Olen ikionnellinen, että tällainen ohjelma on saatu Vantaalle.Suuret kiitokset valmistelijoille ja erityisesti kaupunginjohtaja Viljaselle – tämä on paitsi inhimillisesti oikein, myös investointi, joka tuottaa tulosta. Ohjelmassa on 13 toimenpidettä: On lisäystä oppilastukeen, jalkautuvaa nuorisotyötä.On hienot pilotit varhaiskasvatuksen psykologeista ja maksuttomasta leikkipuistoruokailusta.On lähiöiden kasvojen pesua katutaiteesta kukkalaatikoihin.On asukastilaa ja -koordinaattoria.Oppilastuen lisäksi pidän erityisen tärkeinä toimia, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä. Nukkumalähiöissä, joissa on vain kauppa ja pubi, pitää saada ihmisille muutakin tekemistä kuin oluella istuminen. Tarvitaan maksutonta julkista tilaa, jossa on tekemistä, johon ei […]

Valtuustoaloite 12.11.2018  Ensi vuoden budjetissa on tarkoitus toteuttaa asukastilat mm. Korsoon ja Hakunilaan. Korsossa asukastilan paikaksi on ajateltu entistä nuorisotilaa Lumon monitoimitalon vieressä keskustassa. Tila on kuitenkin pahasti sisäilmaongelmainen. Sen takia nuorisotila siirrettiin sieltä Lumoon. Tila on suuri, 542 m2, sen pelkät ylläpitokustannukset (vuokra ja siivous) ovat 68.000 euroa vuodessa. Sitä paitsi tila puretaan parin vuoden sisällä, kun Korson keskusta rakennetaan. Miksi laittaa rahaa sen korjaamiseen? Asukastilaan on myös ajateltu kokopäivätoiminen työntekijä, kustannus 47.000 euroa vuodessa. Yhteensä 115.000 e/vuosi. Kuitenkin […]

Vantaa on lähiöiden kaupunki. Ennen lähiöissä oli palveluja ja kohtaamispaikkoja. Oli kirjasto, neuvola, hammashoitola, urheilukenttä, koulut ja päiväkodit, kaupat ja kioskit. Nyt monesti on enää koulu ja päiväkoti. Vantaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa puhutaan suurten yksiköiden taloudellisuudesta ja keskittämisestä. Keskittäminen siirtää kirjastot, neuvonnan ja hammashoitolat pois lähiöistä. Jopa koulut halutaan viedä suuriin yksiköihin keskuksiin (alakouluihin vähintään 300 oppilasta, yläkouluihin vähintään 350 oppilasta, tavoitteena suuret yhtenäiskoulut). Haluammeko tosiaan viedä elämän pois lähiöistä? Haluammeko nukkumalähiöitä, joista lapsetkin menevät kilometrien päähän kouluun? Eikö ollutkaan tarkoitus vahvistaa […]

Kun Suomi täytti 50 vuotta, olin 8-vuotias kansakoulun tokaluokkalainen Kaunisnurmen koulussa Kouvolassa. Koulussa suhtauduttiin Suomeen, itsenäisyyteen ja 50-vuotispäivään hartaasti. Piirustustunnilla piirrettiin pitkin syksyä Suomen ylpeydenaiheita: tuhansien järvien maata, metsiä, kansalliskukkia ja –eläimiä, urheilukisamenestyksiä ja itsenäisyyspäivän lippukulkueita. Ylipäänsä yhteiskunnassa vallitsi ylpeys ja tyytyväisyys, kuinka hieno maa Suomi on ja erityisesti, kuinka arvokasta on itsenäisyys.     Vuosi oli 1967, innokas kaupungistuminen  ja modernisoituminen oli käynnissä. Vallitsi valtava toiveikkuus tulevaisuudesta. Elinkeinot muuttuivat kovaa vauhtia  ”maalaistyöstä toimistoon” – siinä nähtiin pelkkää hyvää. (Muistetaan, että […]

Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen  – hyvä.   Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]

Vantaan Sanomat  28.5. kysyi kaupunkilaisten ideoita Koivukylän keskustan kehittämiseksi. Minulla on!  Vanhan ostarin ja junaradan väliin voisi tehdä korkean talon, jonka alakerrassa olisi uimahalli. 2. kerroksessa olisi kirjasto, nuorisotila ja puutarhaterassi, palveluyrityksiä ehkä. Kapeamman rakennusosan kerrokset 3-16 olisivat pieniä asuntoja: seniorien palveluasuntoja, sinkkujen pikkukaksioita ja opiskelijoiden miniluukkuja. Isompia perheasuntojahan Havukoskella on jo runsaasti. Tarkoitan  siis Lidliä vastapäätä olevaa tonttia 74406  (kartta.vantaa.fi), jonka pinta-ala on 2600 m2,  samankokoinen kuin Martinlaakson uimahallin tontti. 60.000 asukkaan Korso-Koivukylä tarvitsee uimahallin, joka Elmon Urheilupuiston kaatuessa […]

