Mihin veroeurosi menevät? Vantaalla voin vastata suurinpiirtein näin: 1000 e/ asukas menee maankäyttöön = kadut, tiet, puistot, kaavoitus, toimitilojen hoito jne.2000 e/asukas menee sivistystoimeen = koulutus, päivähoito, kulttuuri, liikunta, nuorisotoimi, kirjasto jne.3000 e/asukas menee sosiaali- ja terveystoimeen = terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, kotipalvelu, vanhustenhoito, lastensuojelu jne. Kysyin tätä talousjohtajalta, ja hän laski sen minulle kymmenen vuoden ajalta. (ks. kuva) Kaupunki siis tarvitsee yli 6000 euroa/asukas/vuosi pelkästään palvelujen pyörittämiseen ja käyttötalouteen.Lisäksi vielä investointeihin noin 650 e/asukas.Vantaa investoi suureksi kaupungiksi varsin nuukasti, noin 150 […]

Ensimmäinen porsas oli kiireinen.Hän valoi talon pohjalaatan betonista, mutta ei malttanut odottaa sen kuivumista. Hän  liimasi muovimaton kostean betonilaatan päälle. Siitä tuli kosteusvauriotalo. Mikrobimyrkkyjä hengitysilmaan.Kannisto, Kartanonkoski, Hiekkaharju, Rekolanmäki, Vantaankoski, uusia kouluja, vanhoja kouluja, lista on pitkä. (Tällä puheella kommentoin ja täydennän Arviointikertomuksen kohtaa ”Tilakeskus, rakennuttajapalvelut”. Tämä oma tarkastuskertomukseni ei koske vain rakennuttamista, vaan myös rakentajaurakoitsijoita.) Toinen porsas oli laiskahko. Hän ei viitsinyt kuljettaa rakennusjätettä pois, vaan piilotti jätteet rakennuksen pohjalaatan alle.Siitäkin tuli mikrobimyrkkyjä. Mikkolan Vega, Itä-Hakkila, Hämeenkylä, Varisto ja kuka […]

Olen ikionnellinen, että tällainen ohjelma on saatu Vantaalle.Suuret kiitokset valmistelijoille ja erityisesti kaupunginjohtaja Viljaselle – tämä on paitsi inhimillisesti oikein, myös investointi, joka tuottaa tulosta. Ohjelmassa on 13 toimenpidettä: On lisäystä oppilastukeen, jalkautuvaa nuorisotyötä.On hienot pilotit varhaiskasvatuksen psykologeista ja maksuttomasta leikkipuistoruokailusta.On lähiöiden kasvojen pesua katutaiteesta kukkalaatikoihin.On asukastilaa ja -koordinaattoria.Oppilastuen lisäksi pidän erityisen tärkeinä toimia, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä. Nukkumalähiöissä, joissa on vain kauppa ja pubi, pitää saada ihmisille muutakin tekemistä kuin oluella istuminen. Tarvitaan maksutonta julkista tilaa, jossa on tekemistä, johon ei […]

  Neljä pientä porsasta kävi koulua.Putte Itä-Hakkilassa, Pate Sotungissa ja Nisu ja Nasu Lehtikuusessa.Putte, Pate, Nisu ja Nasu olivat iloisia koululaisia. Sitten tuli Susi. Susi sanoi Putelle: Itä-Hakkila on täynnä, pitää mennä Sotunkiin.Susi sanoi Patelle: Sotunki on täynnä, pitää mennä Lehtikuuseen.Ja Nisulle se sanoi: Lehtikuusi on täynnä, pitää mennä Länsimäkeen.Silloin pikku Nasu huusi hädissään: ”Minne minä sitten menen? Minä olen pieni! En osaa mennä kouluun ilman Nisua!” Susi sanoi:  ”Kyllä sinä osaat, nouset vain aamulla klo 6, panet sukset jalkaan […]

Valtuustoaloite 12.11.2018  Ensi vuoden budjetissa on tarkoitus toteuttaa asukastilat mm. Korsoon ja Hakunilaan. Korsossa asukastilan paikaksi on ajateltu entistä nuorisotilaa Lumon monitoimitalon vieressä keskustassa. Tila on kuitenkin pahasti sisäilmaongelmainen. Sen takia nuorisotila siirrettiin sieltä Lumoon. Tila on suuri, 542 m2, sen pelkät ylläpitokustannukset (vuokra ja siivous) ovat 68.000 euroa vuodessa. Sitä paitsi tila puretaan parin vuoden sisällä, kun Korson keskusta rakennetaan. Miksi laittaa rahaa sen korjaamiseen? Asukastilaan on myös ajateltu kokopäivätoiminen työntekijä, kustannus 47.000 euroa vuodessa. Yhteensä 115.000 e/vuosi. Kuitenkin […]

