Mitä ihmettä sitä nyt tekisi! Ällistelee valtuutettu pöllämystyneenä, kun kokousrumba yhtäkkiä hiljenee. Ei tarvitsekaan lukea 1000-sivuisia esityslistoja! Ei tarvitse miettiä, miten edistää sitä ja sitäkin asiaa. Ei tarvitse istua maraton-kokouksissa, joissa kiistellään, rakennetaanko kaupunkiin korkeaa vai matalaa ja milloin on vanhojen lähiöiden vuoro. Mistään tästä en tiennyt juurikaan mitään, ennen kuin päädyin kuntapolitiikkaan, vaikka olen valtiotieteellisenkin käynyt. Kyllä suomalainen demokratia on ihmeellinen asia. Ihan tavalliset ihmiset uhraavat vapaa-aikansa virkakielisten asiakirjojen opiskeluun, kokouksissa istumiseen ja ikävien asioiden selvittelyyn, ajankäyttöön nähden pientä […]
