuorisovaltuutetun, joka tuskitteli, että ainoa fyysinen oppikirja on matikan kirja ja kaikki muu pitää opiskella netistä? Lopullisesti heräsin, kun luin tutkija Aino Saarisen […]
Kun olin ensimmäisen kerran ehdolla kuntavaaleissa 2008, tapasin Mikkolassa vanhan afghanistanilaisen papan, jonka kanssa juttelin ensin viittomakielellä, sitten tyttären avustuksella. Pappa kysyi, miksei meillä ole leikkipuistoja vanhoille, paikkoja joissa vanhat ihmiset voivat tavata toisiaan ja pelata vaikka pihashakkia. Minulla olikin vaaliohjelmassani jo teema ”Kouluista kotiseutukeskuksia”. (Oli myös teemat reggaebusseista, mopolääkäreistä ja lasten koulun alkamisesta vasta klo 9). Kouluista kotiseutukeskuksia? Edistäessäni ”Kouluista kotiseutukeskuksia” -ideaa huomasin pian, että koulut eivät olleet innokkaita ottamaan vastaan yhtään lisätehtävää. Alueiden yhteisöllisyys ei kuulunut opetussuunnitelmaan. Edes […]
Vaula Norrena sekä 17 muuta valtuutettua jättivät 11.12.2023 seuraavan valtuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustoaloitteen: ”Vantaan uudessa kotouttamisohjelmassa nostetaan tärkeiksi periaatteiksi ’kotouttamisen kaksisuuntaisuus’ sekä ’peruskoulu telakkana yhteiskuntaan’. ”Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että kun Suomeen muuttaa väestöä muista maista ja kulttuureista, suomalaiset opettelevat ja sopeutuvat monikulttuurisempaan ja moninaisempaan työ- ja kulttuurielämään, jossa on jatkuvasti näkyvillä yhä useammanlaisia tapoja elää, toimia, työskennellä ja viihtyä Suomessa.” (Peda.net) Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä juurikaan konkreettisia toimenpiteitä, miten tuo kotouttamisen kaksisuuntaisuus, eli maahan muuttaneiden ja kantaväestön molemminpuolisen ymmärryksen lisääntyminen […]
Kiitokset kattavasta kotouttamisohjelmasta! Vantaalla on todellakin lisätty vieraskielisten kotoutumista edistävää toimintaa roppakaupalla viime vuosina. Myönteisen erityiskohtelun ohjelma tuli pari vuotta sitten, selko- ja monikielistä viestintää on lisätty merkittävästi ja työllisyyspalveluissa on satsattu maahan muuttaneiden neuvontaan niin yrityksen perustamisessa kuin koulutuksen ja työpaikkojen saannissa. Erityisesti kiitän seuraavista kohdista uudessa ohjelmassa:1) Kotouttamisen kaksisuuntaisuus ja 2) Peruskoulu telakkana yhteiskuntaan Kotouttamisen kaksisuuntaisuudesta todetaan, että kyse ei ole vain maahan muuttaneiden ihmisten tiedon lisäämisestä ja suomalaisen systeemin omaksumisesta, vaan kyse on myös suomalaisten oppimisesta suvaitsevampaan, […]
Heikentyneiden Pisa-tulosten johdosta on Suomessa herännyt julkinen keskustelu oppimisen hankaluuksista nykykoulussa, joka painottaa itseohjautuvuutta ja digitaalisuutta. Vantaalla oppimistulokset ovat vielä verrokkikuntia heikommat. Lukutaitoa mittaavassa Lukuseulassa vantaalaisten tokaluokkalaisten tehtävien ratkaisuaste oli vain 45% vuonna 2023. Kaikista tokaluokkalaisista 28% ja suomi toisena kielenä -oppilaista peräti 64% kuului Lukuseulassa taitotasoltaan alimpaan viidennekseen. Tutkija Aino Saarinen selvitti väitöskirjassaan v. 2020, kuinka digitaalisten sekä itseohjautuvuutta edellyttävien menetelmien käyttö ovat yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin useilla osa-alueilla – kaikissa ikäryhmissä.Näiden opetusmenetelmien käytöllä oli erityisen negatiivinen vaikutus oppimistuloksiin niillä oppilailla, joiden […]