Saan viikoittain muistutuksen siitä, kuinka hyvin meillä asiat ovatkaan. Italian opettajani, jo kymmeniä vuosia Suomessa asunut, ottaa aina puheeksi, miten mahtavasti täällä on järjestetty päivähoito, koulu, terveydenhoito jne. (Kirjastoja ja aikuisopistoja ei Italiassa kuulemma ole ollenkaan). Asiat ovat meillä pääpiirtein hyvin. Silti kaiken voi aina tehdä paremmin. Maailma ei tule valmiiksi. Tämäkin Vantaan uusi palveluverkkosuunnitelma lie tehty sitä varten, että palvelut saataisiin paremmiksi. Onhan? Vai siksi, että säästäisimme rahaa? Entä millaista palveluverkkoa asukkaat toivovat? Kun kuntalaisilta kysytään, niin yleensä he […]

Kun 40 vuotta sitten makrotaloustieteen luennolla ihmettelin, eikö rajallinen maapallo tule asettamaan kasvulle rajat, en osannut kuvitella, että se tapahtuu näin nopeasti. Ja kun 30 vuotta sitten kävi ilmi, että konkreettisia toimia tarvitaan pian, jotta maapallo ei tuhoudu ilmastonmuutokseen, en osannut kuvitella, että toimet tapahtuvat näin hitaasti. Siltikin olemme Vantaalla etujoukoissa (maailman ja Euroopan mittakaavassa) tekemässä hiilivapaata kaupunkia 2030 mennessä. Vantaalla on valmisteltu resurssiviisauden tiekartta. Sen avulla tavoitellaan hiilineutraalia ja jätteetöntä tulevaisuuden kaupunkia, jossa luonnonvaroja käytetään säästeliäästi – samalla luoden […]

Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa. Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä. Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää. Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä. Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta. Oppilasmäärämaksimit Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita. 1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita. Vantaalla sivistysvirasto teki […]

Aloitteeni koski sisäilmasairaille soveltuvien koulutilojen hankkimista Vantaalle. Valtuustoaloite sisäilmasairaille sopivien koulutilojen saamiseksi Koko Suomessa arvioidaan kunnille tulevan 40 miljoonan euron lasku vuosittain opettajien ja kouluhenkilökunnan sisäilmasairauksista ja sijaisten palkkaamisesta. (OAJ:n selvitys 2016) Tämän aloitteen vastaus on jo kertaalleen palautettu valmisteluun yksimielisesti koko valtuuston toimesta, koska emme olleet tyytyväisiä sivistysviraston vastaukseen. Nyt virasto vastaa uudestaan, että vain muutama oppilas Vantaalla tarvitsisi tällaista puhdasta koulutilaa. Opettajista ja koulunkäyntiavustajista viraston vastaus ei puhu mitään. Vain muutama oppilas? Vain kolme yläkoulun oppilasta on kuulemma […]

Nyt on muotia tehdä valtavia terveys- ja sosiaalikeskuksia. Keskitetään, keskitetään, kyllä asiakkaat joutavat matkustamaan pidempiäkin matkoja lääkäriin, lastenneuvolaan, puheterapiaan tai hammashoitoon. Ja jos sattuu olemaan niin sairas, ettei jaksa matkustaa, niin pysykööt sängyssään. Helsingin Kalasatamassa aukeaa kolmen täysmittaisen jalkapallokentän (60 x 95 m) kokoinen hyvinvointikeskus (18 000 m2), jonka myötä lakkautetaan kaikki muut terveysasemat Kalliosta Herttoniemeen. Vantaan virkamiehet haluavat pistää vielä paremmaksi ja rakentaa kuuden jalkapallokentän (à 60 m x 94 m) kokoisen (32 000 m2) Tikkurilan hyvinvointikeskuksen. Sen myötä […]

  Vantaa päättää nyt kaupungin strategiasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Uudessa strategiassa on paljon hyvää.Se on tarpeeksi kunnianhimoinen, tarpeeksi yksityiskohtainen, tarpeeksi rohkea ja reilu. Työllisyystavoitteet ovat kovat – työttömyyden puolittaminen neljässä vuodessa on hurja tavoite.Täsmällisemmät koulutustavoitteet ovat tärkeitä – lukiolaisten sijoittuminen jatko-opintoihin, ammattiopintojen keskeyttämisten väheneminen, Variasta valmistuneiden sijoittuminen työelämään jne.Hyvinvointitavoitteet tietenkin palveluineen.Strategisesti tärkeintä on mielestäni kaupunkikeskustojen tiivistäminen.Kaupunkikeskustoihin panostaminen tarkoittaa parhaimmillaan elinvoiman, työllisyyden, kaupan, kaupunkikulttuurin kasvua – myös reipasta verotulojen kasvua.Tiiviit kaupunkikeskustat on todettu elinvoiman lähteiksi ja trendi on maailmanlaajuinen.Ihminen tulee ihmisen […]