6

Voi tuota tuhovimmaa Helsingissä! Merimaisema aiotaan pilata kilometrien pituisilla Kruunuvuoren silloilla, mereen ajetaan älyttömät määrät täyttömaata kerrostaloja varten mm. Jätkäsaaressa. Euroopan uhanalainen kulttuuriperintökohde Malmin lentokenttä aiotaan jyrätä asuntorakentamiselle. Pankaa nyt jo stoppi tälle kansalaiset! Malmin lentokenttä on valittu Euroopan uhanlaisimpien kulttuuriperintökohteiden joukkoon. Siis koko Euroopan, ei Suomen eikä Helsingin. Ei Helsingin kaupunginvaltuustolla voi olla päätösvaltaa tuhota koko Euroopan mittakaavassa tärkeää kulttuuriperintökohdetta. (päätös 30.3.2016) Valittakaa  Euroopan neuvostoon, hallinto-oikeuteen, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja ties mihin. Kytkekää itsenne kettingeillä lennonjohtotorniin, nostakaa  isompi mekkala. Älkää luovuttako! Ainutlaatuisen arvokas – ja […]

Vuoden 2016  talousarviossa on muutama juttu, joita on kissojen ja koirien kanssa pyydetty vuosikausia ja nyt ne saadaan! ( Mikäli valtuusto siis hyväksyy budjetin.) Tässä oli pitkä ajanjakso, että  koulussa oli kovin vähän taito- ja taideaineita ja käytännössä  vähän kieliä. Vanhassa opetussuunnitelmassa  oli vähennetty taito- ja taideaineita. Luulivat raukat, että akateemisuus tekee pätevän ihmisen!  HAH! Vaikka aivotutkimuksetkin todistavat, että sekä käsi että jalka ovat yhteydessä aivoihin. Ja sekä käden että jalan harjoittaminen kehittää aivotoimintaa mitä suurimmassa määrin, lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. […]

Todella upeaa, että Vantaa painottaa asuinalueille ja koulujen pihoille rakennettavia monitoimikenttiä, kuntoilu- ja leikkivälineitä liikuntapaikkasuunnitelmassaan. Kiitokset siitä! Ja yllättävän hyvinhän Vantaa on pystynyt näitä lähiliikuntapaikkoja rakentamaan tiukasta säästökuurista huolimatta. KOULUJEN  LÄHILIIKUNTAPAIKAT Esim. Kartanonkosken koulun viereen on tehty ihan hirmu hieno lähiliikuntapuisto. Siellä on valtavat tekonurmikentät jalkapallolle, jääkiekkokaukalo talvisin, rantalentiskentät, sählykenttä, koriskenttä, kuntoiluvälineet ja ties mitä. Tämän hinta oli kolme miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 1,9 miljoonaa huoltorakennuksesta. Noin 5 miljoonan euron investointi palvelee 850 koululaista ja Pakkalan-Tammiston 14.000 asukasta. […]

Kävin erilaisilla asuntomessuilla. Vantaan Mikkolassa puretaan 70-luvun lähiötaloja ja rakennetaan ne uusiksi paremmin. Vuokratalot on tyhjennetty asukkaista ja maanantaina pannaan säpäleiksi. Eli tehdään juuri niin kuin 1970-luvun arkkitehdit maalailivat: ”Nämä talot rakennetaan kestämään 30 vuotta, sitten ne voidaan purkaa ja rakentaa tilalle uudet.” Sitä ennen taloissa muistellaan entistä Mikkolanpuistoa #munmikkola, tutkaillaan tulevaisuuden lähiörakentamista, pidetään pihajuhlia ja työpajoja, maalataan graffiteja ja luodaan uutta Mikkolaa viikon ajan 15.8. asti. Olipa nostalgista 70-luvun lähiölapsena katsoa valokuvia sen ajan pihoista ja leikeistä! Tuollaista se oli meilläkin Kouvolan Pikku-Palomäellä silloin […]

Tämmöinen kesälomajuttu vaan. Kun minä olin nuori, virus oli mikroskooppisen pieni eliö, jonka takia ihminen saattoi sairastua flunssaan. Mato laitettiin koukkuun, kun alettiin onkimaan Kalalammen isolta kiveltä. Verkkokauppa oli kalastustarvikeliike. Palomuuri oli betoninen seinä saunankiukaan takana. Applikaatio oli vaatteeseen ommellen liitettävä kangaskuvio Anneli Rämän käsityötunnilla tyttölyseossa. Operaattori, jos sellaista sanaa jossain tv-sarjassa tai Kummisetä-elokuvassa käytettiin, liittyi mafian toimintaan. Vakoiluohjelma oli ”Kevään 17 hetkeä” tai ”Maxwell Smart” – tv-sarja. Isäntä oli maalaistalon päämies tai  jonkun tilaisuuden järjestämisvastuullinen henkilö. Eväste oli se, mitä […]

