Jokaisella, joka lähtee ehdokkaaksi vaaleihin, on jokin oma henkilökohtainen tarina, joka nostaa sen kynnyksen yli, että uskaltaa laittaa itsensä likoon, uskaltaa yrittää parempaa maailmaa, jaksaa vääntää. Minulla se on tämä. Vaikka ajan monenlaista muutakin asiaa, niin lukutaito ja koulutus on se, joka sytyttää minut varmasti toimimaan. Isoäitini ei saanut käydä koulua päivääkään Sillä tiedättekö, minun isoäitini ei saanut käydä päivääkään koulua. Hän oli huutolaislapsi, lapsityöntekijä, käytännössä orja.Äitini ja isäni saivat käydä kiertokoulua, kyläkoulua ja iltakoulua, sen verran kuin varallisuus sen […]
Vantaa
Teen tänään 24.3. Vantaan valtuustossa tällaisen aloitteen, koska Vantaa puhuu kauniisti luonnosta, mutta todellisuudessa tekee vähemmän. Vantaan 29 luonnonsuojeluvarausta, joita ei ole rauhoitettu (lila väri): Kiirehditään luonnonsuojelualueiden perustamista Vantaan yleiskaavassa on 29 luonnonsuojeluvarausta, joita ei ole perustettu virallisiksi suojelualueiksi. Nämä alueet kattavat 599 hehtaaria arvokasta luontoa, jota siis kuitenkaan ei ole virallisesti rauhoitettu. Esitämme, että Vantaa kiirehtii sekä uuden että vanhan yleiskaavan toteutumattomien luonnonsuojelualueiden perustamista. Jo rauhoitettuja suojelualueita on Vantaalla 1622 hehtaaria, ne ovat lähinnä Sotungissa ja Petikossa. Suojelualuevarauksia on […]
Vantaan Sanomat kertoi, kuinka kaupunkiin kaavaillaan uusia pientaloalueita. Osa niistä on jo asemakaavoituksessa. On selvää, että asuntoja tarvitaan. Pientaloista on kirjattu 600 uuden talon tavoite vuosittain. On kuitenkin erittäin ikävää, että pientaloalueita valmistellaan myös asukkaille tärkeiden lähimetsien ja virkistysalueiden päälle. 80 % vantaalaisista pitää lähimetsiä tärkeinä asukasbarometrin mukaan. Moni metsä on lajistoltaan arvokas Moni näistä metsistä on arvokas ja lajikirjoltaan rikas luonnon monimuotoisuutta tukeva alue. Parhaillaan mm. Linnaistenmetsä Hämevaarassa, Keravanjokeen rajautuva metsäalue Päiväkummussa, Lehmustontie Korsossa, Smedsinmetsä Ylästössä sekä Lammaslampi Pähkinärinteessä […]
Kuten monet teistä tietävät, uskon lukutaitoon kuin vuoreen.Vähintään sen takia, että se on itselleni tuonut kaiken mahdollisen hyvän elämässä. Omassa suvussani ja maailmalla kulkiessani olen myös nähnyt, mitä tarkoittaa, jos lukutaitoa ei saa. Jos ei esimerkiksi huutolaislapsena pääse kouluun tai ei lapsityön takia saa oppia lukemaan. Tällä kertaa teen aloitteen koulukirjastoista, toivottakaa sille onnea virkakoneiston rattaissa! Valtuustoaloite: Koulukirjastot takaisin Vantaalla on joissakin kouluissa vielä oma koulukirjasto, mutta monista kouluista se on lakkautettu vuosia sitten.Nyt kun koulut saivat 10 euroa/oppilas määrärahaa lukukirjojen […]
Vantaan Sanomat kirjoitti Lentoradasta (22.1.2025). Jutussa kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, että Vantaan on arvioitu olevan suurin hyötyjä. Kaikki päättäjien saamat asiakirjat kuitenkin kertovat päinvastaista. Sekä Lentoradan hankearviointiraportti, ELY-keskuksen päätelmä, että Lentoradan ympäristövaikutusten arviointi (ns. YVA-raportti) todistavat tunnelin haitoista ja kalleudesta. Lentorata lisää vantaalaisten kaukojunamatka-aikoja merkittävästi, koska kaukojuniin pääsee vain lentoasemalta. Tikkurilan palvelutaso huononee: osa lähijunistakaan ei enää pysähdy Tikkurilassa. Tämä heikentää Tikkurilan kaupallista elinvoimaa. Lentoradan vaikutukset muidenkin pääradan lähijuna-asemien yhdyskuntarakenteeseen ovat negatiiviset. Joukkoliikenneyhteydet Helsingin päärautatieasemalle eivät parannu yhdenkään aseman kohdalla. Myös […]
Vantaan Askiston päiväkoti paloi uudenvuoden yönä raketin sytyttämänä. (HS 1.1.2025) Nyt on etsittävä pikaisesti päiväkotipaikat yli sadalle lapselle. Ja mitä maksaa päiväkodin uudelleen rakentaminen, helposti 10 miljoonaa euroa. Olisiko rakettirajoite estänyt tulipalon? Pari vuotta siten teimme Tuire Kaimion kanssa valtuustoaloitteen Ilotulitteiden rajoittamisesta Vantaalla. Monestakin syystä: tulipalot, ihmisten silmävammat, eläinten kärsimykset, lintujen kuolemat.(lisäksi vielä kemikaalit ja roskaaminen) Tulipalot, silmävammat, eläinten kärsimykset, lintukuolemat Vuonna 2022, jolloin aloitteen teimme, ilotulitteet aiheuttivat Tukesin mukaan ihmisille 20 silmävammaa, joista osa vaati leikkaushoitoa. Tulipaloja raketit aiheuttivat yhteensä […]
Nuorten työttömyys lähti hurjaan nousuun syksyllä 2023. Ns. NEET-nuoria (not in education or employment) on täysikäisistä 18-30-vuotiaista jo 15,6 % Vantaalla, eli noin 6000 nuorta aikuista ajelehtii toimettomana. Se on paljon enemmän kuin missään muussa suuressa kaupungissa. Mitä pidempään työttömyys ja toimettomuus kestää, sitä todennäköisemmin siitä tulee pitkäkestoista, jopa pysyvää. Sen sijaan ensimmäinen kesätyö tai kausityö voi auttaa toimettoman nuoren takaisin mielekkään elämän syrjään kiinni.Työ on paitsi parasta sosiaaliturvaa, myös verratonta rikollisuuden ehkäisyä ajelehtiville nuorille. 1.1.2025 alkaen kunta vastaa oman […]
Tämä on aivan yksinkertainen asia – periaatteellinen asia. Kaupunki on julkinen toimija, jonka tulee näyttää esimerkkiä kaikenlaisten ihmisten työllistämisestä. Pitää palkata nuoria ja vanhoja, terveitä ja vamman omaavia – sekä myös äidinkieleltään vieraskielisiä. (Vaula Norrena valtuustopuheita Vantaa 16.12.2024) Vantaan kaupungilla on 8000 työntekijää. Heistä vasta 10 % on ulkomaalaistaustaisia, vaikka työikäisistä asukkaista sitä on jo 25 %. Missä on kaupungin esimerkki? Myös alle 30-vuotiaiden työttömyys on suurta – mutta montako alle 30-vuotiasta on kaupungilla töissä? Montako pyörätuoli-ihmistä, kuuroa tai sokeaa? Missä […]
Koululaisten lukutaito on laskenut kuin lehmänhäntä, jos muistatte tämän vanhan ilmaisun. Jo 30 % suomenkielisistä ja peräti 75 % vieraskielisistä peruskoululaisista Vantaalla omaa heikon lukutaidon. (!) Niin heikon, ettei sillä pärjää jatko-opinnoissa tai työelämässä. Tämä on hälyttävää. Lukutaitoa on ryhdyttävä kiireesti korjaamaan niin kouluissa kuin kotona. Miten opimme taas lukemaan, niin lapset kuin aikuiset? Nyt keräämme opettajien ja vanhempien vinkkejä, miten opimme taas lukemaan enemmän, niin lapset kuin aikuiset? Pidämme lukutaitokeskusteluja Tikkurilan kirjastossa tiistaina 19.11. klo 16-17 ja Korson Lumossa […]
Vantaan koululaisten lukutaito jatkaa heikkenemistään. Uusimman lukuseulan mukaan Vantaan tokaluokkalaisista 43 % ja seiskaluokkalaisista 37 % omaa erittäin heikon lukutaidon. Tämä tarkoittaa, että oppilas ratkaisee alle 15% lukuseulassa arvioitujen teknisen lukutaidon, tekstin ymmärtämisen sekä sanelun tehtävistä. Tämä lapsi nauttii lukemisesta! Ajattelu tehdään sanoilla Heikko lukutaito vaikeuttaa ajattelua ja päättelyä, sillä myös sisäinen ajatustyö tehdään usein sanoilla ja käsitteillä. Huonon lukutaidon omaavat eivät valitettavasti tule pärjäämään aikuisina yhteiskunnassa, sanovat asiantuntijat. Mistä koululaisten lukutaidon heikkeneminen sitten johtuu, vaikka äidinkielen […]
Vantaan osavuosikatsaus 21.10.2024 Ensiksi on todettava, kuinka onnekkaita olemmekaan, että Vantaan strategiatyössä kolme vuotta sitten vaadimme lukuseulan ja matikkaseulan oppimistavoitteen mittareiksi. Sillä jos mittareiksi olisi kelpuutettu pelkät todistusarvosanat, kuinka surkean pihalla me nyt olisimmekaan vantaalaisten koululaisten oppimistuloksista? Lukuseulassa toisen luokan S1- oppilaista 32 % ja S2-oppilaista peräti 80 % kuuluu alimpaan osaamistasoon. Se on erittäin huono uutinen.Seiskaluokan S1-oppilaista 27% ja S2 -oppilaista 75% kuuluu alimpaan suoritustasoon Lukuseulassa. Huonon uutisen hyvä puoli Mutta hyvä uutinen on tämä: nyt kun tiedämme, kuinka huonosti meillä […]
Aloite: Induktiosilmukat kuntoon Vantaan opetus-, katsomo- ja kokoustiloissa Huonokuuloisten määrä on kasvussa niin nuorissa kuin vanhoissa ikäluokissa. Eläkeikäisistä joka kolmannella arvioidaan olevan kuulonalenema. Tutkimusten mukaan myös nuorten huonokuuloisuus on lisääntynyt. Asetus rakennusten esteettömyydestä määrää, että jokaisessa tilassa, jossa on äänentoistojärjestelmä, tulee olla myös induktiosilmukka (äänensiirtolaite) kuulolaitteita varten. Pienemmissä tiloissa se voi olla AV-vaunu, isommissa kiinteästi asennettu sähkölanka.Määräys induktiosilmukoista on ollut rakentamismääräysten kohdassa F suosituksena v. 1978 ja velvoittavana vuodesta 1997 alkaen. Siitä huolimatta vain harvassa Vantaan opetus-, katsomo- ja kokoustilassa […]
Tänään vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää. Kun päivän nimessä on tuo ”kansainvälinen”, se johtaa ajattelemaan kaikkia maailman köyhiä, jotka eivät ole päässeet kouluun oppimaan tätä perustavaa elämässä selviytymistaitoa.Kuitenkin myös vauraassa ja hyvin koulutetussa Pohjolassa jopa kuudesosa lapsista ja nuorista jää vaille kunnon lukutaitoa. Siis 18%. Kymmenisen vuotta sitten tuo luku oli Suomessa 8% ja jo silloin kauhistelin, että tosiaanko näin iso osa ihmisistä tippuu kärryiltä ja pahimmillaan syrjäytyy koko elämänsä ajaksi. Se on myös suuri määrä veronmaksua, joka jää yhteiskunnalta saamatta, jos ja […]
Tämä asiahan ei ole joko- tai. Vaan se on sekä-että.Tarvitaan sekä perinteisiä oppikirjoja että digitaalista materiaalia. Tarvitaan hyvää opettajuutta ja myös itsenäistä tiedonhankintaa. Miksi tein aloitteen, että tulisi selvittää digimateriaalien ja itseohjautuvien menetelmien toimivuus?Koska opettajat ja oppilaat itse ovat huolissaan keskittymiskyvystä digiympäristössä.Koska oppimistulokset ovat heikentyneet reippaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Nuorisovaltuustokin aika ajoin pyytää perinteisiä oppikirjoja takaisin. Muistatteko nuorisovaltuutetun, joka tuskitteli, että ainoa fyysinen oppikirja on matikan kirja ja kaikki muu pitää opiskella netistä? Lopullisesti heräsin, kun luin tutkija Aino Saarisen […]
Monissa Vantaan päiväkodeissa lapset joutuvat jäämään koko päiväksi sisään kesäkuumalla, kun päiväkodin piha on liian paahteinen ja tukahduttava. Tästä on tullut huolestunutta palautetta sekä päiväkotien henkilöstöltä että vanhemmilta. Kesät ovat kuumempia kuin ennen: hellepäiviä on enemmän ja myös auringon UV-säteily on voimakkaampaa kuin ennen. Ilman puiden tai katosten antamaa varjoa päiväkodin piha voi olla helteellä vaarallisen kuuma. Esitämme, että Vantaa selvittää, mistä päiväkodeista puuttuu varjoa pihalta ja alkaa järjestää sitä sinne. Rakentamalla katoksia saadaan suojaa paitsi paahteelta myös sateelta. Istuttamalla puita […]
Pääsin eka kerran oikeisiin töihin 14-vuotiaana tieluiskan tekijäksi Valkealan Jokelan TVH:n tietyömaalle kesällä 1974. Joskus vieläkin saan ajaa sitä tietä ja ihastella: kylläpä onkin hienot luiskat tienvarressa, minun itseni tekemät! Samalla mieleen palaa, millaista oli päästä töihin 14-vuotiaana lapsena rohevien äijien keskelle. Se oli hienoa, aivan eri maailma kuin koulu. Sai aavistuksen siitä, mitä on olla aikuinen. Sai omaa rahaa, jopa ruhtinaallisesti, sillä koululaiselle tuntipalkka oli hyvä ja kesätyöläinen sai sen vielä verottomana. (kuvassa Vaula kesätyössä Valkealan Jokelassa 1974, oik.) […]
Mitä on kaupunki ilman lehtipuiden reunustamia bulevardeja? Mitä on kaupunki ilman vehmaita puistoja, joissa puut ovat niin suuria, että niiden alla lapset voivat leikkiä, kun aurinko paahtaa tai vettä vihmoo? Mitä on kaupunki ilman puiden tuoksua sateen jälkeen? Onko se kaupunki ollenkaan? Vai onko se vain yksi iso automarketti? Olemme koettaneet rakentaa Vantaasta kaupunkia jo vuosia. Olemme lisänneet elämää keskustoihin. Olemme halunneet viihtyisyyttä. Mutta olemmeko unohtaneet jotain, mitä kaikissa viihtyisissä kaupungeissa on? Asukkaat rakastavat puita Asukkaat rakastavat puita – miksi […]
Kun Vantaan strategiaa laadittiin, vihreät vaativat sinne luku- ja matikkataitojen mittariksi kunnon tutkimusta, eikä pelkkiä kouluarvosanoja, jotka olisivat muille poliittisille ryhmille riittäneet. Kovan taistelun tuloksena saimme strategiaan asialliset lukutaito- ja matikkataitomittarit ja nepä paljastavatkin paljon. Vantaan koululaisilla on heikko lukutaito Lukuseula-tutkimuksen mukaan alimpaan 20 % suoritustasoon kuuluu Vantaalla tokaluokkalaisista suomenkielisistä oppilaista 28%. Suomi toisena kielenä- oppilaista alimpaan tasoon kuuluu 64 % lapsista. Seiskaluokkalaisilla tulokset vain huononevat. Lukuseulan alimpaan tasoon kuuluu 31 % suomenkielisistä oppilaista ja peräti 78% S2-oppilaista. Valtava osa […]
Kun olin ensimmäisen kerran ehdolla kuntavaaleissa 2008, tapasin Mikkolassa vanhan afghanistanilaisen papan, jonka kanssa juttelin ensin viittomakielellä, sitten tyttären avustuksella. Pappa kysyi, miksei meillä ole leikkipuistoja vanhoille, paikkoja joissa vanhat ihmiset voivat tavata toisiaan ja pelata vaikka pihashakkia. Minulla olikin vaaliohjelmassani jo teema ”Kouluista kotiseutukeskuksia”. (Oli myös teemat reggaebusseista, mopolääkäreistä ja lasten koulun alkamisesta vasta klo 9). Kouluista kotiseutukeskuksia? Edistäessäni ”Kouluista kotiseutukeskuksia” -ideaa huomasin pian, että koulut eivät olleet innokkaita ottamaan vastaan yhtään lisätehtävää. Alueiden yhteisöllisyys ei kuulunut opetussuunnitelmaan. Edes […]
Vaula Norrena sekä 17 muuta valtuutettua jättivät 11.12.2023 seuraavan valtuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustoaloitteen: ”Vantaan uudessa kotouttamisohjelmassa nostetaan tärkeiksi periaatteiksi ’kotouttamisen kaksisuuntaisuus’ sekä ’peruskoulu telakkana yhteiskuntaan’. ”Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että kun Suomeen muuttaa väestöä muista maista ja kulttuureista, suomalaiset opettelevat ja sopeutuvat monikulttuurisempaan ja moninaisempaan työ- ja kulttuurielämään, jossa on jatkuvasti näkyvillä yhä useammanlaisia tapoja elää, toimia, työskennellä ja viihtyä Suomessa.” (Peda.net) Ohjelmassa ei kuitenkaan esitetä juurikaan konkreettisia toimenpiteitä, miten tuo kotouttamisen kaksisuuntaisuus, eli maahan muuttaneiden ja kantaväestön molemminpuolisen ymmärryksen lisääntyminen […]
Vantaan kaupunginhallitus saa 15.1. 2024 päättää, siirtyykö Vantaa osakkaana Suomi-rata Oy:stä suoraan Lentorata Oy:hyn ja lähtee maksamaan 28 km pituisen ratatunnelin suunnittelua ja rakentamista Pasilasta Vantaan lentoasemalle ja siitä edelleen Keravalle. Kolmen miljardin euron hanketta on vuosien ajan perusteltu sillä, että pääradan kapasiteetti ei tulevaisuudessa riittäisi ilman erillistä ratatunnelia. Virallinen YVA-raportti tyrmää Lentoradan Nyt Lentoradan virallinen YVA eli ympäristövaikutusten arviointiraportti toteaa, että kapasiteetin takia ei Lentorataa tarvita, ei tarvita edes yhtä lisäraidetta pääradalle. Tulevaisuuden tarvitsema kapasiteetti saadaan aikaan jo uudella […]
Kiitokset kattavasta kotouttamisohjelmasta! Vantaalla on todellakin lisätty vieraskielisten kotoutumista edistävää toimintaa roppakaupalla viime vuosina. Myönteisen erityiskohtelun ohjelma tuli pari vuotta sitten, selko- ja monikielistä viestintää on lisätty merkittävästi ja työllisyyspalveluissa on satsattu maahan muuttaneiden neuvontaan niin yrityksen perustamisessa kuin koulutuksen ja työpaikkojen saannissa. Erityisesti kiitän seuraavista kohdista uudessa ohjelmassa:1) Kotouttamisen kaksisuuntaisuus ja 2) Peruskoulu telakkana yhteiskuntaan Kotouttamisen kaksisuuntaisuudesta todetaan, että kyse ei ole vain maahan muuttaneiden ihmisten tiedon lisäämisestä ja suomalaisen systeemin omaksumisesta, vaan kyse on myös suomalaisten oppimisesta suvaitsevampaan, […]
Kotouttamisohjelmasta Vantaan valtuustossa 11.12.2023: toimenpiteistä ja resursseista. On valtavan hienoa, että Vantaalla on kehitetty tällainen ”Vanhemmat mukaan kouluun” -konsepti, jossa toisista kulttuureista tulevat aikuiset pääsevät osallistumaan koulun arkeen ja käymään itsekin suomalaista peruskoulua.He näkevät, miten suomalainen yhteiskunta toimii, siitä on varmasti hyötyä heidän lapsilleen. Mutta tähän toimintaan on varoja vain 80 aikuiselle. Se on kovin vähän siihen nähden, että Vantaalle muuttaa tuhansia uusia maahanmuuttajia joka vuosi. Meillä on jo 60 000 muualta tullutta.Monia kotouttamistoimenpiteitä tehdään pilottiluontoisesti, pienellä hankerahalla.Siitä riittää asioiden […]
Heikentyneiden Pisa-tulosten johdosta on Suomessa herännyt julkinen keskustelu oppimisen hankaluuksista nykykoulussa, joka painottaa itseohjautuvuutta ja digitaalisuutta. Vantaalla oppimistulokset ovat vielä verrokkikuntia heikommat. Lukutaitoa mittaavassa Lukuseulassa vantaalaisten tokaluokkalaisten tehtävien ratkaisuaste oli vain 45% vuonna 2023. Kaikista tokaluokkalaisista 28% ja suomi toisena kielenä -oppilaista peräti 64% kuului Lukuseulassa taitotasoltaan alimpaan viidennekseen. Tutkija Aino Saarinen selvitti väitöskirjassaan v. 2020, kuinka digitaalisten sekä itseohjautuvuutta edellyttävien menetelmien käyttö ovat yhteydessä heikompiin oppimistuloksiin useilla osa-alueilla – kaikissa ikäryhmissä.Näiden opetusmenetelmien käytöllä oli erityisen negatiivinen vaikutus oppimistuloksiin niillä oppilailla, joiden […]
Eduskuntavaalit ovat pian. Uudeltamaalta pääsee eduskuntaan 37 kansanedustajaa. Tällä kaudella vain kuusi heistä on ollut Vantaalta. Mitä merkitystä tällä on, eduskunnassahan hoidetaan koko maan asioita? Edunvalvontaa Aivan, mutta siellä päätetään myös kaikenlaisesta valtion tuesta eri alueille. Mihin väylähankkeisiin valtio tulee mukaan: raiteisiin, moottoriteihin, meluvalleihin. Paljonko joukkoliikennetukea kaupungeille maksetaan. Paljonko maksetaan tasa-arvorahaa kouluille ja millä perusteilla. Paljonko annetaan ARA-tukea kohtuuhintaisen asumisen rakentamiseen. Paljonko ammatillisia ja korkeakoulutuspaikkoja kaupunkiin annetaan. Pääkaupunkiseudulla on vain 0,7 opiskelupaikkaa per opiskelija, kun maakunnissa on keskimäärin 1,3. Täältä on […]
Joka viidennessä vantaalaistaloudessa on koiria, monissa myös kissoja tai muita lemmikkejä, joista osa pelkää kuollakseen uudenvuoden räiskettä. Kotieläinten lisäksi myös luonnonvaraiset eläimet pelästyvät ääni- ja valosaastetta, joka valtaa taivaan joka vuodenvaihteessa.Lintuja kuolee paukkujen ja valoräjähdysten aiheuttamaan törmäilyyn, stressiin ja pelkoon. Rakettien äänenpaine voi olla jopa 110-170 desibeliä. Se voi aiheuttaa ihmisellekin kuulovamman kerrasta. Äkillistä ääntä säikähtänyt eläin alkaa usein pelätä muunkinlaisia ääniä, paukkuarkuus yleensä vain voimistuu ajan kuluessa. Uuden vuoden paukut ja ilotulitukset saavat aikaan lemmikki- ja luonnoneläimille suurta pelkoa […]
Kuusi vuotta sitten joku puolituttu markkinoilla tapaamani häiskä soitti minulle ja vänkäsi lähteä katsomaan jotain unohtunutta ryteikköä lentokentän kupeessa, että on kuulemma hieno metsä ja harvinaista luontoa, vaan pelko on, että rakennusliike-maanomistaja panee sen pian matalaksi ja se on sitten luonnon loppu sillä seudulla. Maastokäynti 2016 ”Minä en ole kaksinenkaan luonnontuntija”, mutisin penseästi, ”mutta voin kyllä vetää kumisaappaat jalkaani ja tulla sinne saapastelemaan muka viksuna vihreänä ihmisenä, jos ei ketään parempiakaan saada”. Ja niinhän siinä kävi että sovittuna sateisena päivänä […]
Esitän, että leikkipuistoja peruskorjatessa ja uusia leikkipuistoja rakennettaessa tehtäisiin enemmän myös ’metsäleikkipuistoja’. Alueen olemassa oleva puusto ja pensaikko voidaan hyödyntää luonnonläheisen leikkipuiston rakentamisessa. Myös suositun pururadan varteen voisi joskus laittaa metsäleikkipuiston lasten iloksi.Lasten luontosuhde kehittyy, kun he leikkivät oikeassa luonnossa.Aidon luonnon mikrobisto ja havupuiden yhdisteet antavat lapsille parempaa vastustuskykyä kuin hiekkakenttä. Lapset ja aikuiset myös nauttivat luonnonläheisistä ympäristöistä. Vantaalla on tällä hetkellä 150 puistoleikkipaikkaa, jotka ovat sekä lasten että aikuisten yhteisiä ’olohuoneita’. Nykyiset leikkipuistot ovat enimmäkseen hiekkakenttiä, joihin on asennettu […]
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja asukkaat.Nyt on jälleenrakennuksen aika. Pois itku ja valitus! Pois talousruikutus!Nyt kääritään hihat ja ruvetaan hommiin! Talous pyörimään! Vauhditetaan investointeja, että saadaan ihmisille töitä ja talous pyörimään. Elmon uimahalli, Vehkalan ammattikoulu, Jokinimen oppimiskampus, Aviapoliksen lukio ja ties kuinka monta uutta päiväkotia ja koulua. Aikanaan ratikkakin, joka maksaa itsensä kaksin verroin takaisin kiinteistökehitystuloina. Toinen Nuppi ja Vantaa-lisä Nyt parannetaan palveluja. Nuorille toinen Nuppi, se lyhentää nuorten mielenterveysjonot kuukausista 10 vuorokauteen. Kiitos muut puolueet, että vihdoin lähditte tähän […]
Vantaalaisessa koulussa tapahtui vakava väkivallanteko noin vuosi sitten. Joukko 12–13-vuotiaita oppilaita pahoinpiteli 11-vuotiaan pojan välitunnilla, ennenkuin välituntivalvoja saatiin paikalle. Tästä sai tuotekehittäjä Jouni Hänninen idean. Mitä jos koulun pihalla olisi vilkkuvalo, jonka nappia painamalla saisi aikuisen paikalle nopeasti? Ja samalla kaikille tiedon, että täällä kiusataan, tarttukaa toimeen.Voisiko tällaisen kiusaamisvilkun olemassaolo jo sinänsä ehkäistä kiusaamista? Tuotekehittäjä ryhtyi tuumasta toimeen ja kehitteli liikenteen vilkkupylväästä kiusaamisvilkun.Siihen kuuluu myös välituntivalvojalle tehty hälytysranneke, joka hälyttää välittömästi, kun kiusaamisvilkun nappia painetaan.Seinäjoella eräs koulu otti kiusaamisvilkun käyttöön, […]
Vantaalta jäi käyttämättä 38 miljoonaa euroa valtion koronatukea vuonna 2020. Sillä rahalla ehjä maksettiin vanhoja velkoja pois (46,7 miljoonaa) tai siitä riitti tilinpäätöksen ylijäämään, jota kertyi 55 miljoonaa euroa. Kaikkiaan Vantaa teki vuonna 2020 yli 100 miljoonaa euroa paremman tuloksen, kuin mitä odotettiin. Kassassa on nyt riihikuivaa rahaa 459 miljoonaa euroa.Se on paljon rahaa makaamassa joutilaana. Rahat pois kassasta ja poikimaan! Nyt jos koskaan rahat pitää panna tuottamaan työtä ja hyvinvointia vantaalaisille. Ja siihenhän koronatuki alunperin tarkoitettiinkin. Nyt kannattaa aikaistaa […]
Pääkaupunkiseudulla viedään nyt pientalot käsistä, kun tuli tämä etätyöbuumi. Vantaallakin omakotitalojen kysyntä on pompannut 33% verrattuna vuoden takaiseen. Vantaa on jo tarttunut kysyntään ja ryhtyy laajentamaan monia pientaloalueita.Samalla käynnistetään pientaloprojekti, jossa tutkitaan, miten pientaloasutusta saadaan lisättyä niin, ettei tupata liian tiiviisti, ja niin että lähimetsät ja luontoalueet säilyvät. Uusia pientaloalueita tulossa Uusille pientaloille tehdään lisää tilaa pian mm. Pähkinärinteen Lammaslammelle, Päiväkummun joenvarteen, Vaaralan Hopeatielle, Ylästön Smedsinmetsään ja Seutulan Katriinantielle. Myös Tikkurilassa tarkastellaan Rosenlundin sekä Haxaksen aluetta, voisiko sinne laittaa hiukan […]
Tätä emme osanneet odottaa koronavuonna. Että kaiken itkun, murheen ja epätoivon jälkeen Vantaan vuoden 2020 tilinpäätös onkin 55 miljoonaa euroa – voitollinen! Hirmu kiireellä patistettiin viime keväänä toimialat säästämään miljoonia euroja jo 2020 aikana (paitsi sosiaali- ja terveystoimi, tietysti) sekä – 20 miljoonaa investoinneista. Vaan nyt onkin sitten tehty voittoa 55 miljoonaa.Se on pitkälti valtion koronatuen ansiota, jota emme uskaltaneet etukäteen arvioida noin jalomieliseksi.Valtion koronatuki oli lopulta Vantaalle 90 miljoonaa euroa.Sen ansiosta laitettiin lentokentälle 24 h päivystys, koronakoirat, testit, tieodtus ja kaikki.Sen […]
Tiedonsaanti Vantaan sisäilma-asioista on ollut kuin maanmittari K:n epätoivo Kafkan Linnassa. Maanmittari K on saanut tehtävän (kuten valtuutettu kansalta vaaleissa) Kun hän yrittää suorittaa hänelle annettua tehtävää, Linna eli byrokratia ei vastaa kysymyksiin, ei anna tehdä annettua työtä, kiistää jopa maanmittarin olemassaolon. Maanmittari on Linnassa persona non grata, henkilö joka häiritsee ja jolle ei tarvitse vastata. Minulla tätä Linnassa seikkailua on jatkunut jo kahdeksan vuotta. Keväällä 2013 pyysin eka kertaa Tilakeskukselta listaa sisäilmaongelmaisista kouluista. Kolme kertaa kirjallisesti ja useita kertoja […]
Välillä sitä vaan kyllästyy toisten hurskaisiin juhlapuheisiin.Viime viikolla hermostuin, kun ison puolueen kokkamies julisti paatoksella kaupungin kehittämistä juuri sen jälkeen, kun tuo puolue oli budjettineuvotteluissa tehokkaasti estänyt kaikki kehittämiseen tarvittavat satsaukset. Loihen siitä lausumaan. Vastasin Vantaan Sanomien mielipidesivulla näin: ”Vantaan vetovoima ei parane nollabudjetilla Kokoomusryhmän puheenjohtaja kirjoitti, kuinka nyt on tärkeintä keskittyä kaupungin elinvoimaan (VS 25.11.20), jotta voidaan välttyä veronkorotuksilta. Puheita on helppo pitää, vaan miten lienee poliittisten tekojen laita?Sen kummemmin Kokoomus kuin SDP:kään eivät ole kovin tukeneet aloitteita kaupungin […]
Olipa kerran kaupunki, jossa joka vuosi leivottiin valtava kakku kaupunkilaisten nautittavaksi. Jos ajat olivat hyvät, kakusta tuli komea ja mehevä. Jos ajat olivat huonot, oli tyydyttävä pienempään ja kuivempaan kakkuun. Kakun reseptistä tuli kiista Saimme juuri Vantaan kaupunginhallituksessa valmiiksi budjettikakun vuodelle 2021. Sen leipominen oli tällä kertaa erityisen hankalaa, koska eräs virus oli sotkenut kaupungin ja koko maan talouden.’Nyt ei ole varaa entisen kaltaiseen kakkuun’, sanoi kaupunginjohtaja.’Kakkuun tarvitaan silti hilloa. Ja kermavaahtoa, se on lapsille hirmu tärkeää’, sanoi eräskin puolue.’Kermavaahtoon ei […]
Kun aikoinaan niin hassusti kävi, että kaikesta vastaanhangoittelustani huolimatta päädyin ehdokkaaksi kuntavaaleissa ja myöhemmin vielä valtuustoon ja kaupunginhallitukseenkin asti – niin aluksi ajattelin, että kaksi kautta on maksimi luottamustoimissa.Kammoan ajatusta, että päätyisi joksikin vanhaksi jääräksi tai systeemiin laitostuneeksi pullanmussuttajaksi, jos jäisi liian pitkäksi aikaa penkkiin kiinni.Sitten huomasin, että ensimmäinen kausi meni ihan opetteluun, vaikka minulla oli hommaan sopiva valtiotieteellinen koulutuskin.Toinen kausi sitten – voi vitsi, miten asioita saakaan nyt läpi!On oppinut, miten minkäkinlaista asiaa kannattaa edistää ja tietopohja kunnan asioista […]
Mihin verorahat menevät? Mitä maksat, mitä saat? Tässä 9 pikavideota, mihin verorahat laitetaan kunnassa. Esimerkkinä Vantaa, joka käyttää 7.180 euroa/asukas vuodessa – kun asukas itse maksaa keskimäärin vain 3.870 euroa kuntaveroa.Miten tämä on mahdollista? Paljonko sinä saat vs. paljonko maksat? Lupaan että yllätyt! Puhutaan veroista 1. Maksat vähemmän kuin luulet. Puhutaan veroista 2. Mitä maksat, mitä saat. Puhutaan veroista 3. Mikä sosiaali- ja terveystoimessa maksaa? Puhutaan veroista 4. Kasvatus ja koulutus. Puhutaan veroista 5. Miksi kulttuuri saa niin vähän? Puhutaan veroista […]
Vaikka epidemia aiheuttaa poikkeusolot, on kouluruokailuun varattu kunnissa niin määrärahat kuin tekijätkin.
Voitaisiinko kunnissa nyt pikaisesti miettiä, miten ruokaa voitaisiin tarjota myös sitä haluaville etäkoululaisille jollakin turvallisella tavalla?
Katson asiaa talousnäkökulmasta ”Jos nyt sanotaan KYLLÄ Lentoradalle, niin käytännössä sanotaan EI nopealle pääradalle Helsingistä Ouluun asti. Jos nyt sanotaan kyllä, sanotaan ei nopeille junille 15 vuodeksi – koska ensin 11 vuotta suunnitellaan ja sitten vähintään 4 vuotta rakennetaan. Tänä aikana päärataan tehdään vain välttämättömät parannustyöt. Jos nyt sanotaan kyllä Lentoradalle, sanotaan hei-hei nopealle työmatkaliikenteelle 15 vuodeksi. Hei-hei sujuvalle lähiliikenteelle, koska lisäraiteita ei pääradalle rakenneta, kun odotetaan 11-vuotisen suunnittelun valmistumista. Hei-hei! Seiskää vaan siellä laiturilla odottamassa myöhästyneitä junia, 55.000 pääradan pendelöijää! Hei-hei! Kyllä pääradan […]
Mihin veroeurosi menevät? Vantaalla voin vastata suurinpiirtein näin: 1000 e/ asukas menee maankäyttöön = kadut, tiet, puistot, kaavoitus, toimitilojen hoito jne.2000 e/asukas menee sivistystoimeen = koulutus, päivähoito, kulttuuri, liikunta, nuorisotoimi, kirjasto jne.3000 e/asukas menee sosiaali- ja terveystoimeen = terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, kotipalvelu, vanhustenhoito, lastensuojelu jne. Kysyin tätä talousjohtajalta, ja hän laski sen minulle kymmenen vuoden ajalta. (ks. kuva) Kaupunki siis tarvitsee yli 6000 euroa/asukas/vuosi pelkästään palvelujen pyörittämiseen ja käyttötalouteen.Lisäksi vielä investointeihin noin 650 e/asukas.Vantaa investoi suureksi kaupungiksi varsin nuukasti, noin 150 […]
Terveisiä kaupunginhallituksen iltakoulusta ja kokouksesta maanantaina 9.9.2019 ILTAKOULUSSA meille selostettiin: – Ammatillisen koulutuksen järjestämistä reformin jälkeen: selostus yleisluontoinen, ei järkevää tolkkua saanut kysymälläkään, paitsi että jos haluttaisiin homma kuntoon, koko Suomessa pitäisi laittaa 100 miljoonaa euroa lisää vuosittain. Nyt opiskellaan työelämäjohtoisesti ja virtuaalisesti, lähiopetusta on vähemmän. (Surkean omillaan ovat ammattiin opiskelevat nyt, ajattelen minä.)Keskeyttämiset Variassa viime vuonna 18% = 600 oppilasta. – Myönteisen erityiskohtelun ohjelman toteutumista: paljon hyviä toimenpiteitä – 15 erityisnuorisotyöntekijää kouluille ja Variaan, lasten kesäruokailua kahdessa paikassa, sosterin toimien keskittämistä ongelma-alueille ja maankäytön katutaidetta ja nopeusnäyttöjä lähiöihin muun muassa. – Strategisten hankintojen […]
Kuntalaisaloite se on hieno keksintö. Kuntalainen saa tehdä kunnalle aloitteen pienessä tai suuressa asiassa, joka hänen mielestään helpottaisi kuntalaisten elämää. Useimmat kuntalaisaloitteet ovat pieniä ja halpoja parannusideoita, kuten esim: Uimapukujen kuivaamiseen tarkoitetut minilingot uimahalleihin Kuntoportaat Matarin täyttömäkeen Liikennepeili Luhtipolun risteykseen No miten kaupunki suhtautuu tällaiseen valppaaseen ja idearikkaaseen kuntalaisaktiivisuuteen? Rohkea ja rento Vantaa, joka pyrkii kaikin tavoin lisäämään avoimuutta ja asukkaiden osallistumista? Kuntalaisen aloite minilingoista uikkareille: “Näin ulkomaan matkalla minilingon, jossa asiakkaat kuivasivat uima-asunsa…. Linko toimi yksinkertaisesti: kansi auki/kansi kiinni… […]
Olen ikionnellinen, että tällainen ohjelma on saatu Vantaalle.Suuret kiitokset valmistelijoille ja erityisesti kaupunginjohtaja Viljaselle – tämä on paitsi inhimillisesti oikein, myös investointi, joka tuottaa tulosta. Ohjelmassa on 13 toimenpidettä: On lisäystä oppilastukeen, jalkautuvaa nuorisotyötä.On hienot pilotit varhaiskasvatuksen psykologeista ja maksuttomasta leikkipuistoruokailusta.On lähiöiden kasvojen pesua katutaiteesta kukkalaatikoihin.On asukastilaa ja -koordinaattoria.Oppilastuen lisäksi pidän erityisen tärkeinä toimia, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä. Nukkumalähiöissä, joissa on vain kauppa ja pubi, pitää saada ihmisille muutakin tekemistä kuin oluella istuminen. Tarvitaan maksutonta julkista tilaa, jossa on tekemistä, johon ei […]
Neljä pientä porsasta kävi koulua.Putte Itä-Hakkilassa, Pate Sotungissa ja Nisu ja Nasu Lehtikuusessa.Putte, Pate, Nisu ja Nasu olivat iloisia koululaisia. Sitten tuli Susi. Susi sanoi Putelle: Itä-Hakkila on täynnä, pitää mennä Sotunkiin.Susi sanoi Patelle: Sotunki on täynnä, pitää mennä Lehtikuuseen.Ja Nisulle se sanoi: Lehtikuusi on täynnä, pitää mennä Länsimäkeen.Silloin pikku Nasu huusi hädissään: ”Minne minä sitten menen? Minä olen pieni! En osaa mennä kouluun ilman Nisua!” Susi sanoi: ”Kyllä sinä osaat, nouset vain aamulla klo 6, panet sukset jalkaan […]
Valtuustoaloite 12.11.2018 Ensi vuoden budjetissa on tarkoitus toteuttaa asukastilat mm. Korsoon ja Hakunilaan. Korsossa asukastilan paikaksi on ajateltu entistä nuorisotilaa Lumon monitoimitalon vieressä keskustassa. Tila on kuitenkin pahasti sisäilmaongelmainen. Sen takia nuorisotila siirrettiin sieltä Lumoon. Tila on suuri, 542 m2, sen pelkät ylläpitokustannukset (vuokra ja siivous) ovat 68.000 euroa vuodessa. Sitä paitsi tila puretaan parin vuoden sisällä, kun Korson keskusta rakennetaan. Miksi laittaa rahaa sen korjaamiseen? Asukastilaan on myös ajateltu kokopäivätoiminen työntekijä, kustannus 47.000 euroa vuodessa. Yhteensä 115.000 e/vuosi. Kuitenkin […]
Vantaalla on laadittu kaksi tärkeää suunnitelmaa seuraaviksi 10 vuodeksi. Toinen on palveluverkkosuunnitelma (’Pave’) palveluja varten ja toinen on resurssiviisauden tiekartta (’Revi’) ilmastonmuutoksen takia. Nämä ovat osin ristiriidassa keskenään – tätä pitää miettiä. Onko meillä jatkossa lähikouluja ja lähipäiväkoteja vai suuria keskusyksiköitä matkan takana? Onko terveyskeskus lähellä vai käytetäänkö nettilääkäriä? Onko enää asukas-, nuoriso- ja kirjastotiloja, vai siirtyvätkö nekin nettiin? LÄHIKOULUT VAI SUURUUDEN EKONOMIA? Palveluverkkosuunnitelma (Pave) hehkuttaa suurten yksikköjen ekonomiaa. Resurssiviisauden tiekartta (Revi) taas vaatii lähipalveluja. Vantaan ’Paven’ mukaan päiväkodissa on […]
Kun 40 vuotta sitten makrotaloustieteen luennolla ihmettelin, eikö rajallinen maapallo tule asettamaan kasvulle rajat, en osannut kuvitella, että se tapahtuu näin nopeasti. Ja kun 30 vuotta sitten kävi ilmi, että konkreettisia toimia tarvitaan pian, jotta maapallo ei tuhoudu ilmastonmuutokseen, en osannut kuvitella, että toimet tapahtuvat näin hitaasti. Siltikin olemme Vantaalla etujoukoissa (maailman ja Euroopan mittakaavassa) tekemässä hiilivapaata kaupunkia 2030 mennessä. Vantaalla on valmisteltu resurssiviisauden tiekartta. Sen avulla tavoitellaan hiilineutraalia ja jätteetöntä tulevaisuuden kaupunkia, jossa luonnonvaroja käytetään säästeliäästi – samalla luoden […]
Vantaa on lähiöiden kaupunki. Ennen lähiöissä oli palveluja ja kohtaamispaikkoja. Oli kirjasto, neuvola, hammashoitola, urheilukenttä, koulut ja päiväkodit, kaupat ja kioskit. Nyt monesti on enää koulu ja päiväkoti. Vantaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa puhutaan suurten yksiköiden taloudellisuudesta ja keskittämisestä. Keskittäminen siirtää kirjastot, neuvonnan ja hammashoitolat pois lähiöistä. Jopa koulut halutaan viedä suuriin yksiköihin keskuksiin (alakouluihin vähintään 300 oppilasta, yläkouluihin vähintään 350 oppilasta, tavoitteena suuret yhtenäiskoulut). Haluammeko tosiaan viedä elämän pois lähiöistä? Haluammeko nukkumalähiöitä, joista lapsetkin menevät kilometrien päähän kouluun? Eikö ollutkaan tarkoitus vahvistaa […]
Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa. Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä. Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää. Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä. Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta. Oppilasmäärämaksimit Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita. 1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita. Vantaalla sivistysvirasto teki […]
