Asukaskyselyssä 78 % vantaalaisista pitää lähimetsiään tärkeinä ja haluaa säilyttää ne.Kaupunki on kuitenkin käynnistänyt useita kaavahankkeita, jotka uhmaavat ihmisten rakkaita ulkoilupaikkoja. Mm. Linnaisten metsä Hämevaarassa, Smedsinmetsä Ylästössä, Lehmustontie Korsossa sekä nyt uusin Päiväkummun Matarinkosken viheralue ovat kiistojen kohteina. Nämä metsät ovat paikoin yli 100-vuotiasta, vanhaa, runsaslajista metsää, joissa elää lukuisia suojeltuja eläin- ja kasvilajeja. Päiväkummun rannassa esimerkiksi esiintyy 45 lintulajia, on harmaapäätikkaa, viherpeippoa, tervapääskyä, palokärkeä jne, uhanalaisia lajeja.On lepakoita ja lahokaviosammalta. Saukko polskii koskessa, kauriit pällistelevät metsänreunassa. Ilveskin on kuulema […]
Ilmasto ja luonto
Luonto on elinehtomme
Joka viidennessä vantaalaistaloudessa on koiria, monissa myös kissoja tai muita lemmikkejä, joista osa pelkää kuollakseen uudenvuoden räiskettä. Kotieläinten lisäksi myös luonnonvaraiset eläimet pelästyvät ääni- ja valosaastetta, joka valtaa taivaan joka vuodenvaihteessa.Lintuja kuolee paukkujen ja valoräjähdysten aiheuttamaan törmäilyyn, stressiin ja pelkoon. Rakettien äänenpaine voi olla jopa 110-170 desibeliä. Se voi aiheuttaa ihmisellekin kuulovamman kerrasta. Äkillistä ääntä säikähtänyt eläin alkaa usein pelätä muunkinlaisia ääniä, paukkuarkuus yleensä vain voimistuu ajan kuluessa. Uuden vuoden paukut ja ilotulitukset saavat aikaan lemmikki- ja luonnoneläimille suurta pelkoa […]
Koronakesänä, kun kaikille kävi harvinaisen selväksi, että elämä ei ole ikuista, päätin toteuttaa pitkäaikaisen unelmani omasta luonnonpuistosta. Aloin etsiä mahdollisimman yksinkertaista mökkikohdetta, jossa olisi tarpeeksi iso ja tarpeeksi vanha metsä ympärillä. Himoitsin paikkaa, joka olisi jätetty hoitamatta niin että metsä olisi kasvanut umpeen ja lahopuuta makaisi rotkollaan ympäriinsä. En ole mikään erityinen metsissä vaeltaja, enkä kansallispuistoissa kulkija, ihan tavallinen koirametsällä kävijä vain.Vaan halusin antaa oman panokseni Suomen metsien suojeluun ja varmistaa, että jälkipolville jää minulta jotain varmasti arvokasta talteen. Mikä […]
Kuusi vuotta sitten joku puolituttu markkinoilla tapaamani häiskä soitti minulle ja vänkäsi lähteä katsomaan jotain unohtunutta ryteikköä lentokentän kupeessa, että on kuulemma hieno metsä ja harvinaista luontoa, vaan pelko on, että rakennusliike-maanomistaja panee sen pian matalaksi ja se on sitten luonnon loppu sillä seudulla. Maastokäynti 2016 ”Minä en ole kaksinenkaan luonnontuntija”, mutisin penseästi, ”mutta voin kyllä vetää kumisaappaat jalkaani ja tulla sinne saapastelemaan muka viksuna vihreänä ihmisenä, jos ei ketään parempiakaan saada”. Ja niinhän siinä kävi että sovittuna sateisena päivänä […]
Esitän, että leikkipuistoja peruskorjatessa ja uusia leikkipuistoja rakennettaessa tehtäisiin enemmän myös ’metsäleikkipuistoja’. Alueen olemassa oleva puusto ja pensaikko voidaan hyödyntää luonnonläheisen leikkipuiston rakentamisessa. Myös suositun pururadan varteen voisi joskus laittaa metsäleikkipuiston lasten iloksi. Lasten luontosuhde kehittyy, kun he leikkivät oikeassa luonnossa. Aidon luonnon mikrobisto ja havupuiden yhdisteet antavat lapsille parempaa vastustuskykyä kuin hiekkakenttä. Lapset ja aikuiset myös nauttivat luonnonläheisistä ympäristöistä. Vantaalla on tällä hetkellä 150 puistoleikkipaikkaa, jotka ovat sekä lasten että aikuisten yhteisiä ’olohuoneita’. Nykyiset leikkipuistot ovat enimmäkseen hiekkakenttiä, joihin […]
Kaksi koronavuotta ovat muuttaneet meitä. Pitkä, pakotettu hiljaiselo on kääntänyt ahneusmittaria pienemmälle. Nyt ihmettelemme, minne sitä olikaan ennen aina niin kiire. Miksi piti hösätä koko ajan kaikenlaista? Vähemmälläkin pärjää, olemme huomanneet. Kun ei päässyt ulos syömään ja tapahtumiin, katsottiin telkkaria kotona ja opeteltiin kutomaan islantilaisia villapaitoja. Ryhdyttiin leipomaan hapanjuurileipää ja tekemään vanhan ajan laatikkoruokia. Siitä tuli hyvä mieli ja turvallinen olo. Nostalgia on sielunhoitoa Kun ei päässyt liikuntapaikkoihin, käytiin kävelylenkeillä ja patikointiretkillä. Ostettiin sukset ja alettiin taas hiihtämään, jotkut jopa […]
Mikä mahtava sana ja sisältö! Sain tutustua elämänsiivoukseen, kun pääsin aktivistimummojen kanssa kahville.Aktivistimummothan on vaikuttajaryhmä, joka kannustaa ihmisiä kohtuuden elämäntapaan ja ilmastonmuutoksen torjumiseen.(Heidät löytää mm. Facebookista, Twitteristä ja myös omilta nettisivuiltaan www.aktivistimummot.fi) Nyt he ovat keksineet elämänsiivouksen.Elämänsiivous on materiaalista ja henkistä roinan karsintaa. Tilan antamista sille, mikä on oikeasti elämässä tärkeää. Ja sen vähentämistä, mikä on turhaa – ihmisenergiaa ja luonnonvaroja kuluttavaa touhotusta.Se on harkittuja valintoja, miten elämä kannattaa elää niin että siitä on iloa paitsi itselle, myös jälkipolville. ROINAN […]
Palvelen vantaalaisia seuraavatkin kaksi vuotta kaupunginhallituksessa vihreiden edustajana, näin päätti Vantaan Vihreiden yleinen kokous eilen.Jatkan myös vihreän ryhmän neuvottelijana kaupunginhallituksessa, näin päätti valtuustoryhmä tänään.Pestit vahvistetaan Vantaan valtuustossa 23.8.2021. Kaupunginhallitusneuvottelijan tehtäviä Vantaan vihreissä ovat mm: – tehdä ennakkoraportti jokaisen kaupunginhallituskokouksen asioista koko jäsenistölle– kontaktoida viranhaltijoita esityslistaa koskevista (ja muistakin) asioista tarpeen tullen– vetää oman ryhmän kannat yhteen jo etukäteen ja valmistella mahdollisia muutosesityksiä yhdessä ryhmän kanssa– viestittää oman ryhmän kannat ja muutosesitykset muille poliittisille ryhmille etukäteen– neuvotella muiden ryhmien kanssa mahdollisista […]
Kun olin ekaluokkalainen, maailmassa oli kolme miljardia ihmistä. Opettaja kauhisteli, että vielä joskus meitä on seitsemän miljardia.Se päivä meni jo ajat sitten! Väestönkasvu on ollut valtavaa. Toki myös köyhyys on puolittunut, mitä ei olisi kyllä uskonut. Virusten maailmankausi 1970-luvulla, kun lukion biologian tunnilla opiskeltiin bakteereita ja viruksia, ajattelin että seuraava suuri maailmankausi on oleva niiden. Kun viruksiin ei ole lääkkeitä, ja niiden muuntumiskyky on tuollainen, niin emmehän me niille mitään mahda!Enpä olisi arvannut, että tuo aika alkaa jo minun elinaikanani. Kun […]
Maantie 152 eli ns. Kehä IV linjauksesta Vantaan uudessa yleiskaavassa. (25.1.2021) Olen tehnyt parhaani yleiskaavatoimikunnassa ja kaupunginhallituksessa saadakseni muutettua tien linjausta menemään Kesäkylän takaa. Katson onnistumiseksi sen, että koko yleiskaavatoimikunta että myös kaupunginhallitus on antanut yhteisen lausuman, että Kesäkylän takaa menevää linjausta tulee edistää Tuusulan kunnan kanssa sekä jatkosuunnittelussa. Katson epäonnistumiseksi sen, että jo piirrettyä ja vuosia kaavoissa ollutta linjausta ei sitten viime metreillä piirretty enää uusiksi. Onneksi saimme kaavaan vaihtoehtolinjaukselle nuolimerkinnnät. Miksi linjaus on huono Miksi kaavassa oleva tien […]
Luonnonsuojeluliitto vaahtosi Vantaan Sanomissa, että 3400 hehtaaria metsää on uhassa jäädä rakentamisen alle uudessa yleiskaavassa (VS netti 22.1.21). Ei se niin mene. Vantaalla on edelleen yli kolmasosa pinta-alasta metsää, 9400 hehtaaria. Ja vihreää – peltoa, metsää, niittyä, puistoa – on kaikkiaan noin puolet Vantaan pinta-alasta. Eikö se ole aika hyvin Suomen neljänneksi suurimmassa (kohta kolmanneksi suurimmassa) kaupungissa? Kolmasosa pinta-alasta metsää,puolet pinta-alasta vihreää Uudessa yleiskaavassa – kuten muuten myös vanhassa yleiskaavassa – on vain kaikki pienemmät viheralueet jätetty merkitsemättä. Sillä yleiskaava […]
Tämä tarina on tosi. Vantaalla oli määrä päättää, aletaanko kaupunkiin suunnitella ratikkaa. Ratikka on ollut yleiskaavassa jo 12 vuotta ja 2020-luvun loppupuolella on tarkoitus panna tuumasta toimeen. Tarve on ilmeinen: vuonna 2030 bussit eivät enää riitä väkimäärälle.Alustava suunnitelma ja kustannuslaskelmat on tehty, ne ovat voitolliset – ratikka tienaa kaupungille enemmän kuin se maksaa. Vaan voi, mikä tappelu tästä syntyi valtuustossa vuosi sitten ja yhä jatkuu somessa. MAALAISHIIRIEN puolue pelotteli itsensä ja muutaman muunkin puolikuoliaaksi jo etukäteen. ”Ei siitä mitään tule! […]
Aika harvan maan neljänneksi suurin kaupunki on pinta-alaltaan kolmasosaltaan metsää.Vantaalla on metsiä 94 km2 kaupungin 240 km2 pinta-alasta.Kaupungin omassa omistuksessa on tuosta hieman alle puolet, 40 km2, eli 4000 hehtaaria.Luonnonsuojelualueita on uuden yleiskaavan myötä noin 1800 hehtaaria, 18 km2. 98% vantaalaisista asuu max 300 metrin päässä metsästä Vantaalaiset rakastavatkin metsiään kovasti. Kun asukaskyselyssä kysyttiin, mitä erityisesti arvostatte omalla asuinalueellanne, yli 90 % vastaajista sanoi: luontoa.98% vantaalaisista asuukin maksimissaan 300 metrin päässä lähimetsästä tai viheralueesta. Minäkin olen yksi näistä metsän rakastajista.Menen […]
Kun aikoinaan niin hassusti kävi, että kaikesta vastaanhangoittelustani huolimatta päädyin ehdokkaaksi kuntavaaleissa ja myöhemmin vielä valtuustoon ja kaupunginhallitukseenkin asti – niin aluksi ajattelin, että kaksi kautta on maksimi luottamustoimissa.Kammoan ajatusta, että päätyisi joksikin vanhaksi jääräksi tai systeemiin laitostuneeksi pullanmussuttajaksi, jos jäisi liian pitkäksi aikaa penkkiin kiinni.Sitten huomasin, että ensimmäinen kausi meni ihan opetteluun, vaikka minulla oli hommaan sopiva valtiotieteellinen koulutuskin.Toinen kausi sitten – voi vitsi, miten asioita saakaan nyt läpi!On oppinut, miten minkäkinlaista asiaa kannattaa edistää ja tietopohja kunnan asioista […]
Katson asiaa talousnäkökulmasta ”Jos nyt sanotaan KYLLÄ Lentoradalle, niin käytännössä sanotaan EI nopealle pääradalle Helsingistä Ouluun asti. Jos nyt sanotaan kyllä, sanotaan ei nopeille junille 15 vuodeksi – koska ensin 11 vuotta suunnitellaan ja sitten vähintään 4 vuotta rakennetaan. Tänä aikana päärataan tehdään vain välttämättömät parannustyöt. Jos nyt sanotaan kyllä Lentoradalle, sanotaan hei-hei nopealle työmatkaliikenteelle 15 vuodeksi. Hei-hei sujuvalle lähiliikenteelle, koska lisäraiteita ei pääradalle rakenneta, kun odotetaan 11-vuotisen suunnittelun valmistumista. Hei-hei! Seiskää vaan siellä laiturilla odottamassa myöhästyneitä junia, 55.000 pääradan pendelöijää! Hei-hei! Kyllä pääradan […]
Suomirata 30 km lentoratatunneleineen tulee Vantaan valtuuston päätettäväksi 24.2.2020. Ensin päätetään tekniset suunnittelurahat hankeyhtiölle 155 miljoonaa (Vantaan osuus 11,1 miljoonaa), myöhemmin osuus rakentamisesta. Tässä pusketaan nyt väkisin kuuden miljardin euron (sis. lainankorot) Lentorata-suomirata-hanketta, eikä haluta edes tarkastella jopa kymmenen kertaa edullisempaa vaihtoehtoa: 600 miljoonan euron lisäraidetta pääradalle. Lisäraidevaihtoehto, jos tehdään Pasilasta Tampereelle saakka, pystyy tuottamaan 1 h 18 min matka-ajan Helsingistä Tampereelle pilkkahinnalla verrattuna ylikalliiseen lentotunneliin ja viivasuoraan rinnakkaisrataan Tampereelle. Pääradan lisäraide tuottaa myös valmistuttuaan 20 miljoonaa euroa enemmän bruttokansantuotetta vuodessa kuin […]
Olen kotoisin Kouvolasta, rautatiekaupungista. 8-vuotiaana koulutieni kulki Kouvolan ratapihan poikki, sain ylittää kahdeksan junarataa aamuin illoin. Joskus jäin jumiin kahden ohituslupaa odottavan tavarajunan väliin ja sain seistä pitkän ajan keskellä junaratoja, väistellen ohi viuhuvia matkustajajunia. Olen interrail-ajan nuori, kiertänyt ympäri Eurooppaa jos jonkinlaisilla junilla.Olen myös reppumatkaillut junalla mm. ympäri Indonesiaa ja Kiinaa ja Siperian kautta Helsinkiin, se kesti kuusi kuukautta ja 16.000 km rautateitä, turistihommina. Että kyllä minä raiteista tykkään. Suomirata: 600 miljoonaa vai kuusi miljardia? Maanantaina 10.2.2020 Vantaan kaupunginhallitus joutui […]
Tämä juliste tehtiin vuoden 1991 eduskuntavaaleihin, lähes 30 vuotta sitten. Siinä lukee: ”Lapsesi on valinnut vihreät arvot. Hänelle vihreä tulevaisuus on järkevästi ajatellen ainoa mahdollinen tulevaisuus. Eikö meillekin?” Allekirjoittajana on: Vihreä Liitto – Planeetan Pelastusarmeija. Yli 30 vuotta vihreät ovat koettaneet puhua järkeä aikuisille – ja vasta nyt tuntuu, että viesti alkaa mennä perille. Vuoden 1991 julisteessa on lueteltu myös poliittisia tavoitteita: ”Nuorille asuntoja heti. Naisten palkat kuntoon. Vähemmän ihmisten tuloveroja, enemmän teollisuuden ympäristöveroja. Perustulo. Sijaa erilaisille ihmisille. Poliittiset virat […]
Vantaalla on laadittu kaksi tärkeää suunnitelmaa seuraaviksi 10 vuodeksi. Toinen on palveluverkkosuunnitelma (’Pave’) palveluja varten ja toinen on resurssiviisauden tiekartta (’Revi’) ilmastonmuutoksen takia. Nämä ovat osin ristiriidassa keskenään – tätä pitää miettiä. Onko meillä jatkossa lähikouluja ja lähipäiväkoteja vai suuria keskusyksiköitä matkan takana? Onko terveyskeskus lähellä vai käytetäänkö nettilääkäriä? Onko enää asukas-, nuoriso- ja kirjastotiloja, vai siirtyvätkö nekin nettiin? LÄHIKOULUT VAI SUURUUDEN EKONOMIA? Palveluverkkosuunnitelma (Pave) hehkuttaa suurten yksikköjen ekonomiaa. Resurssiviisauden tiekartta (Revi) taas vaatii lähipalveluja. Vantaan ’Paven’ mukaan päiväkodissa on […]
Kun 40 vuotta sitten makrotaloustieteen luennolla ihmettelin, eikö rajallinen maapallo tule asettamaan kasvulle rajat, en osannut kuvitella, että se tapahtuu näin nopeasti. Ja kun 30 vuotta sitten kävi ilmi, että konkreettisia toimia tarvitaan pian, jotta maapallo ei tuhoudu ilmastonmuutokseen, en osannut kuvitella, että toimet tapahtuvat näin hitaasti. Siltikin olemme Vantaalla etujoukoissa (maailman ja Euroopan mittakaavassa) tekemässä hiilivapaata kaupunkia 2030 mennessä. Vantaalla on valmisteltu resurssiviisauden tiekartta. Sen avulla tavoitellaan hiilineutraalia ja jätteetöntä tulevaisuuden kaupunkia, jossa luonnonvaroja käytetään säästeliäästi – samalla luoden […]
Kohtaaminen kadunmiehen kanssa. Aina kun olen tavannut tämän eläkeläisukon koirakävelyllä, hän on jaaritellut pelkästään koirastaan. Niin pitkästi, että olen miettinyt ’onkohan se vähän höperö, kun on noin tohkeissaan tuosta koirasta’? Tällä kertaa minulla on käsissäni poliittisia mainoksia, joita jakelen, kun kohtaamme hänen postilaatikollaan. Leppoisasta jutustelijasta paljastuu jotain uutta. ”Ai vihreä? Pankaa nyt perkele isompi älämölö tuosta Fennovoimasta! Ei nyt helvetti voida ottaa ydinvoimalaa ryssiltä! Nehän voi sen jälkeen sammuttaa meiltä sähköt ja kaasut (maakaasuputken) kaikki! Ollaan ryssän armoilla sitten.” ”Ootte […]
Vantaan uusi ympäristöohjelma on valmis. Vantaalla hieno ympäristö on kaikkien saatavilla. 98% kodeista sijaitsee alle 300 metrin päässä viheralueesta. Peräti kolmasosa Vantaan alueesta on metsää. Metsä on suurkaupungin keuhkot, hiilivarasto ja mielenterveyden lähde. Jo 20 minuutin kävely metsässä tasaa sydämensykkeen, madaltaa verenpainetta ja tuo mielenrauhaa. Arvokkaat metsämme kuitataan ympäristöohjelmassa parilla lauseella. Siellä sanotaan: ”Metsiin sitoutuneen hiilen määrän annetaan kasvaa.” ”Viheralueita kehitetään sään vaihteluita kestäviksi.” ”Luonnon monimuotoisuus turvataan.” Voi kun näin tehtäisiinkin! Ikävä kyllä hienot ympäristötavoitteet usein unohtuvat käytännön työssä. Vaikka […]
Vihreät ehdottivat toukokuussa Vantaan kaupungille energiansäästötoimia, jotta peruspalveluista ei tarvitsisi leikata. Helppoa säästöpotentiaalia on kaupungin kiinteistöissä viisi miljoonaa, jopa 10 miljoonaa euroa. Tämä on laskettu pääkaupunkiseudun Julia 2030 -pilottihankkeessa tehtyjen elävän elämän energiansäästöjen perusteella. Julia-hankkeen tulokset esiteltiin kaupungin päättäjille jo alkukeväästä 2012. Kuitenkaan mikään poliitinen ryhmä ei touko-kesäkuussa Vantaan talous-ja velkaohjelman käsittelyn yhteydessä tarttunut vihreiden tarjoukseen säästää kaupungin rahaa Julia-hankkeen mallilla. (!) Muut puolueet torjuivat energiansäästön ja halusivat sen sijaan toteuttaa miljoonaleikkaukset mm. omaishoidon tuesta, koulunkäyntiavustajista, lastensuojelusta, sosiaali- ja terveyspalveluista. […]
Kimalaiset ja mehiläiset ovat vähentyneet dramaattisesti koko pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisten 15 vuoden ajan. Nyt pelätään, että näiden pölyttäjähyönteisten kato voi aiheuttaa maailmaan suuren ruokapulan. Suomessa muutenkin vain 10% kimalaiskuningattarista selviää kylmän talven yli. Kun ne keväällä heräävät heti lumien sulettua, niiden pitäisi nopeasti kerätä ravintoa, mutta juuri mikään ei vielä kuki silloin. Pysyäkseen hengissä ja jaksaakseen rakentaa pesän tulevalle yhdyskunnalle, kimalaiset tarvitsevat ruokinta-apua ihmiseltä ensimmäiset pari viikkoa keväällä. Pölyttäjien ruokinta on 2000-luvulla hälyttävän tärkeää! Sitäpaitsi metsä, jonnne ’istutettiin’ kimalaisia, tuotti 12-kertaisen […]