2

Hevoshaka ja Tuomela sisällytettävä teknis-taloudellisiin kouluverkkoselvityksiin Vantaa on vihdoin teettämässä teknis-taloudellisia selvityksiä kouluverkon kunnosta, isot kiitokset siitä! Selvitykset tehdään kolmessa osassa siten, että ensin valmistuu Länsi-Vantaan kouluverkon teknis-taloudellinen selvitys kesän 2015 aikana. Siinä selvitetään, missä kunnossa koulukiinteistöt ovat – paljonko niillä on korjausvelkaa sekä miten hyvin ko. rakennukset palvelevat nykyajan käyttötarpeita. Pyydän, että näihin selvityksiin otetaan mukaan jo aiemmin lakkautettavaksi päätetyt koulurakennukset Hevoshaka ja Tuomela. Kaupungin tulisi selvittää, missä muodossa nämä rakennukset olisivat kaupungille yhä tuottavia – voisivatko ne toimia […]

  Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]

MM-kisat 1974 olivat ensimmäiset, joita seurasin – pakosta, koska veljeni ja isäni liimautuivat talon ainoan telkkarin ääneen ja kommentoivat pelejä kovaan ääneen. Minustakin tuli Hollannin kannattaja, kun veljeni vaahtosi totaalijalkapallosta, Cruijffista, Neeskensistä ja Haanista. Katkerassa loppuottelussa Hollanti hallitsi pitkään, vaan lopulta Saksa sai 2-1 voiton. Futisfani oppi, että riippumatta joukkueiden osaamisista tai tapahtumista kentällä, toinen joukkue voi voittaa pelin. ’Pallo on pyöreä’, tuo sietämätön lausahdus! Jalkapallon katseluuni tuli 20 vuoden tauko, kun muutin omilleni. Varsinainen futisfani minusta tuli kesinä 1994 ja 1998 […]

  Kun tyhjensin äitini kellaria, löysin laatikollisen vanhoja koulukirjojani  ja -vihkojani 1970-luvulta. Hämmästyin kovin. En ollut muistanutkaan, kuinka paljon senaikaisessa koulussa tehtiin kotitehtäviä ja vapaaehtoisia omia työkansioita. Noin paksu ja perinpohjainen itse kirjoitettu ja piirretty kansio maantiedosta ja biologiasta! Vaivalla käsin kirjoitettuja tiivistelmiä opittavista aiheista sekä runsaasti niitä sivuavaa muuten vain kiinnostavaa lisätietoa sanoin ja kuvin. Sen sijaan 70-luvun koulukirjat olivat tekstipitoisia, surkeilla mustavalkoisilla kuvilla varustettuja tiiviitä tiiliskiviä. Vastapainoksi olen leikellyt kotiin tulleet Valitut Palat ja käyttänyt harvat värikuvat täysimääräisesti hyödykseni koulukansioita tehdessäni. […]

Se oli noin toinen opetuslautakunnan kokoukseni ikinä (varajäsenenä 2010). Esityslistalta bongasin pienen ja miltään kuullostamattoman asian: ”Oikaisuvaatimus perusopetuksen johtajan päätökseen, esityslista 16.8.2010”. Kyse oli pienen Suzuki-soittajien yhdistyksen harrastustilavuokrista, jotka opetusvirasto oli yllättäen heille langettanut, yli 4000 euroa koko vuodelta. Aloin selvittää, mistä oli kysymys. Etsin yhdistyksen yhteystiedot, soittelin sinne ja tänne, kunnes sain toiminnanjohtajan puhelimeen. ”Kyllä, heidän toimintansa käyttäjät ovat alle 18-vuotiaita. Kyllä, kyse on koulutiloista, luokkahuoneesta jota on käytetty soiton opetukseen. Kyllä, he ovat vantaalainen yleishyödyllinen yhdistys.” Asia harvinaisen […]