KORSON KOULUVERKKOESITYKSEN LOGIIKKA PETTÄÄ. Korson virallinen väestöennuste vuodelle 2027 on  70 koululaista pienempi kuin odotettiin. Siksikö  jätetään 450 oppilaspaikkaa tarvitusta 800:sta rakentamatta? Sullotaan  sen sijaan 550 oppilasta enemmän muihin kouluihin: +300  oppilasta  sisäilmasairaaseen Mikkolaan, +150 välttäväkuntoiseen Ruusuvuoreen ja +100 täpötäyteen Leppäkorpeen? Sullominen maksaa 5,8 miljoonaa tilanmuutostöinä, kun taas uusi Nikinmäen yläkoulu maksaisi 7 miljoonaa. Säästetäänköhän tässä nyt väärästä päästä peittoa? Vaarallinen koulutie Lisäksi pitää rakentaa monta miljoonaa maksava kevyen liikenteen silta Pohjois-Nikinmäkeen yli Lahden moottoritien  – sekä  liikennevalot moottoritien liittymään Korso-Sipoo-risteyksessä, jotta […]

Olimme Tampereella Vantaan budjettiseminaarissa. Tutustuimme siellä myös Tampereen kaupungin huikeisiin suunnitelmiin. Huikeisiin, katso vaikka video Tampereen pikaraitioteistä ja pilvenpiirtäjistä täällä: https://www.youtube.com/watch?v=OwIvtGqNgeY Kun astuimme bussista takaisin Tikkurilassa, katselin Vantaan 70-lukulaista ympäristöä hämmästyneenä – mihin meidät oikein tuotiin – jonnekin Pornaisiin vai? Kylä oli niin hiljainen, harmaa ja ankea. Talot matalia, likaisia, rähjääntyneitä. Todellakin näin kotikaupunkini uusin silmin. Missä ihmiset? Missä katukahvilat? Missä pöhinä? Ei niin missään. Ankeaa hiljaisuutta vain. Siksi otankin nyt uuden vaihteen silmään kauppakäytävä-aloitteessani. (Alkuperäinen aloite täällä: Kauppahalli Myyrmäkeen, Koivukylään […]

Maaliskuussa 2017 tein aloitteen kesätyösetelistä jokaiselle 9-luokkalaiselle Vantaalla. Pantakoon merkille, että aloitteen allekirjoitti työn puolueesta  SDP:stä vain yksi valtuutettu ja yrittämisen puolueesta Kokoomuksesta kaksi valtuutettua – sillä lailla! Onneksi virkamiehille tuli järki päähän ja lähtivät kuitenkin valmistelemaan tätä. TILANNEPÄIVITYS 15.2.2019! KUINKA OLLAKAAN, VAIKKA SAIN PENSEÄN VASTAUKSEN ALOITTEESEEN 2017, ON VIRASTO KAIKESSA HILJAISUUDESSA VALMISTELLUT KAIKILLE JAETTAVAN KESÄTYÖSETELIN, JOKA NYT OTETAAN KÄYTTÖÖN VANTAALLA! KIITOS, MAHTAVAA! Kesätyöseteleitä jaetaan 15.2. 2019 alkaen. Jokainen 9.-luokkalainen nuori saa setelin koulun kautta. Muut seteliin oikeutetut (15-18-vuotiaat nuoret, […]

Korson yläkoulu todettiin huonokuntoiseksi vuosia sitten.Sen korvaaminen uusilla Nikinmäen ja Leppäkorven koulujen laajennuksilla piti tulla 2021. Samaan aikaan Mikkolan 800 oppilaan yhtenäiskoulu kärsii pahoista sisäilmaongelmista.Tiloja on suljettuina, oppilaita väistössä ja 20 opettajaa lähti koulusta, kun eivät jaksaneet enää sairastaa. Nyt kuitenkin sivistysvirasto arvioi, että Korson suuralueelle tarvittavat 800 uutta yläkoululaispaikkaa (purettava Korson koulu 650 + oppilasmäärän kasvu 150) voidaan hoitaa yhdellä 450-paikkaisella yläkoululla.Sen paikka olisi Leppäkorvessa ja se palvelisi radan itäpuolen yläkoululaisia.Länsipuoli mahtuu kuulemma Ruusuvuoreen, kun seiniä kaadetaan. Nikinmäen ja […]

Vantaalla on tapana tehdä valtuustokauden alussa kaupungille strategia ja taloussuunnitelma koko neljäksi vuodeksi. Nyt aiotaan jatkaa samaa vyönkiristyslinjaa kuin viime kaudella. Menot saavat kasvaa vain 1,5% vuosittain, vaikka kaupunki kasvaa nyt 4000 asukkaan vuosivauhtia. Se on kova vaatimus. Haluan tähän väestönkasvu-klausuulin – että asukasmäärän kasvu huomioidaan toimialojen budjeteissa ensin. Onhan selvää, että esim. +500 uutta oppilasta ja +120 uutta päiväkotilasta tarvitsee paitsi palvelun, myös seinät ympärilleen. Strategiset päämäärät ovat Vantaalla sellaisia kuin  ”Kaupungin elinvoima vahvistuu”, ”Kaupunkirakenne eheytyy” ja ”Palvelut uudistuvat”. Niistä johdetaan sitovia tavoitteita, kuten […]

Kun nyt kaikki puolueet ja ehdokkaat niin hurskaasti väittävät aina puolustaneensa kouluja ja jatkossa puolustavansa vielä enemmän kouluja – niin palataanpa hetkeksi totuuteen – miten he oikeasti ovat toimineet koko valtuustokauden. Flashback syksyyn 2013, kun koulunlakkautustaistelu Vantaalla alkoi: 15.10.2013 klo 22.   Koululaisten vanhemmat olivat tehneet järjettömän määrän selvitystyötä.He olivat tutkineet opetusviraston oppilasmääräennusteet ja tilalaskelmat ja löytäneet niistä puutteita. He olivat tarkistaneet koulutilojen vuokrasummat laskelmassa ja löytäneet niistä virheitä. He olivat opiskelleet pitkän tähtäimen väestöennusteet ja verranneet niitä eri alueille kaavoitettuihin […]

Olin kerran töissä äänestyspaikalla. Jonoon tuli hieno mies kamelinkarvaulsterissaan, hän vei tilaa ympäriltään. Hänestä huokui: ”Ettekö te tiedä kuka minä olen?” Herran edessä jonossa seisoi  laitapuolen kulkija kuluneessa  pusakassaan. Katsoin näitä kahta ja minulla meni kylmät väreet, kun ymmärsin: tätä tarkoittaa demokratia. Että raharikkaalla ja köyhäläisellä on kerrankin sama määrä valuuttaa taskussaan – yksi ääni – tai miljardi euroa, miten sen nyt ajattelee.  Yhtä paljon valtaa muuttaa maailmaa. Nimittäin kaupungin vuosibudjetti on yli miljardi euroa ja sen käytöstä päättävät vaaleissa […]

Suhmuroinnit ovat rapauttaneet luottamuksen Vantaalla ja osin myös talouden. Äänestäjä, vaadi kuluttajansuojaa äänellesi. Katso, miten puolue ja ehdokas on toiminut edellisellä ja sitä edellisellä valtuustokaudella. Onko tehty, mitä on luvattu ja onko päätöksenteko ollut reilua ja avointa? Onko rahat käytetty siihen, mihin piti, vai onko  määrärahoja päätynyt erikoisiin tarkoituksiin? Kuten vaikkapa kaupunginyhtiöiden hallitusten ylisuuriin kokouspalkkioihin, kosteisiin juhliin, matkoihin, ilman kuitteja tehtyihin hankintoihin? (Tästä tuonnempana.) Entä itse päätöksenteko. Onko puolue luvannut jotakin? Onko ehdokas pitänyt sanansa? PUOLUEELLA ON ISO MERKITYS Esimerkiksi […]

Lakkautetaanko Vantaalta jopa viisi terveysasemaa ja säilytetään vain kaksi? Tästä päätetään lähivuosina, jos sote tulee. Jos sote tulee, niin terveyskeskuksista ei päätä enää Vantaan valtuusto, vaan maakuntavaltuusto.  Sote aikoo keskittää palvelut isoihin yksiköihin. Jääkö silloin Vantaalle jäljelle vain Tikkurilan ja Myyrmäen terveysasemat? Ja pari  yksityistä lääkäriasemaa? Ei kovin yhdenvertaista eikä järkevää. Kun jokaisella Vantaan alueella kuitenkin asuu yli 20.000 asukasta, joka on todettu hyvin toimivan terveyskeskuksen riittäväksi  asiakasmääräksi. Myös Vantaan oma sosiaali- ja terveystoimiala on innostunut keskittämisestä, miksi? Moneen kertaan […]

Yhdeksän hyvää ja 10 kaunista lupaavat. Älä usko.Raha ei kasva puussa.Joudumme keksimään fiksumpia  tapoja hoitaa palveluja, jotta verorahat riittäisivät. Voisitko harkita käyttäväsi terveyspalvelua joskus netissä sen sijaan, että menet lääkäriin?Minä voisin ja olen käyttänytkin.  Chatti-muotoinen palvelu olisi tervetullut vaihtoehto!  Säästäisi sekä omaa aikaa, lääkärin aikaa että kaikkien kuluja. Voisitko hyväksyä, että osa kielitunneista koulussa tapahtuu valkokankaalla puhuvan opettajan kautta sen sijaan, että joka luokassa on erikseen kielen opettaja? Jos tällä tavoin saadaan iso kielivalikoima pieniinkin kouluihin? Vantaalla tätä on kokeiltu […]

  Mitä mieltä olette? Olisiko hyvä auttaa nuoria pääsemään työn makuun antamalla jokaiselle 9-luokkalaiselle 300 euron kesätyöseteli, niinkuin Helsinki tekee? Sehän ei tee sitä vain hyvää hyvyyttään, vaan ehkäistäkseen koulupudokkuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Vantaalla alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli  36,7 prosenttia vuonna 2015.   Hei yli kolmasosa työttömänä! Ammatilliset opinnot keskeyttää  Vantaalla 14,5%  oppilaista.Ja  jopa  7%  vantaalaisista  15-24-vuotiaista  on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella:  ei töissä, ei työttömänä  TE-toimistossa, eikä opiskelemassa. Tuhannet nuoret elämässä vailla suuntaa, ahdistuneina, kun eivät pääse […]

Nyt kun Vantaa uudistaa keskustoja – Myyrmäki, Koivukylä, Martinlaakso, Korso  – aikanaan varmasti myös Hakunila – niin olisi hyvä tilaisuus saada aikaan  pienten liiketilojen kauppahalli/  kauppakäytävä ainakin 1-2 kaupunginosaan. (yksityisen tai julkisen toimijan rakennuttamana)Näin saamme toisenlaista tarjontaa kuluttajille: erikoisempia ruoka-aineksia, pikkuleipomoita, käsityöpuoteja, kahviloita, kynsistudioita, kosmetologeja, suutareita, kännykänkorjaajia, nappikauppoja, ompelijoita. Näin elävöitetään kaupunginosia ja lisätään kaupunkimaista sosiaalisuutta.Tämä on myös mainiota elinkeinopolitiikkaa: päästetään yritteliäät työttömät töihin ja yrittämään pienemmällä riskillä. Pienen liiketilan pieni vuokra mahdollistaa myös pienen yrittämisen.Osa tiloista voi olla pop-up-myyntipaikkoja […]

2

Edit 06.03.2017. Kaikki puolueet halusivat yksimielisesti palauttaa valmisteluun kaupungin vastauksen tähän aloitteeseen. (vastaus alhaalla, aloitteen lopussa) Hurraa! Vaikka edeltävät neljä vuotta on enemmistö jarruttanut näitä asioita (enemmistölle se on helppoa), niin iloitsemme siitä, että he vihdoin tunnustavat, että sisäilma-asioiden hoidossa on paljon parantamisen varaa. Uusi vastaus tullee toukokuun kokouksessa. Edit 24.9.2018.  Vihdoin valtuustossa tiukempia vaatimuksia sisäilmasairaille sopivasta koulusta, edes yhdestä sellaisesta tähän kaupunkiin. Alkaa vaikuttaa, että useat puolueet nostavat tämän budjettiasiaksi marraskuussa. Jokohan vihdoin järki voittaisi? Edit 5.11.2019. Vuosi sitten […]

Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen  – hyvä.   Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]

Olen ennenkin ihmetellyt, kuinka Vantaan talous- ja velkaohjelma  tarkoittaakin yhä lisää velanottoa. Jostain syystä ykyinen poliittinen enemmistö Vantaalla ei halua kasvattaa kunnan tuloja verojen tai palvelumaksujen muodossa, vaan ottaa mieluummin enemmän velkaa. Sanotaan, ettei isokaan velkaantuminen ole ongelma, jos verotulot kasvavat nopeammin kuin velka ja korot. Vaan nytpä verotulot eivät kasva. Talouskehitys on huono. Sote pienentää verotuloja dramaattisesti. Puolueet eivät halua nostaa kuntaveroa. Eivätkä muutkaan kunnan tulot kasva. Valtionosuudet pienenevät ja palvelumaksut pysyvät samoina.   Paitsi maanmyyntitulot. Ne nousevat tänä vuonna jopa 70 miljoonaan […]

1.  Olen iloinen, että valtion tekemää kolmen miljoonan euron leikkausta Varian määrärahoihin päätettiin kaupungin toimesta paikata sentään 1,3 miljoonalla eurolla.Kiitos miljoonasta kaupunginjohtajalle ja 300.000 eurosta budjettineuvottelijoille! Itse esitin opetuslautakunnassa kyllä paljon enemmän, eli Varian normirahoja ilman leikkauksia. Sillä olen jo vuosia seurannut ammatillisen koulutuksen epätoivoista vyön kiristämistä. Suren sitä, että Varia joutuu nyt tekemään 1,7 miljoonan euron edestä leikkauksia opetukseen ja oppilaiden tukeen. Tästä ei hyvä seuraa.  Varian 3350 oppilaasta jo nyt keskeyttää opinnot 14,5%  eli 485 oppilasta. Lähes yhtä paljon, 13,9% varialaisista on erityisoppilaita, jotka […]

Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset.   DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]

2

Kun olin lapsi ja nuori, äitini sanoi enimmäkseen aina ’Ei!’. Ei, et saa kokeilla minigolfia. Ei, et pääse balettiin/ pianotunnille/ ratsastamaan. Ei, et pääse kaverin perheen mukaan heidän mökilleen. Niinpä kun minä sain lapsia, ajattelin, että jos minulla ei ole todella hyvää syytä sanoa ’Ei’, niin sanon ’Kyllä’. Monet kerrat saatoin olla lopen uupunut, kun lapset keksivät pyytää lettuja kaverilaumalle, talon täyttämistä majoilla tai taas uutta harrastusta, jonne tarvitaan kyyti ja kustannus. Vedin silloin henkeä ja mietin, onko minulla todella […]

1

Se oli surkeaa, onnetonta, häpeällistä. Että erityisen hienoa kotouttamistyötä tehnyt Hevoshaan koulu Hakunilassa lakkautettiin ja lapset siirrettiin Lehtikuusen kouluun, jossa maahanmuuttajalasten osuus uusilla ikäluokilla on nyt noin 50 %. Tästä ei voi seurata muuta kuin segregaatiota. Puukkoa haavassa, jos joku haluaa muistella, miten se oikein menikään:  http://www.vaulanorrena.com/kovan-paivan-ilta/ On erittäin typerää, jos hyväkuntoista, Hakunilan Urheilupuistossa sijaitsevaa Hevoshaan kiinteistöäkään ei haluta säilyttää. Eikähän kaupunki niin tyhmä halunnutkaan olla – vaan esitti toukokuussa 2016, että Hevoshakaan laitettaisiin suomenkielistä  (60% tiloista) ja ruotsinkielistä (20% tiloista)  päivähoitoa sekä lisäksi ruotsinkielinen alakoulu […]

4

Tiesitkö, että 5 desibelin äänen lisäys viisinkertaistaa äänen korvassa? On valtava ero siinä, kuuluuko asuinalueella 54 vai 59 desibelin liikennemelu. Yli 55 desibelin tieliikennemelulle altistuu päivittäin  yli 80.000 vantaalaista. Asumiselle hyväksytyt melurajat ylittyvät reippaasti vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä. Tehokkain keino vähentää melua olisi nopeusrajoitusten alentaminen. Jos tiellä ajetaan 50 km/h, eikä 60 km/h, melu on kaksi kertaa pienempää (2,1 desibeliä). Mutta kun. Ihmiset eivät vaan malta ajaa hitaasti – ja Vantaalla on asutuksen läheisyydessä myös moottoriteitä, joilla pitää ajaa yli 80 km/h. Meluasvaltti vähentää liikennemelua 2-4 […]

1

VASTAESITYS ja perustelut, Vantaan opetuslautakunta 13.6.2016 asia 14. Esitämme, että vastaus Tuomelan kuntalaisaloitteeseen palautetaan valmisteluun huomioiden valmistelussa mm. seuraavat seikat: Kuntalain 28§ ” Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa…. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.” Tuomelan koulun lakkautuksessa toimivalta on kaupunginvaltuustolla, sillä koulun lakkautus oli osa TVO-säästöohjelmaa. TVO-säästöistä ja koulujen lakkautuksesta päätettiin kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuustossa […]

 BUDJETIN  LÄHETEKESKUSTELU  JA VALTUUSTON KOKOUS 23.5.2016 Vuoden 2017 budjettia valmistelevaan lähetekeskusteluun lähdettiin murheellisissa merkeissä. Valtuustoseminaarissa oli juuri saatu kuulla, että vaikka Vantaan vuoden 2015 tilinpäätös oli historiallisesti POSITIIVINEN, niin vuodelle 2017 ennustetaan peräti 85 miljoonan euron vajetta budjettiin. Tämä nyt on vähän sama kuin jos olisit ollut 800 kilokalorin nälkäkuurilla jo pitkään ja sitten sanottaisiin: ”Sori vaan, mutta et saa ikinä enää syödä normaalisti. Vesi- ja leipäkuuri jatkuu ikuisesti  – ja lisäksi sinun on koko ajan ostettava velaksi näitä kalliita […]

Vantaa antaa nyt lausunnon Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavasta. Tärkeitä meitä koskettavia asioita siinä ovat mm. Kehä IV linjaus, Riipilän luonnonsuojelualueiden status ja Sipoon Bastukärrin logistiikka-alueen ulottuminen Vantaan rajalle Pohjois-Nikinmäessä. Kehä IV linjauksista, poikittaisyhteyksistä, sekä niiden  luonto- ja ihmisvaikutuksista totean seuraavaa:   Suurin poikittaisyhteyden tarve on Keravan- Hyrylän tasolla valtatie 4:n ja valtatien 3 välillä ELY-keskuksen raportti ja  Keski-Uudenmaan poikittaisyhteyksien raportti, MAL-aiesopimus sekä MASU 14 kunnan maankäyttösopimus toteavat tämän Logistiikka-alueet em. linjalla kasvavat voimakkaasti ja raskas liikenne tarvitsee pääsyn poikittain Poikittaisyhteydet Hyrylän tasolla […]

2

Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7:  (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]

Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]

1

INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013  lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää  tehdään TVO:ssa  viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että  yksi  jos toinenkin koulu  jo ratkeaa  liitoksistaan  kasvavien oppilasmäärien  ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa  30 eri […]

6

Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja  -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa –  ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut:  Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä  – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä  – muovimatot liimataan märän päälle […]

Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä  kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää  asuinalueidensa tärkeitä  kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta  myydä  iso pala urheilupuistoa  kerrostalorakentamiselle –  kaupungissa, jossa  ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]

1

Valtuustokauden strategia on tärkein ohjaustyökalu kaupungin toiminnassa. Mitä asioita strategiaan laitetaan, sitä tehdään. Ja millaiset strategian mittarit valitaan, se käytännössä määrää, kuinka hyvin strategia onnistuu. Strategian väliarviota ja mittareita on nyt työstetty kaupungin johtoryhmän kokouksissa ja työryhmissä pitkin vuotta. Kaupunginvaltuusto – joka on kaupungin ylin ohjaava elin ja jonka sanan pitäisi painaa eniten – pääsi kuitenkin työstämään strategiaa vasta toukokuussa ja vain lyhyesti, kahden tunnin ryhmätöillä. Taas kerran tapahtui seminaari-ihme: normaalisti pikkuasioista jankkaava valtuusto terästäytyi ja käytti annetun ajan maksimaalisen […]

Talous- ja velkaohjelma on todellakin velanotto-ohjelma! Olemme tilanteessa, jossa kaupungin verotulot saattavat jäädä 20 miljoonaa euroa siitä, mitä budjetissa 2014 niiden arvioitiin olevan. Palkkatulot Vantaalla eivät ole kehittyneet odotetusti. Tarkoittaako tämä, että jostakin on tempaistava 20 miljoonaa euroa lisää rahaa eli velkaa jo ensi syksynä? Kun Vantaan talous- ja velkaohjelmaa tehtiin 2012, kaikissa skenaarioissa kaupungin tulojen kasvuksi oletettiin 3 % vuodessa. Tämä on nyt osoittautunut aivan liian positiiviseksi arvioksi. Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvuksi tälle vuodelle 1,2%  ja ensi vuodelle 1,4%.  Palkkatulot […]

  ”Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- ja velkaohjelmaan, eivätkä halua avata sitä lainkaan.” (VS 8.11.2014) Totuus lienee, että Vantaan suurimmat poliittiset ryhmät Kokoomus ja SDP luovuttivat vallan pois, kun he valitsivat uuden kaupunginjohtajan 2011. Hietanen kuvasi tätä silloin Helsingin Uutisissa: ”Nenonen sai Lindtmanilta ja Mäkiseltä lupauksen virkajohdon ja poliittisen johdon työnjaon selkeyttämisestä …Nenonen saa johtaa asioiden virkavalmistelua […]

  Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]

Taas on aika, jolloin kaupunginvaltuutetut käyvät läpi oman kuntansa talousarvioehdotusta ja tutkivat, kuinka hyvin budjettikirjassa kuvatut toimet ja rahasummat edistävät kuntalaisten palveluja ja hyvinvointia. Ja olisiko syytä tehdä muutosehdotuksia? Valtuutettu ja lautakunnan jäsen: lue budjettikirjaa kuin piru raamattua. Koeta keksiä, mitä rivien väleihin on piilotettu. Katso edellisen vuoden budjettikirjasta, tuliko edellisvuonna luvatut hommat hoidettua ja mitä nyt on yhtäkkiä jätetty pois tai muutettu tyystin toiseksi uudessa budjettikirjassa. Arvaisitko esimerkiksi, mitä sisältyy viattomaan lauseeseen: ”Mittausosaston tavoitteena on, että palvelumaksut kattavat omakustannuksen”? Se […]

Vantaan sitova tavoite vuonna 2014 on: ”Velkaantumiskehitys hallintaan”. Tavoitteen mittari on: ”Pitkäaikaisen velan määrä kasvaa enintään talous- ja velkaohjelman mukaisesti”. Mitä Vantaan talous- ja velkaohjelma sanoo velan määrän kasvusta? (Vantaan taloudesta lisää tietoa täällä:http://www.vantaa.fi/talouskuntoon) Se sanoo, että tiukimmalla säästöskenaariolla 4 (jonka edellinen valtuusto valitsi 18.6.2012) velan määrä on korkeimmillaan v. 2015 noin miljardi euroa – ja alkaa siitä vähenemään joka vuosi, kun velkaa maksetaan takaisin. Tämä ei nyt toteudu, vaan velka kasvaa yhä vain vuoteen 2017 asti – mahdollisesti pidemmällekin. Olosuhteet ovat […]