Voi että se luisteleminen oli kivaa! Lapsena kun lähti kaverin kanssa luistelemaan, siinä meni aina monta tuntia, kun ei sieltä kentältä vaan malttanut lähteä pois.Sitten oli hirveä jano ja nälkä ja unelmoitiin, jospa kentän vieressä olisi nakkikioski tai edes kuumaa mehua myytävänä. Ei osattu ennakoida eikä ottaa eväitä. Aikuisena, kun oli tarpeeksi vanha, että oli jo omia lapsia, luisteleminen oli taas kivaa, mutta siihen väsyi paljon nopeammin kuin lapset. Taas tuli mieleen, jospa kentän vieressä olisi edes kahvia myytävänä ja […]
Vantaan strategia on parempi kuin ikinä ja se tekee Vantaasta paremman kuin ikinä. Haluan silti puhua asiasta, jota emme ole onnistuneet parantamaan, vaikka se on ollut strategiassa tärkeänä tavoitteena aina. Se on lasten pärjääminen koulussa ja siitä seuraava aikuisten pärjääminen työelämässä. Vuonna 2009 asiat olivat vielä hyvin Kun aloitin opetuslautakunnan varajäsenenä vuonna 2009, opetustoimen johtaja kehui, kuinka vain 7% koululaisista kärsii riittämättömästä luku- ja laskutaidosta.Ja kuinka Ruotsissa tuo luku oli jo 18%. Myös ammatillisen koulutuksen keskeyttämisosuus oli Vantaalla vain 8% […]
Vantaalaisessa koulussa tapahtui vakava väkivallanteko noin vuosi sitten. Joukko 12–13-vuotiaita oppilaita pahoinpiteli 11-vuotiaan pojan välitunnilla, ennenkuin välituntivalvoja saatiin paikalle. Tästä sai tuotekehittäjä Jouni Hänninen idean. Mitä jos koulun pihalla olisi vilkkuvalo, jonka nappia painamalla saisi aikuisen paikalle nopeasti? Ja samalla kaikille tiedon, että täällä kiusataan, tarttukaa toimeen.Voisiko tällaisen kiusaamisvilkun olemassaolo jo sinänsä ehkäistä kiusaamista? Tuotekehittäjä ryhtyi tuumasta toimeen ja kehitteli liikenteen vilkkupylväästä kiusaamisvilkun.Siihen kuuluu myös välituntivalvojalle tehty hälytysranneke, joka hälyttää välittömästi, kun kiusaamisvilkun nappia painetaan.Seinäjoella eräs koulu otti kiusaamisvilkun käyttöön, […]
Tämä on kyllä häpeä. Vantaalla on lukiopaikkoja vain 52%:lle ikäluokasta, vaikka 60%:lle pitäisi olla, kuten kaikissa itseään kunnioittavissa kaupungeissa on. Jotta pääsisimme tuohon 60 %:iin, meidän pitää taikoa 1300 lukiopaikkaa lisää vuoteen 2026 mennessä, sanoo väestöennuste. Muuten lukiolaisemme saavat koluta pitkin Keravaa ja Hyvinkäätä myöten lukion perässä. Vantaan Vihreät vei tänään kaupunginhallitukseen vaatimuksen lukiopaikkojen lisäämisestä rivakkaan tahtiin niin, että vuonna 2026 meillä olisi 5 300 lukiopaikkaa nykyisten noin 4000 paikan sijaan. Muut ryhmät yhtyivät huoleemme ja niinpä kaupunginhallitus evästi opetusvirastoa […]
Vantaalta jäi käyttämättä 38 miljoonaa euroa valtion koronatukea vuonna 2020. Sillä rahalla ehjä maksettiin vanhoja velkoja pois (46,7 miljoonaa) tai siitä riitti tilinpäätöksen ylijäämään, jota kertyi 55 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Vantaa teki vuonna 2020 yli 100 miljoonaa euroa paremman tuloksen, kuin mitä odotettiin. Kassassa on nyt riihikuivaa rahaa 459 miljoonaa euroa.Se on paljon rahaa makaamassa joutilaana. Rahat pois kassasta ja poikimaan! Nyt jos koskaan rahat pitää panna tuottamaan työtä ja hyvinvointia vantaalaisille. Ja siihenhän koronatuki alunperin tarkoitettiinkin. Nyt kannattaa aikaistaa […]
Vaikka budjetin neuvottelutulos on melko hyvä vaikeassa taloustilanteessa, niin minua harmittaa Vantaan ja sen asukkaiden puolesta. Kaupunki ei ole vain kasa taloja. Kaupunki on koti ja kotiseutu. Kaupunki ei ole vain koulu, päiväkoti ja terveyskeskus – vaan se on minun rakas vanha kouluni, minun lasteni ihana päiväkoti ja minun mukava omalääkärini. Se on minun lempikirjastoni, lähimetsäni ja liikuntahallini. Se on minun hyvä elämäni. Ja jos siitä aina säästetään ja leikataan käyttörahoja, silloin säästetään ja leikataan minun hyvästä elämästäni – jokaisen […]
Ensimmäinen porsas oli kiireinen. Hän valoi talon pohjalaatan betonista, mutta ei malttanut odottaa sen kuivumista. Hän liimasi muovimaton kostean betonilaatan päälle. Siitä tuli kosteusvauriotalo. Mikrobimyrkkyjä hengitysilmaan.Kannisto, Kartanonkoski, Hiekkaharju, Rekolanmäki, Vantaankoski, uusia kouluja, vanhoja kouluja, lista on pitkä. (Tällä puheella kommentoin ja täydennän Arviointikertomuksen kohtaa ”Tilakeskus, rakennuttajapalvelut”. Tämä oma tarkastuskertomukseni ei koske vain rakennuttamista, vaan myös rakentajaurakoitsijoita.) Toinen porsas oli laiskahko. Hän ei viitsinyt kuljettaa rakennusjätettä pois, vaan piilotti jätteet rakennuksen pohjalaatan alle.Siitäkin tuli mikrobimyrkkyjä. Mikkolan Vega, Itä-Hakkila, Hämeenkylä, Varisto ja […]
Vantaa on lähiöiden kaupunki. Ennen lähiöissä oli palveluja ja kohtaamispaikkoja. Oli kirjasto, neuvola, hammashoitola, urheilukenttä, koulut ja päiväkodit, kaupat ja kioskit. Nyt monesti on enää koulu ja päiväkoti. Vantaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa puhutaan suurten yksiköiden taloudellisuudesta ja keskittämisestä. Keskittäminen siirtää kirjastot, neuvonnan ja hammashoitolat pois lähiöistä. Jopa koulut halutaan viedä suuriin yksiköihin keskuksiin (alakouluihin vähintään 300 oppilasta, yläkouluihin vähintään 350 oppilasta, tavoitteena suuret yhtenäiskoulut). Haluammeko tosiaan viedä elämän pois lähiöistä? Haluammeko nukkumalähiöitä, joista lapsetkin menevät kilometrien päähän kouluun? Eikö ollutkaan tarkoitus vahvistaa […]
Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa. Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä. Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää. Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä. Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta. Oppilasmäärämaksimit Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita. 1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita. Vantaalla sivistysvirasto teki […]
Aloitteeni koski sisäilmasairaille soveltuvien koulutilojen hankkimista Vantaalle. Valtuustoaloite sisäilmasairaille sopivien koulutilojen saamiseksi Koko Suomessa arvioidaan kunnille tulevan 40 miljoonan euron lasku vuosittain opettajien ja kouluhenkilökunnan sisäilmasairauksista ja sijaisten palkkaamisesta. (OAJ:n selvitys 2016) Tämän aloitteen vastaus on jo kertaalleen palautettu valmisteluun yksimielisesti koko valtuuston toimesta, koska emme olleet tyytyväisiä sivistysviraston vastaukseen. Nyt virasto vastaa uudestaan, että vain muutama oppilas Vantaalla tarvitsisi tällaista puhdasta koulutilaa. Opettajista ja koulunkäyntiavustajista viraston vastaus ei puhu mitään. Vain muutama oppilas? Vain kolme yläkoulun oppilasta on kuulemma […]
Nyt on ensimmäinen kerta viisivuotisen valtuustourani aikana, että minun ei tarvinnut valvoa kokonaisia öitä budjettineuvottelujen jälkeen järkyttyneenä siitä, kuinka edes yhden euron muutosta ei sallittu, kuinka kohtuutonta on elää diktatuurissa, kuinka järjen käyttö ei ole sallittu, kuinka edes lastensuojelulasten hätää ei kuultu. On ollut murskaavaa nähdä lähempää, kuinka ”demokratia” ”toimii” yhdessä maailman reiluimmiksi määritellyistä maista. Sitä kiitollisempi olen tänään siitä, että nyt se yhtäkkiä toimiikin! Kaupunginhallituksen pj Sari Multalan vetämissä budjettineuvotteluissa kuunneltiin kaikkien poliittisten ryhmien toiveita ja pyrittiin myös antamaan […]
Maaliskuussa 2017 tein aloitteen kesätyösetelistä jokaiselle 9-luokkalaiselle Vantaalla. Pantakoon merkille, että aloitteen allekirjoitti työn puolueesta SDP:stä vain yksi valtuutettu ja yrittämisen puolueesta Kokoomuksesta kaksi valtuutettua – sillä lailla! Onneksi virkamiehille tuli järki päähän ja lähtivät kuitenkin valmistelemaan tätä. TILANNEPÄIVITYS 15.2.2019! KUINKA OLLAKAAN, VAIKKA SAIN PENSEÄN VASTAUKSEN ALOITTEESEEN 2017, ON VIRASTO KAIKESSA HILJAISUUDESSA VALMISTELLUT KAIKILLE JAETTAVAN KESÄTYÖSETELIN, JOKA NYT OTETAAN KÄYTTÖÖN VANTAALLA! KIITOS, MAHTAVAA! Kesätyöseteleitä jaetaan 15.2. 2019 alkaen. Jokainen 9.-luokkalainen nuori saa setelin koulun kautta. Muut seteliin oikeutetut (15-18-vuotiaat nuoret, […]
Korson yläkoulu todettiin huonokuntoiseksi vuosia sitten.Sen korvaaminen uusilla Nikinmäen ja Leppäkorven koulujen laajennuksilla piti tulla 2021. Samaan aikaan Mikkolan 800 oppilaan yhtenäiskoulu kärsii pahoista sisäilmaongelmista.Tiloja on suljettuina, oppilaita väistössä ja 20 opettajaa lähti koulusta, kun eivät jaksaneet enää sairastaa. Nyt kuitenkin sivistysvirasto arvioi, että Korson suuralueelle tarvittavat 800 uutta yläkoululaispaikkaa (purettava Korson koulu 650 + oppilasmäärän kasvu 150) voidaan hoitaa yhdellä 450-paikkaisella yläkoululla.Sen paikka olisi Leppäkorvessa ja se palvelisi radan itäpuolen yläkoululaisia.Länsipuoli mahtuu kuulemma Ruusuvuoreen, kun seiniä kaadetaan. Nikinmäen ja […]
Vantaalla on tapana tehdä valtuustokauden alussa kaupungille strategia ja taloussuunnitelma koko neljäksi vuodeksi. Nyt aiotaan jatkaa samaa vyönkiristyslinjaa kuin viime kaudella. Menot saavat kasvaa vain 1,5% vuosittain, vaikka kaupunki kasvaa nyt 4000 asukkaan vuosivauhtia. Se on kova vaatimus. Haluan tähän väestönkasvu-klausuulin – että asukasmäärän kasvu huomioidaan toimialojen budjeteissa ensin. Onhan selvää, että esim. +500 uutta oppilasta ja +120 uutta päiväkotilasta tarvitsee paitsi palvelun, myös seinät ympärilleen. Strategiset päämäärät ovat Vantaalla sellaisia kuin ”Kaupungin elinvoima vahvistuu”, ”Kaupunkirakenne eheytyy” ja ”Palvelut uudistuvat”. Niistä johdetaan sitovia tavoitteita, kuten […]
Päivitys 30.10.2018:Jipii! Tämä meni läpi! HSL hallitus päätti että vuoden 2019 alusta alkaen koululaisryhmät pääsevät maksutta matkustamaan HSL-alueella arkisin klo 9-15.Siis ryhmät, jotka ovat menossa opettajan kanssa opintoretkelle museoihin, uimahalliin, urheilupuistoon jne.Hieno juttu! usean kunnan alueella tehdyt valtuustoaloitteet loivat paineen HSL-hallitukselle – näinkin voi kuntapoliitikko vaikuttaa! Tässä aloitteeni 8.5.2017 Vantaan kaupunginvaltuustossa: Koululaisten opintoretket museoihin, näyttelyihin ja jopa kirjastoon ovat vähentyneet viime vuosina koulujen tiukentuneen talouden johdosta. Syynä on bussilippujen maksullisuus. Kun 25 oppilaan luokka lähtee Vantaalta Helsinkiin, ovat sen HSL-bussikulut 125 […]
Kun nyt kaikki puolueet ja ehdokkaat niin hurskaasti väittävät aina puolustaneensa kouluja ja jatkossa puolustavansa vielä enemmän kouluja – niin palataanpa hetkeksi totuuteen – miten he oikeasti ovat toimineet koko valtuustokauden. Flashback syksyyn 2013, kun koulunlakkautustaistelu Vantaalla alkoi: 15.10.2013 klo 22. Koululaisten vanhemmat olivat tehneet järjettömän määrän selvitystyötä.He olivat tutkineet opetusviraston oppilasmääräennusteet ja tilalaskelmat ja löytäneet niistä puutteita. He olivat tarkistaneet koulutilojen vuokrasummat laskelmassa ja löytäneet niistä virheitä. He olivat opiskelleet pitkän tähtäimen väestöennusteet ja verranneet niitä eri alueille kaavoitettuihin […]
Tunnetko olosi huijatuksi? Niin minäkin, kun luen nyt vaalimainoksia, joissa luvataan koulut kuntoon, vanhuksille hoitoa ja jokaiselle lapselle harrastus – vaikka viimeiset neljä vuotta on tarmokkaasti leikattu juuri näistä asioista! Esimerkiksi koulujen kunnot. Vihreät ovat Vantaalla taistelleet ”tuulimyllyjä” vastaan yrittäessään saada isot puolueet (kok ja dem) sekä kaupungin Tilakeskuksen ottamaan asia tosissaan. 2013 opetusvirasto esitti tilantehokkuusohjelmaa, johon kuului kahden koulun lakkauttaminen, jotta säästettäisiin kuluja. Pyysin opetuslautakunnassa jo puoli vuotta ennen tätä esitystä, saammeko tiedot koulujen kunnoista ja sisäilmatilanteesta ennen kuin teemme […]
Kun Suomi täytti 50 vuotta, olin 8-vuotias kansakoulun tokaluokkalainen Kaunisnurmen koulussa Kouvolassa. Koulussa suhtauduttiin Suomeen, itsenäisyyteen ja 50-vuotispäivään hartaasti. Piirustustunnilla piirrettiin pitkin syksyä Suomen ylpeydenaiheita: tuhansien järvien maata, metsiä, kansalliskukkia ja –eläimiä, urheilukisamenestyksiä ja itsenäisyyspäivän lippukulkueita. Ylipäänsä yhteiskunnassa vallitsi ylpeys ja tyytyväisyys, kuinka hieno maa Suomi on ja erityisesti, kuinka arvokasta on itsenäisyys. Vuosi oli 1967, innokas kaupungistuminen ja modernisoituminen oli käynnissä. Vallitsi valtava toiveikkuus tulevaisuudesta. Elinkeinot muuttuivat kovaa vauhtia ”maalaistyöstä toimistoon” – siinä nähtiin pelkkää hyvää. (Muistetaan, että […]
1. Olen iloinen, että valtion tekemää kolmen miljoonan euron leikkausta Varian määrärahoihin päätettiin kaupungin toimesta paikata sentään 1,3 miljoonalla eurolla.Kiitos miljoonasta kaupunginjohtajalle ja 300.000 eurosta budjettineuvottelijoille! Itse esitin opetuslautakunnassa kyllä paljon enemmän, eli Varian normirahoja ilman leikkauksia. Sillä olen jo vuosia seurannut ammatillisen koulutuksen epätoivoista vyön kiristämistä. Suren sitä, että Varia joutuu nyt tekemään 1,7 miljoonan euron edestä leikkauksia opetukseen ja oppilaiden tukeen. Tästä ei hyvä seuraa. Varian 3350 oppilaasta jo nyt keskeyttää opinnot 14,5% eli 485 oppilasta. Lähes yhtä paljon, 13,9% varialaisista on erityisoppilaita, jotka […]
Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset. DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]
Kun olin lapsi ja nuori, äitini sanoi enimmäkseen aina ’Ei!’. Ei, et saa kokeilla minigolfia. Ei, et pääse balettiin/ pianotunnille/ ratsastamaan. Ei, et pääse kaverin perheen mukaan heidän mökilleen. Niinpä kun minä sain lapsia, ajattelin, että jos minulla ei ole todella hyvää syytä sanoa ’Ei’, niin sanon ’Kyllä’. Monet kerrat saatoin olla lopen uupunut, kun lapset keksivät pyytää lettuja kaverilaumalle, talon täyttämistä majoilla tai taas uutta harrastusta, jonne tarvitaan kyyti ja kustannus. Vedin silloin henkeä ja mietin, onko minulla todella […]
Se oli surkeaa, onnetonta, häpeällistä. Että erityisen hienoa kotouttamistyötä tehnyt Hevoshaan koulu Hakunilassa lakkautettiin ja lapset siirrettiin Lehtikuusen kouluun, jossa maahanmuuttajalasten osuus uusilla ikäluokilla on nyt noin 50 %. Tästä ei voi seurata muuta kuin segregaatiota. Puukkoa haavassa, jos joku haluaa muistella, miten se oikein menikään: http://www.vaulanorrena.com/kovan-paivan-ilta/ On erittäin typerää, jos hyväkuntoista, Hakunilan Urheilupuistossa sijaitsevaa Hevoshaan kiinteistöäkään ei haluta säilyttää. Eikähän kaupunki niin tyhmä halunnutkaan olla – vaan esitti toukokuussa 2016, että Hevoshakaan laitettaisiin suomenkielistä (60% tiloista) ja ruotsinkielistä (20% tiloista) päivähoitoa sekä lisäksi ruotsinkielinen alakoulu […]
Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7: (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]
Vuoden 2016 talousarviossa on muutama juttu, joita on kissojen ja koirien kanssa pyydetty vuosikausia ja nyt ne saadaan! ( Mikäli valtuusto siis hyväksyy budjetin.) Tässä oli pitkä ajanjakso, että koulussa oli kovin vähän taito- ja taideaineita ja käytännössä vähän kieliä. Vanhassa opetussuunnitelmassa oli vähennetty taito- ja taideaineita. Luulivat raukat, että akateemisuus tekee pätevän ihmisen! HAH! Vaikka aivotutkimuksetkin todistavat, että sekä käsi että jalka ovat yhteydessä aivoihin. Ja sekä käden että jalan harjoittaminen kehittää aivotoimintaa mitä suurimmassa määrin, lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. […]
Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20 vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]
INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013 lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää tehdään TVO:ssa viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että yksi jos toinenkin koulu jo ratkeaa liitoksistaan kasvavien oppilasmäärien ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa 30 eri […]
Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa – ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut: Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä – muovimatot liimataan märän päälle […]
Kiitos Vantaan kaupungille, että ryhdyitte nopeasti toimenpiteisiin Ullantiellä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Moni vanhempi tosin toteaa katkerasti, että miksi vasta nyt, sen jälkeen kun lapsi jäi auton alle sillä tiellä. Ullantien läpiajoliikenteestä oli valitettu vuosia kaupungille, samoin kuin Korson Tavitiestä, josta tein valtuustoaloitteen 2013, kun mikään muu ei enää auttanut. Tavitien peruskorjaus saatiin aloitteen myötä Vantaan rakennusohjelmaan vuodelle 2018. Ullantien tapahtuma toivottavasti vauhdittaa Pihkalantien rakentamista ja Ullantien, Pirjontien ja Joukontien korjausta turvallisemmaksi. (Kysynkin nyt maankäyttöjohtaja Penttilältä, milloin Pihkalantie mahtuu Vantaan rakennusohjelmaan […]
Kielifani saa taas jännittää. Saavatko Vantaan koululaiset oppia uusia vieraita kieliä vai onko tyydyttävä toiseen kotimaiseen? Kesäkuussa opetuslautakunta yritti päättää kieliohjelmasta. Tulisi varhennettu englannin opetus jo 1. luokalla ja 2. luokalla kielikylpymäisesti 1 tunti viikossa. Tulisi uusia vaihtoehtoja 4. luokalla vapaaehtoisesti aloitettavaksi toiseksi pitkäksi kieleksi . Esityksessä ehdotettiin espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää kielitarjottimelle. Ruotsi jäisi A2-kielenä pois, koska se tulisi joka tapauksessa varhempana B1-kielenä kaikille jo 6. luokalta alkaen. Ruotsin opetus varhennettaisiin alkamaan 6.luokalta. Myös ruotsin kielikylpyjä lisättäisiin eskariin. […]
Tämmöinen kesälomajuttu vaan. Kun minä olin nuori, virus oli mikroskooppisen pieni eliö, jonka takia ihminen saattoi sairastua flunssaan. Mato laitettiin koukkuun, kun alettiin onkimaan Kalalammen isolta kiveltä. Verkkokauppa oli kalastustarvikeliike. Palomuuri oli betoninen seinä saunankiukaan takana. Applikaatio oli vaatteeseen ommellen liitettävä kangaskuvio Anneli Rämän käsityötunnilla tyttölyseossa. Operaattori, jos sellaista sanaa jossain tv-sarjassa tai Kummisetä-elokuvassa käytettiin, liittyi mafian toimintaan. Vakoiluohjelma oli ”Kevään 17 hetkeä” tai ”Maxwell Smart” – tv-sarja. Isäntä oli maalaistalon päämies tai jonkun tilaisuuden järjestämisvastuullinen henkilö. Eväste oli se, mitä […]
Kyllä on surkea ja tyhmä olo. Niin paljon kuin olemme valtuustossa edistäneet kouluteiden turvallisuutta, mitään apua siitä ei tunnu olevan kaupungissa jossa on 50 koulua ja tuhat koulutietä – joista osa väistämättä on kinttupolkuja. Tänään 10-vuotias lapsi kuoli Ullantiellä, kapealla ja mäkisellä autotiellä Mikkolan ja Matarin välissä. Syvä osanottoni lapsen perheelle ja kavereille ja koko Matarille. Alueen asukkaat olivat vuosien varrella valittaneet kaupungille kapean autotien turvallisuudesta. Viime kesänä Ullantie asvaltoitiin osin uudestaan, mutta edelleen kovin kapeaksi. Ojat tien molemmin puolin jäivät. Lapset jatkoivat […]
Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]
Taas on aika, jolloin kaupunginvaltuutetut käyvät läpi oman kuntansa talousarvioehdotusta ja tutkivat, kuinka hyvin budjettikirjassa kuvatut toimet ja rahasummat edistävät kuntalaisten palveluja ja hyvinvointia. Ja olisiko syytä tehdä muutosehdotuksia? Valtuutettu ja lautakunnan jäsen: lue budjettikirjaa kuin piru raamattua. Koeta keksiä, mitä rivien väleihin on piilotettu. Katso edellisen vuoden budjettikirjasta, tuliko edellisvuonna luvatut hommat hoidettua ja mitä nyt on yhtäkkiä jätetty pois tai muutettu tyystin toiseksi uudessa budjettikirjassa. Arvaisitko esimerkiksi, mitä sisältyy viattomaan lauseeseen: ”Mittausosaston tavoitteena on, että palvelumaksut kattavat omakustannuksen”? Se […]
Nyt pyydän apua joukkoistamisella. Voisitteko kertoa, missä kaikissa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu tekemään kosteusremonttia pian suuren peruskorjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen? Esim. muutaman vuoden päästä? Liittyvätkö useimmat kosteusremontit juuri märän betonin päälle asennettuihin muovimattoihin? Joissa märässä muhivat mattoliimat alkavat erittää kaasuja, jotka aiheuttavat ihmisten sairastelua. Isoihin yllätysremontteihein on jouduttu äkisti mm. Havukosken koulussa, Kanniston vain kolme vuotta vanhassa koulussa sekä Kartanonkosken niinikään uudehkossa koulussa. Havukosella pääsyy oli reikäinen katto, Kannistossa ja Kartanonkoskella läpimärkä betoni. Olen kuullut, että vastaavia kosteusremontteja on […]
Julkaisen tässä blogissa nyt listan kaikista v. 2013 Vantaalla sisäilmaongelmien takia korjauslistalla olleista kiinteistöistä. (rullaa alas asti) Niitä on 60, enimmäkseen kouluja ja päiväkoteja, mutta myös muita kaupungin kiinteistöjä. Julkaisen listan lasten vanhempien huolten pienentämiseksi. Nimittäin Vantaan Sanomat kirjoitti 23.8.2014, että puolet Vantaan kouluista on sisäilmaongelmaisia. Tästä voi lukija arvella asioiden olevan pahemmin kuin ne ovatkaan. Huolestuneita kommentteja VS-nettisivulla runsaasti. Siksi asiaa on hyvä avata tarkemmin. Suuri osa listalla olevista rakennuksista kärsii paljon pienemmistä ongelmista, kuin mitä oli Kanniston ja Havukosken kouluissa. […]
Nyt ottaa pattiin! Vuosikymmeniä on Suomessa penätty parempaa rakentamisen laatua ja silti kärsitty koko ajan vain huonommasta ja huonommasta julkisesta rakentamisesta. Betonilaattojen ei anneta kuivua, muovimatot liiskataan märkään betoniin ja vielä puolimärkiin elementtiseiniin ripustetaan sateessa lionneet märät eristeet. Vantaalla Kanniston koulun rakentamista seuranneet asukkaat ja vanhempainyhdistys sanovat, että näin kävi koulua rakennettaessa kolme vuotta sitten. 10% koulun oppilaista on oireillut, osa pahastikin. Nyt uutta koulua on korjattu mittavasta kosteusvauriosta, kaupungin kustannuksella. Alkuperäinen rakennusurakoitsija YIT ei liene vielä myöntänyt mitään. Kysyn nyt seuraavaa, olisi kiva […]
Kun tyhjensin äitini kellaria, löysin laatikollisen vanhoja koulukirjojani ja -vihkojani 1970-luvulta. Hämmästyin kovin. En ollut muistanutkaan, kuinka paljon senaikaisessa koulussa tehtiin kotitehtäviä ja vapaaehtoisia omia työkansioita. Noin paksu ja perinpohjainen itse kirjoitettu ja piirretty kansio maantiedosta ja biologiasta! Vaivalla käsin kirjoitettuja tiivistelmiä opittavista aiheista sekä runsaasti niitä sivuavaa muuten vain kiinnostavaa lisätietoa sanoin ja kuvin. Sen sijaan 70-luvun koulukirjat olivat tekstipitoisia, surkeilla mustavalkoisilla kuvilla varustettuja tiiviitä tiiliskiviä. Vastapainoksi olen leikellyt kotiin tulleet Valitut Palat ja käyttänyt harvat värikuvat täysimääräisesti hyödykseni koulukansioita tehdessäni. […]