 JIPII !!!  Vantaan opetuslautakunta päätti säilyttää Mikkolan kirjaston! Pitkän keskustelun ja väännön jälkeen äänestys päättyi 10.9. illalla selvin numeroin (oliko 14-2 tai 13-3) Mikkolan puolesta. Yhdenvertaisuus voitti, sivistysyhteiskunta voitti, me kaikki voitimme! (Jälkikommentti: Iloisimme liian aikaisin – kaupunginhallitus veti maton opetuslautakunnan alta ja lakkautti kirjaston kuukautta myöhemmin.) Oli pitkiä ja hyvin perusteltuja kannanottoja koulun johtokunnalta, tuohtuneita ja niinikään hyvin perusteltuja mielipidekirjoituksia ja blogeja kuntalaisilta sekä  uskallusta  ottaa valta omiin käsiinsä opetuslautakunnan jäseniltä. Olen edellisissä blogeissa jo kirjoittanutkin, miksi juuri Mikkolan kirjasto […]

Mitä ei voi silmin vajain nähdä, siitä unta nähkää. Aina uuden aamun eteen luojan kämmen tuutii tähkää. Aina sataa tulvaveteen lastut arkinrakentajain. Lienet kasvi, eläin taikka puu: Kaikin soluin sydämin, Usko, tahdo jotakin! Niin se kerran tapahtuu. Tuhat kertaa tuhat vuotta mitään ei voi tehdä suotta.                                                            (Lauri Viidan runosta Luominen)

5

Kimalaiset ja mehiläiset ovat vähentyneet dramaattisesti koko pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisten 15 vuoden ajan. Nyt pelätään, että näiden pölyttäjähyönteisten kato voi aiheuttaa maailmaan suuren ruokapulan. Suomessa muutenkin vain 10% kimalaiskuningattarista selviää kylmän talven yli. Kun ne keväällä heräävät heti lumien sulettua, niiden pitäisi nopeasti kerätä ravintoa, mutta juuri mikään ei vielä kuki silloin. Pysyäkseen hengissä ja jaksaakseen rakentaa pesän tulevalle yhdyskunnalle, kimalaiset tarvitsevat  ruokinta-apua ihmiseltä ensimmäiset pari viikkoa keväällä. Kimalaisruokinta on 2000-luvulla hälyttävän tärkeää! Sitäpaitsi metsä, jonnne ’istutettiin’ kimalaisia, tuotti 12-kertaisen mustikkasadon […]

Olen toivonut, että koulusta tulisi aito kotiseutuyhteisö. Nyt lisään tähän ehdotuksen, että koulun kentästä voisi tulla lähiseudun ihmisten vapaa-ajanviettopaikka, myös aikuisten ja eläkeläisten. Kun koulun kentälle tehdään myös petankkikenttä ja pihashakki, alkavat alueen aikuisetkin viihtyä siellä. Tietysti pitää olla myös muutama pensas, pari penkkiä ja pöytä, että on mukava istuskella ja jutella. Näin syntyy luonnollista yhteisöllisyyttä. Aikuisten läsnäolo tuo turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä lapsille ja nuorille. Perheet tutustuvat toisiinsa. Myös vanhat ihmiset saavat seuraa, jos perustetaan esim. jokailtainen yhteinen petankkikerho.  Ilkivallan […]

Sydämeni sykkii kuumana junnufutikselle. Jalkapallo- ja muut palloiluseurat tekevät tuhansia tunteja ilmaista nuorisotyötä joka kuukausi. Lasten vanhemmat lähtevät ilta toisensa jälkeen vetämään harkkoja, järjestämään turnauksia, tekemään talkootytötä, jotta paikkakunnan lapsilla ja nuorilla olisi hyvä kaveriporukka ja hyvä harrastus – niin edullisesti, että kaikki halukkaat voivat osallistua. Tästä ilmaisesta vapaaehtoistyöstä vanhemmat joutuvat vielä maksamaan kunnalle kalliisti – harkkatilojen vuokrina. Esim. 1000 harrastajan TiPS (Tikkurilan Palloseura) maksaa 108.000 euroa vuodessa tekonurmikenttien ja -hallien tilavuokria Vantaan kaupungille. Vastapainoksi TiPS saa kaupungilta avustusta 17.800 […]

Olen pannut merkille, että nykylapset viihtyvät koulujen pihoilla koulupäivän jälkeen ihan eri tavalla kuin minun lapsuudessani. Myös vanhemmat saavat ja haluavat osallistua koulun juhliin, urheilupäiviin, vanhempainiltoihin jne. (Minun aikanani 1960-70-luvuilla vanhemmat eivät päässeet koulun juhliin, enkä muista että mitään vanhempainiltoja olisi edes ollut.) Koulu ei ole enää niin autoritaarinen kuin ennen,  se on hyvä asia. Vaan useimmat perheet olisivat innokkaita osallistumaan paljon enemmänkin koulun tapahtumiin, ja tutustumaan tätä kautta koulutovereidensa perheisiin. Ja rakentamaan näin yhteistä yhteisöä turvaverkoksi lapsilleen ja iloksi itselleen. […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn