Aloitteeni koski sisäilmasairaille soveltuvien koulutilojen hankkimista Vantaalle. Valtuustoaloite sisäilmasairaille sopivien koulutilojen saamiseksi Koko Suomessa arvioidaan kunnille tulevan 40 miljoonan euron lasku vuosittain opettajien ja kouluhenkilökunnan sisäilmasairauksista ja sijaisten palkkaamisesta. (OAJ:n selvitys 2016) Tämän aloitteen vastaus on jo kertaalleen palautettu valmisteluun yksimielisesti koko valtuuston toimesta, koska emme olleet tyytyväisiä sivistysviraston vastaukseen. Nyt virasto vastaa uudestaan, että vain muutama oppilas Vantaalla tarvitsisi tällaista puhdasta koulutilaa. Opettajista ja koulunkäyntiavustajista viraston vastaus ei puhu mitään. Vain muutama oppilas? Vain kolme yläkoulun oppilasta on kuulemma […]
homekoulu
Vantaalla on tapana tehdä valtuustokauden alussa kaupungille strategia ja taloussuunnitelma koko neljäksi vuodeksi. Nyt aiotaan jatkaa samaa vyönkiristyslinjaa kuin viime kaudella. Menot saavat kasvaa vain 1,5% vuosittain, vaikka kaupunki kasvaa nyt 4000 asukkaan vuosivauhtia. Se on kova vaatimus. Haluan tähän väestönkasvu-klausuulin – että asukasmäärän kasvu huomioidaan toimialojen budjeteissa ensin. Onhan selvää, että esim. +500 uutta oppilasta ja +120 uutta päiväkotilasta tarvitsee paitsi palvelun, myös seinät ympärilleen. Strategiset päämäärät ovat Vantaalla sellaisia kuin ”Kaupungin elinvoima vahvistuu”, ”Kaupunkirakenne eheytyy” ja ”Palvelut uudistuvat”. Niistä johdetaan sitovia tavoitteita, kuten […]
Edit 06.03.2017. Kaikki puolueet halusivat yksimielisesti palauttaa valmisteluun kaupungin vastauksen tähän aloitteeseen. (vastaus alhaalla, aloitteen lopussa) Hurraa! Vaikka edeltävät neljä vuotta on enemmistö jarruttanut näitä asioita (enemmistölle se on helppoa), niin iloitsemme siitä, että he vihdoin tunnustavat, että sisäilma-asioiden hoidossa on paljon parantamisen varaa. Uusi vastaus tullee toukokuun kokouksessa. Edit 24.9.2018. Vihdoin valtuustossa tiukempia vaatimuksia sisäilmasairaille sopivasta koulusta, edes yhdestä sellaisesta tähän kaupunkiin. Alkaa vaikuttaa, että useat puolueet nostavat tämän budjettiasiaksi marraskuussa. Jokohan vihdoin järki voittaisi? Edit 5.11.2019. Vuosi sitten […]
Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen – hyvä. Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]
Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset. DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]
Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa – ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut: Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä – muovimatot liimataan märän päälle […]
Nyt pyydän apua joukkoistamisella. Voisitteko kertoa, missä kaikissa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu tekemään kosteusremonttia pian suuren peruskorjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen? Esim. muutaman vuoden päästä? Liittyvätkö useimmat kosteusremontit juuri märän betonin päälle asennettuihin muovimattoihin? Joissa märässä muhivat mattoliimat alkavat erittää kaasuja, jotka aiheuttavat ihmisten sairastelua. Isoihin yllätysremontteihein on jouduttu äkisti mm. Havukosken koulussa, Kanniston vain kolme vuotta vanhassa koulussa sekä Kartanonkosken niinikään uudehkossa koulussa. Havukosella pääsyy oli reikäinen katto, Kannistossa ja Kartanonkoskella läpimärkä betoni. Olen kuullut, että vastaavia kosteusremontteja on […]
Julkaisen tässä blogissa nyt listan kaikista v. 2013 Vantaalla sisäilmaongelmien takia korjauslistalla olleista kiinteistöistä. (rullaa alas asti) Niitä on 60, enimmäkseen kouluja ja päiväkoteja, mutta myös muita kaupungin kiinteistöjä. Julkaisen listan lasten vanhempien huolten pienentämiseksi. Nimittäin Vantaan Sanomat kirjoitti 23.8.2014, että puolet Vantaan kouluista on sisäilmaongelmaisia. Tästä voi lukija arvella asioiden olevan pahemmin kuin ne ovatkaan. Huolestuneita kommentteja VS-nettisivulla runsaasti. Siksi asiaa on hyvä avata tarkemmin. Suuri osa listalla olevista rakennuksista kärsii paljon pienemmistä ongelmista, kuin mitä oli Kanniston ja Havukosken kouluissa. […]
Nyt ottaa pattiin! Vuosikymmeniä on Suomessa penätty parempaa rakentamisen laatua ja silti kärsitty koko ajan vain huonommasta ja huonommasta julkisesta rakentamisesta. Betonilaattojen ei anneta kuivua, muovimatot liiskataan märkään betoniin ja vielä puolimärkiin elementtiseiniin ripustetaan sateessa lionneet märät eristeet. Vantaalla Kanniston koulun rakentamista seuranneet asukkaat ja vanhempainyhdistys sanovat, että näin kävi koulua rakennettaessa kolme vuotta sitten. 10% koulun oppilaista on oireillut, osa pahastikin. Nyt uutta koulua on korjattu mittavasta kosteusvauriosta, kaupungin kustannuksella. Alkuperäinen rakennusurakoitsija YIT ei liene vielä myöntänyt mitään. Kysyn nyt seuraavaa, olisi kiva […]