2

Vuonna 1980 ihmettelin makrotaloustieteen luennolla, miten jatkuva talouskasvu on mahdollinen. Professori Jukka Pekkarinen, nykyinen Valtiovarain ministeriön ylijohtaja, sanoi, että siihen koko taloustiede perustuu. Kun ajattelin jatkuvaa kasvua, näin mielessäni maapallon, joka pursuaa ihmisiä niin ettei jalansijaa heille löydy. Näin valtavia suurkaupunkeja ja järjettömiä määriä koneita – kaikkea ahtautuneena aina vain pienempään tilaan. Mietin, että jossain on joku raja, jonka yli tuottavuutta ei voi enää tehostaa. Fysiikan lait tulevat vastaan. Ihmiskehon rajallisuus tulee vastaan. Ajan rajat tulevat vastaan. Jatkuva kasvu on […]

1

Uutta elinvoimaohjelmaa kiiteltiin runsaasti Vantaan valtuustoinfossa, ja syystä. Siinä on lueteltu pitkä lista konkreettisia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan nostavat Vantaan työpaikkaomavaraisuutta entisestään (nyt 105%). Siinä  kasvatetaan työpaikka-alueita Aviapolista, Vehkalaa, Kivistöä.  Luodaan lentokentälle logistiikka-, palvelu- ja matkailuyrityksiä. Kehitetään oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyötä. Vahvistetaan Vantaan markkinointia ja maineenparannusta. Kaikesta näkee, että ohjelman ovat tehneet korkeasti koulutetut, tavoitteelliset, bisnesorientoituneet ihmiset. Hyvä niin. Tarvitsemme liiketoimintaa. Pienyrityksethän  paikkasivat  Suomessa kaikki  60.000 teknologiateollisuudesta menetettyä työpaikkaa viimeisten 10 vuoden aikana. Hyvä pienyrittäjät! Mietin tässä kuitenkin, että auttavatko nämä Vantaan […]

Talous- ja velkaohjelmasta. Suoraan asiaan. Haluan kysyä valtapuolueilta, demareilta ja kokoomukselta, sekä kaupunginjohtaja Nenoselta, vilpittömästi: mikä teitä viiraa? Ensin piti tehdä tiukka talous- ja velkaohjelma, jotta velkaantuminen saadaan hallintaan. Nyt te saman velkaohjelman nimissä lohmitte aina vain lisää velkaa, jo yli 5000 euroa per vantaalainen. Velankorot ovat 20 miljoonaa vuodessa, mutta kolmen vuoden päästä ne ovat 40 – 55 miljoonaa euroa vuodessa, talousjohtajan mukaan. Montako koulua pitää lakkauttaa lisää, että nuo korot saadaan maksettua? Vihreät esittivät, että kuntaveroa korotetaan 0,5 %. […]

Nyt on pakko tarttua näihin järjettömiin tuhlauksiin, mitä talous- ja velkaohjelman johdosta Vantaalla on harrastettu. Otan esimerkin kouluista, koska istun opetuslautakunnassa. Opetusta on vähennetty 1.-2. luokilla (1 vuosiviikkotunti, enempää ei lain mukaan enää voinut). ”Säästöä”  saatu 125.000 euroa. Peruskoulun  A2-kielen ryhmäkoko on nostettu 12:sta 18:aan. ”Säästöä” saatu 62.000 euroa. Myös lukioista on poistettu 12% kursseista, säästetty summa  n. 5% menoista. Mutta kun katsotaan haittoja, mitä näistä pikkuruisista säästöistä seuraa, ne ovat valtavat. On tutkittu, että satsaus 6-9-vuotiaiden koulutukseen on sekä […]

1

Jos Vantaan budjetti vuodelle 2014 menee läpi sellaisenaan, on kaupunki melkoisessa lirissä muutaman vuoden päästä. Kaupunginjohtaja Kari Nenosen taloustiivistelmässä sanotaan suoraan, että v. 2017 pelkät lainankorot ovat Vantaalla 40-55 miljoonaa euroa vuodessa, kun ne nyt ovat 21 miljoonaa euroa vuodessa. Tiivistelmä Vantaan nettisivuilla kohdassa Hallinto ja talous – Talous: http://www.vantaa.fi/fi/hallinto_ja_talous/prime109_fi.aspx Jos kuntaveroa ei koroteta nyt,  on kahden vuoden kuluttua veroa korotettava yli prosentilla pelkästään, jotta pystyttäisiin maksamaan Vantaan lainojen korot! (Koska yhden veroprosentin tuotto on noin 40 miljoonaa euroa.) Jos taas […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn