Ensimmäinen porsas oli kiireinen. Hän valoi talon pohjalaatan betonista, mutta ei malttanut odottaa sen kuivumista. Hän  liimasi muovimaton kostean betonilaatan päälle. Siitä tuli kosteusvauriotalo. Mikrobimyrkkyjä hengitysilmaan. Kannisto, Kartanonkoski, Hiekkaharju, Rekolanmäki, Vantaankoski, uusia kouluja, vanhoja kouluja, lista on pitkä. (Tällä puheella kommentoin ja täydennän Arviointikertomuksen kohtaa ”Tilakeskus, rakennuttajapalvelut”. Tämä oma tarkastuskertomukseni ei koske vain rakennuttamista, vaan myös rakentajaurakoitsijoita.) Toinen porsas oli laiskahko. Hän ei viitsinyt kuljettaa rakennusjätettä pois, vaan piilotti jätteet rakennuksen pohjalaatan alle. Siitäkin tuli mikrobimyrkkyjä. Mikkolan Vega, Itä-Hakkila, Hämeenkylä, […]

Terveisiä kaupunginvaltuustosta! Vantaalla menee nyt paremmin kuin aikoihin. Kaupungin väestö kasvaa ja verotulotkin. Vuosina 2017-18 voitiin maksaa velkaa pois yhteensä 160 miljoonaa euroa. Näin velka saatiin painettua alle miljardin. Ensi vuonna rakennetaan paljon uusia kouluja ja päiväkoteja, joten lainaa otetaan 58 miljoonaa euroa. Kuitenkin Vantaan talous (1,6 miljardia/vuosi) toimii nyt tasapainossa ja palveluitakin pystytään parantamaan. Lisää palvelua Pari nostoa budjetista 2019: – Vanhus- ja vammaispalveluihin lisätään 60 työntekijää, joista 15 vanhusten kotihoitoon – Myönteisen erityiskohtelun ohjelmassa laitetaan 2 miljoonaa euroa vuodessa […]

2

Neljä pientä porsasta kävi koulua. Putte Itä-Hakkilassa, Pate Sotungissa ja Nisu ja Nasu Lehtikuusessa. Putte, Pate, Nisu ja Nasu olivat iloisia koululaisia. Sitten tuli Susi. Susi sanoi Putelle: Itä-Hakkila on täynnä, pitää mennä Sotunkiin. Susi sanoi Patelle: Sotunki on täynnä, pitää mennä Lehtikuuseen. Ja Nisulle se sanoi: Lehtikuusi on täynnä, pitää mennä Länsimäkeen. Silloin pikku Nasu huusi hädissään: ”Minne minä sitten menen? Minä olen pieni! En osaa mennä kouluun ilman Nisua!” Susi sanoi:  ”Kyllä sinä osaat, nouset vain aamulla klo […]

Saan viikoittain muistutuksen siitä, kuinka hyvin meillä asiat ovatkaan. Italian opettajani, jo kymmeniä vuosia Suomessa asunut, ottaa aina puheeksi, miten mahtavasti täällä on järjestetty päivähoito, koulu, terveydenhoito jne. (Kirjastoja ja aikuisopistoja ei Italiassa kuulemma ole ollenkaan). Asiat ovat meillä pääpiirtein hyvin. Silti kaiken voi aina tehdä paremmin. Maailma ei tule valmiiksi. Tämäkin Vantaan uusi palveluverkkosuunnitelma lie tehty sitä varten, että palvelut saataisiin paremmiksi. Onhan? Vai siksi, että säästäisimme rahaa? Entä millaista palveluverkkoa asukkaat toivovat? Kun kuntalaisilta kysytään, niin yleensä he […]

Vantaalla on laadittu kaksi tärkeää suunnitelmaa seuraaviksi 10 vuodeksi. Toinen on palveluverkkosuunnitelma (’Pave’) palveluja varten ja toinen on resurssiviisauden tiekartta  (’Revi’) ilmastonmuutoksen takia. Nämä ovat osin ristiriidassa keskenään – tätä pitää miettiä. Onko meillä jatkossa lähikouluja ja lähipäiväkoteja vai suuria keskusyksiköitä matkan takana? Onko terveyskeskus lähellä vai käytetäänkö nettilääkäriä? Onko enää asukas-, nuoriso- ja kirjastotiloja, vai siirtyvätkö nekin nettiin? LÄHIKOULUT VAI SUURUUDEN EKONOMIA? Palveluverkkosuunnitelma (Pave) hehkuttaa suurten yksikköjen ekonomiaa. Resurssiviisauden tiekartta (Revi)  taas vaatii lähipalveluja. Vantaan ’Paven’ mukaan päiväkodissa on […]

    Ensimmäinen opettaja on yksi elämäsi tärkeimmistä ihmisistä.Miten hän katsoo sinua ja tekemisiäsi, miten hyväksyy, miten kannustaa.Tai on kannustamatta.Uskooko hän sinuun? Kehuuko? Huomaako, mitä erityistä hyvää sinussa on ja sanooko sen ääneen?  Ensimmäisen opettajan asenne määrittää oppilaan: mihin hän pystyy nyt ja tulevaisuudessa, mikä on hänen paikkansa yhteisössä.Ensimmäinen opettaja vaikuttaa ihmisen itsetuntoon koko hänen elämänsä ajan. ”Ensimmäinen opettaja” ei aina ole konkreettisesti ensimmäinen.Hän on se, joka ensimmäisenä näkee oppilaan hyvänä, osaavana ja kivana.Minun henkisesti ensimmäinen opettajani oli ihana, äidillinen, […]

Vantaa on lähiöiden kaupunki. Ennen lähiöissä oli palveluja ja kohtaamispaikkoja. Oli kirjasto, neuvola, hammashoitola, urheilukenttä, koulut ja päiväkodit, kaupat ja kioskit. Nyt monesti on enää koulu ja päiväkoti. Vantaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa puhutaan suurten yksiköiden taloudellisuudesta ja keskittämisestä. Keskittäminen siirtää kirjastot, neuvonnan ja hammashoitolat pois lähiöistä. Jopa koulut halutaan viedä suuriin yksiköihin keskuksiin (alakouluihin vähintään 300 oppilasta, yläkouluihin vähintään 350 oppilasta, tavoitteena suuret yhtenäiskoulut). Haluammeko tosiaan viedä elämän pois lähiöistä? Haluammeko nukkumalähiöitä, joista lapsetkin menevät kilometrien päähän kouluun? Eikö ollutkaan tarkoitus vahvistaa […]

Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa. Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä. Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää. Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä. Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta. Oppilasmäärämaksimit Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita. 1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita. Vantaalla sivistysvirasto teki […]

Aloitteeni koski sisäilmasairaille soveltuvien koulutilojen hankkimista Vantaalle. Valtuustoaloite sisäilmasairaille sopivien koulutilojen saamiseksi Koko Suomessa arvioidaan kunnille tulevan 40 miljoonan euron lasku vuosittain opettajien ja kouluhenkilökunnan sisäilmasairauksista ja sijaisten palkkaamisesta. (OAJ:n selvitys 2016) Tämän aloitteen vastaus on jo kertaalleen palautettu valmisteluun yksimielisesti koko valtuuston toimesta, koska emme olleet tyytyväisiä sivistysviraston vastaukseen. Nyt virasto vastaa uudestaan, että vain muutama oppilas Vantaalla tarvitsisi tällaista puhdasta koulutilaa. Opettajista ja koulunkäyntiavustajista viraston vastaus ei puhu mitään. Vain muutama oppilas? Vain kolme yläkoulun oppilasta on kuulemma […]

KORSON KOULUVERKKOESITYKSEN LOGIIKKA PETTÄÄ. Korson virallinen väestöennuste vuodelle 2027 on  70 koululaista pienempi kuin odotettiin. Siksikö  jätetään 450 oppilaspaikkaa tarvitusta 800:sta rakentamatta? Sullotaan  sen sijaan 550 oppilasta enemmän muihin kouluihin: +300  oppilasta  sisäilmasairaaseen Mikkolaan, +150 välttäväkuntoiseen Ruusuvuoreen ja +100 täpötäyteen Leppäkorpeen? Sullominen maksaa 5,8 miljoonaa tilanmuutostöinä, kun taas uusi Nikinmäen yläkoulu maksaisi 7 miljoonaa. Säästetäänköhän tässä nyt väärästä päästä peittoa? Vaarallinen koulutie Lisäksi pitää rakentaa monta miljoonaa maksava kevyen liikenteen silta Pohjois-Nikinmäkeen yli Lahden moottoritien  – sekä  liikennevalot moottoritien liittymään Korso-Sipoo-risteyksessä, jotta […]

Maaliskuussa 2017 tein aloitteen kesätyösetelistä jokaiselle 9-luokkalaiselle Vantaalla. Pantakoon merkille, että aloitteen allekirjoitti työn puolueesta  SDP:stä vain yksi valtuutettu ja yrittämisen puolueesta Kokoomuksesta kaksi valtuutettua – sillä lailla! Onneksi virkamiehille tuli järki päähän ja lähtivät kuitenkin valmistelemaan tätä.   TILANNEPÄIVITYS 15.2.2019! KUINKA OLLAKAAN, VAIKKA SAIN PENSEÄN VASTAUKSEN ALOITTEESEEN 2017, ON VIRASTO KAIKESSA HILJAISUUDESSA VALMISTELLUT KAIKILLE JAETTAVAN KESÄTYÖSETELIN, JOKA NYT OTETAAN KÄYTTÖÖN VANTAALLA!   Kesätyöseteleitä jaetaan 15.2. 2019 alkaen. Jokainen 9.-luokkalainen nuori saa setelin koulun kautta. Muut seteliin oikeutetut (15-18-vuotiaat nuoret, […]

Korson yläkoulu todettiin huonokuntoiseksi vuosia sitten. Sen korvaaminen uusilla Nikinmäen ja Leppäkorven koulujen laajennuksilla piti tulla 2021. Samaan aikaan Mikkolan 800 oppilaan yhtenäiskoulu kärsii pahoista sisäilmaongelmista. Tiloja on suljettuina, oppilaita väistössä ja 20 opettajaa lähti koulusta, kun eivät jaksaneet enää sairastaa. Nyt kuitenkin sivistysvirasto arvioi, että Korson suuralueelle tarvittavat 800 uutta yläkoululaispaikkaa (purettava Korson koulu 650 + oppilasmäärän kasvu 150) voidaan hoitaa yhdellä 450-paikkaisella yläkoululla. Sen paikka olisi Leppäkorvessa ja se palvelisi radan itäpuolen yläkoululaisia. Länsipuoli mahtuu kuulemma Ruusuvuoreen, kun […]

Vantaalla on tapana tehdä valtuustokauden alussa kaupungille strategia ja taloussuunnitelma koko neljäksi vuodeksi. Nyt aiotaan jatkaa samaa vyönkiristyslinjaa kuin viime kaudella. Menot saavat kasvaa vain 1,5% vuosittain, vaikka kaupunki kasvaa nyt 4000 asukkaan vuosivauhtia. Se on kova vaatimus. Haluan tähän väestönkasvu-klausuulin – että asukasmäärän kasvu huomioidaan toimialojen budjeteissa ensin. Onhan selvää, että esim. +500 uutta oppilasta ja +120 uutta päiväkotilasta tarvitsee paitsi palvelun, myös seinät ympärilleen. Strategiset päämäärät ovat Vantaalla sellaisia kuin  ”Kaupungin elinvoima vahvistuu”, ”Kaupunkirakenne eheytyy” ja ”Palvelut uudistuvat”. Niistä johdetaan sitovia tavoitteita, kuten […]

Päivitys 30.10.2018: Jipii! Tämä meni läpi! HSL hallitus päätti että vuoden 2019 alusta alkaen koululaisryhmät pääsevät maksutta matkustamaan HSL-alueella arkisin klo 9-15. Siis ryhmät, jotka ovat menossa opettajan kanssa opintoretkelle museoihin, uimahalliin,  urheilupuistoon jne. Hieno juttu!  usean kunnan alueella tehdyt valtuustoaloitteet loivat paineen HSL-hallitukselle – näinkin voi kuntapoliitikko vaikuttaa! Tässä aloitteeni 8.5.2017 Vantaan kaupunginvaltuustossa: Koululaisten opintoretket museoihin, näyttelyihin ja jopa kirjastoon ovat vähentyneet viime vuosina koulujen tiukentuneen talouden johdosta. Syynä on bussilippujen maksullisuus. Kun 25 oppilaan luokka lähtee Vantaalta Helsinkiin, ovat […]

Kun nyt kaikki puolueet ja ehdokkaat niin hurskaasti väittävät aina puolustaneensa kouluja ja jatkossa puolustavansa vielä enemmän kouluja – niin palataanpa hetkeksi totuuteen – miten he oikeasti ovat toimineet koko valtuustokauden. Flashback syksyyn 2013, kun koulunlakkautustaistelu Vantaalla alkoi: 15.10.2013 klo 22.   Koululaisten vanhemmat olivat tehneet järjettömän määrän selvitystyötä. He olivat tutkineet opetusviraston oppilasmääräennusteet ja tilalaskelmat ja löytäneet niistä puutteita. He olivat tarkistaneet koulutilojen vuokrasummat laskelmassa ja löytäneet niistä virheitä. He olivat opiskelleet pitkän tähtäimen väestöennusteet ja verranneet niitä eri alueille […]

Olin kerran töissä äänestyspaikalla. Jonoon tuli hieno mies kamelinkarvaulsterissaan, hän vei tilaa ympäriltään. Hänestä huokui: ”Ettekö te tiedä kuka minä olen?” Herran edessä jonossa seisoi  laitapuolen kulkija kuluneessa  pusakassaan. Katsoin näitä kahta ja minulla meni kylmät väreet, kun ymmärsin: tätä tarkoittaa demokratia. Että raharikkaalla ja köyhäläisellä on kerrankin sama määrä valuuttaa taskussaan – yksi ääni – tai miljardi euroa, miten sen nyt ajattelee.  Yhtä paljon valtaa muuttaa maailmaa. Nimittäin kaupungin vuosibudjetti on noin miljardi euroa ja sen käytöstä päättävät vaaleissa […]

Tunnetko olosi huijatuksi? Niin minäkin, kun luen nyt vaalimainoksia, joissa luvataan koulut kuntoon, vanhuksille hoitoa ja jokaiselle lapselle harrastus – vaikka viimeiset neljä vuotta on tarmokkaasti leikattu juuri näistä asioista! Esimerkiksi koulujen kunnot. Vihreät ovat Vantaalla taistelleet ”tuulimyllyjä” vastaan yrittäessään saada isot puolueet (kok ja dem) sekä kaupungin Tilakeskuksen ottamaan asia tosissaan. 2013 opetusvirasto esitti tilantehokkuusohjelmaa, johon kuului kahden koulun lakkauttaminen, jotta säästettäisiin kuluja. Pyysin  opetuslautakunnassa jo puoli vuotta ennen tätä esitystä, saammeko tiedot koulujen kunnoista ja sisäilmatilanteesta ennen kuin teemme […]

Suhmuroinnit ovat rapauttaneet luottamuksen Vantaalla ja osin myös talouden. Äänestäjä, vaadi kuluttajansuojaa äänellesi. Katso, miten puolue ja ehdokas on toiminut edellisellä ja sitä edellisellä valtuustokaudella. Onko tehty, mitä on luvattu ja onko päätöksenteko ollut reilua ja avointa? Onko rahat käytetty siihen, mihin piti, vai onko  määrärahoja päätynyt erikoisiin tarkoituksiin? Kuten vaikkapa kaupunginyhtiöiden hallitusten ylisuuriin kokouspalkkioihin, kosteisiin juhliin, matkoihin, ilman kuitteja tehtyihin hankintoihin? (Tästä tuonnempana.) Entä itse päätöksenteko. Onko puolue luvannut jotakin? Onko ehdokas pitänyt sanansa? PUOLUEELLA ON ISO MERKITYS Esimerkiksi […]

Yhdeksän hyvää ja 10 kaunista lupaavat. Älä usko. Raha ei kasva puussa. Joudumme keksimään fiksumpia  tapoja hoitaa palveluja, jotta verorahat riittäisivät. Voisitko harkita käyttäväsi terveyspalvelua joskus netissä sen sijaan, että menet lääkäriin? Minä voisin ja olen käyttänytkin.  Chatti-muotoinen palvelu olisi tervetullut vaihtoehto!  Säästäisi sekä omaa aikaa, lääkärin aikaa että kaikkien kuluja. Voisitko hyväksyä, että osa kielitunneista koulussa tapahtuu valkokankaalla puhuvan opettajan kautta sen sijaan, että joka luokassa on erikseen kielen opettaja? Jos tällä tavoin saadaan iso kielivalikoima pieniinkin kouluihin? Vantaalla […]

2

Edit 06.03.2017. Kaikki puolueet halusivat yksimielisesti palauttaa valmisteluun kaupungin vastauksen tähän aloitteeseen. (vastaus alhaalla, aloitteen lopussa) Hurraa! Vaikka edeltävät neljä vuotta on enemmistö jarruttanut näitä asioita (enemmistölle se on helppoa), niin iloitsemme siitä, että he vihdoin tunnustavat, että sisäilma-asioiden hoidossa on paljon parantamisen varaa. Uusi vastaus tullee toukokuun kokouksessa. Edit 24.9.2018.  Vihdoin valtuustossa tiukempia vaatimuksia sisäilmasairaille sopivasta koulusta, edes yhdestä sellaisesta tähän kaupunkiin. Alkaa vaikuttaa, että useat puolueet nostavat tämän budjettiasiaksi marraskuussa. Jokohan vihdoin järki voittaisi?   NORRENAN VALTUUSTOALOITE 12.12.2016: […]

Kun Suomi täytti 50 vuotta, olin 8-vuotias kansakoulun tokaluokkalainen Kaunisnurmen koulussa Kouvolassa. Koulussa suhtauduttiin Suomeen, itsenäisyyteen ja 50-vuotispäivään hartaasti. Piirustustunnilla piirrettiin pitkin syksyä Suomen ylpeydenaiheita: tuhansien järvien maata, metsiä, kansalliskukkia ja –eläimiä, urheilukisamenestyksiä ja itsenäisyyspäivän lippukulkueita. Ylipäänsä yhteiskunnassa vallitsi ylpeys ja tyytyväisyys, kuinka hieno maa Suomi on ja erityisesti, kuinka arvokasta on itsenäisyys.     Vuosi oli 1967, innokas kaupungistuminen  ja modernisoituminen oli käynnissä. Vallitsi valtava toiveikkuus tulevaisuudesta. Elinkeinot muuttuivat kovaa vauhtia  ”maalaistyöstä toimistoon” – siinä nähtiin pelkkää hyvää. (Muistetaan, että […]

Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen  – hyvä.   Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]

1.  Olen iloinen, että valtion tekemää kolmen miljoonan euron leikkausta Varian määrärahoihin päätettiin kaupungin toimesta paikata sentään 1,3 miljoonalla eurolla.Kiitos miljoonasta kaupunginjohtajalle ja 300.000 eurosta budjettineuvottelijoille! Itse esitin opetuslautakunnassa kyllä paljon enemmän, eli Varian normirahoja ilman leikkauksia. Sillä olen jo vuosia seurannut ammatillisen koulutuksen epätoivoista vyön kiristämistä. Suren sitä, että Varia joutuu nyt tekemään 1,7 miljoonan euron edestä leikkauksia opetukseen ja oppilaiden tukeen. Tästä ei hyvä seuraa.  Varian 3350 oppilaasta jo nyt keskeyttää opinnot 14,5%  eli 485 oppilasta. Lähes yhtä paljon, 13,9% varialaisista on erityisoppilaita, jotka […]

Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset.   DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]

2

Kun olin lapsi ja nuori, äitini sanoi enimmäkseen aina ’Ei!’. Ei, et saa kokeilla minigolfia. Ei, et pääse balettiin/ pianotunnille/ ratsastamaan. Ei, et pääse kaverin perheen mukaan heidän mökilleen. Niinpä kun minä sain lapsia, ajattelin, että jos minulla ei ole todella hyvää syytä sanoa ’Ei’, niin sanon ’Kyllä’. Monet kerrat saatoin olla lopen uupunut, kun lapset keksivät pyytää lettuja kaverilaumalle, talon täyttämistä majoilla tai taas uutta harrastusta, jonne tarvitaan kyyti ja kustannus. Vedin silloin henkeä ja mietin, onko minulla todella […]

1

Se oli surkeaa, onnetonta, häpeällistä. Että erityisen hienoa kotouttamistyötä tehnyt Hevoshaan koulu Hakunilassa lakkautettiin ja lapset siirrettiin Lehtikuusen kouluun, jossa maahanmuuttajalasten osuus uusilla ikäluokilla on nyt noin 50 %. Tästä ei voi seurata muuta kuin segregaatiota. Puukkoa haavassa, jos joku haluaa muistella, miten se oikein menikään:  http://www.vaulanorrena.com/kovan-paivan-ilta/ On erittäin typerää, jos hyväkuntoista, Hakunilan Urheilupuistossa sijaitsevaa Hevoshaan kiinteistöäkään ei haluta säilyttää. Eikähän kaupunki niin tyhmä halunnutkaan olla – vaan esitti toukokuussa 2016, että Hevoshakaan laitettaisiin suomenkielistä  (60% tiloista) ja ruotsinkielistä (20% tiloista)  päivähoitoa sekä lisäksi ruotsinkielinen alakoulu […]

1

VASTAESITYS ja perustelut, Vantaan opetuslautakunta 13.6.2016 asia 14. Esitämme, että vastaus Tuomelan kuntalaisaloitteeseen palautetaan valmisteluun huomioiden valmistelussa mm. seuraavat seikat: Kuntalain 28§ ” Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa…. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.” Tuomelan koulun lakkautuksessa toimivalta on kaupunginvaltuustolla, sillä koulun lakkautus oli osa TVO-säästöohjelmaa. TVO-säästöistä ja koulujen lakkautuksesta päätettiin kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuustossa […]

  Valtuustoaloite vanhojen tietokoneiden kierrättämiseksi vähävaraisten käyttöön Vantaa pyrkii lisäämään kuntalaisten sähköisiä palveluja. Moni perusasiointi on siirtynyt suureksi osaksi verkkoon: mm. työnhaku, asiointi Kelassa, toimeentulotuessa ja verovirastossa. Sellaiset kuntalaiset, jotka eivät ole tottuneita tietokoneen käyttäjiä tai eivät omista tietokonetta, ovat heikommassa asemassa sähköisten palvelujen käyttäjinä. Esitämme, että Vantaan kaupunki selvittää, olisiko mahdollista organisoida vanhojen tietokoneiden kierrätyskampanjaa siten että: Kuntalaiset ja yritykset voisivat tuoda käytöstä pois jääneitä tietokoneita ja kannettavia keräykseen Työttömien työpajoissa tms. toiminnassa koneet kunnostettaisiin käyttövalmiiksi, sisältäen maksuttoman käyttöjärjestelmän […]

2

Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7:  (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]

Vuoden 2016  talousarviossa on muutama juttu, joita on kissojen ja koirien kanssa pyydetty vuosikausia ja nyt ne saadaan! ( Mikäli valtuusto siis hyväksyy budjetin.) Tässä oli pitkä ajanjakso, että  koulussa oli kovin vähän taito- ja taideaineita ja käytännössä  vähän kieliä. Vanhassa opetussuunnitelmassa  oli vähennetty taito- ja taideaineita. Luulivat raukat, että akateemisuus tekee pätevän ihmisen!  HAH! Vaikka aivotutkimuksetkin todistavat, että sekä käsi että jalka ovat yhteydessä aivoihin. Ja sekä käden että jalan harjoittaminen kehittää aivotoimintaa mitä suurimmassa määrin, lisää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. […]

Kuntalaiset kysyvät, miksi Vantaan velka vain kasvaa, vaikka palvelut tuotetaan 1000 e/pää halvemmalla kuin muissa suurissa kaupungeissa. Meille sanotaan, että ”velka on otettu investointeihin, mikä on eri asia”. Lähdin tutkimaan, mihin kaikkeen velkaa on otettu viimeisten 10-20  vuoden aikana. Velka on kaksinkertaistunut 10 vuodessa, ollen pian 1,2 miljardia. Kävin läpi kaupungin vanhat budjettikirjat. Tulos on tämä: Pelkästään liikennealueisiin ja Kehärataan on 10 vuodessa pantu 600 miljoonaa euroa. Liikennealueet ovat teiden asvaltoimista ja  Kehärata on rataa ja sen asemia. 10 vuodessa […]

1

INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013  lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää  tehdään TVO:ssa  viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että  yksi  jos toinenkin koulu  jo ratkeaa  liitoksistaan  kasvavien oppilasmäärien  ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa  30 eri […]

6

Tämä on surullinen tarina siitä, mitä kaikkea voidaan tehdä ja tekemättä jättää kosteusvaurioisessa koulussa ilman, että lapsia saadaan pois terveydelle haitallisista tiloista. Vaikka tapauksemme on yhdestä koulusta, ongelma koskee monia. Taustalla on maan rakennustapa 1970-80-luvuilla: laajapohjaisia, tasakattoisia betonielementtikouluja  -ilman kosteuseristeitä pohjalaatassa –  ilman salaojia – jopa rakennusjätteet koulun alle haudaten. (Esim. koulut:  Hämeenkylä, Martinlaakso, Laajavuori, Hiekkaharju, Korso, Itä-Hakkila; Varisto…) Sekä maan tapa rakentaa ja peruskorjata 1990-2000-luvuilla: kovalla kiireellä  – rakennusaikainen kosteus ei ehdi haihtua betonielementeistä  – muovimatot liimataan märän päälle […]

Todella upeaa, että Vantaa painottaa asuinalueille ja koulujen pihoille rakennettavia monitoimikenttiä, kuntoilu- ja leikkivälineitä liikuntapaikkasuunnitelmassaan. Kiitokset siitä! Ja yllättävän hyvinhän Vantaa on pystynyt näitä lähiliikuntapaikkoja rakentamaan tiukasta säästökuurista huolimatta. KOULUJEN  LÄHILIIKUNTAPAIKAT Esim. Kartanonkosken koulun viereen on tehty ihan hirmu hieno lähiliikuntapuisto. Siellä on valtavat tekonurmikentät jalkapallolle, jääkiekkokaukalo talvisin, rantalentiskentät, sählykenttä, koriskenttä, kuntoiluvälineet ja ties mitä. Tämän hinta oli kolme miljoonaa euroa ja ensi vuonna vielä 1,9 miljoonaa huoltorakennuksesta. Noin 5 miljoonan euron investointi palvelee 850 koululaista ja Pakkalan-Tammiston 14.000 asukasta. […]

Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä  kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää  asuinalueidensa tärkeitä  kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta  myydä  iso pala urheilupuistoa  kerrostalorakentamiselle –  kaupungissa, jossa  ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]

Kiitos Vantaan kaupungille, että ryhdyitte nopeasti toimenpiteisiin Ullantiellä tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Moni vanhempi tosin toteaa katkerasti, että miksi vasta nyt, sen jälkeen kun lapsi jäi auton alle sillä tiellä. Ullantien läpiajoliikenteestä oli valitettu vuosia kaupungille, samoin kuin Korson Tavitiestä, josta tein valtuustoaloitteen 2013, kun mikään muu ei enää auttanut. Tavitien peruskorjaus saatiin aloitteen myötä Vantaan rakennusohjelmaan vuodelle 2018. Ullantien tapahtuma toivottavasti vauhdittaa Pihkalantien rakentamista ja Ullantien, Pirjontien ja Joukontien korjausta turvallisemmaksi. (Kysynkin nyt maankäyttöjohtaja Penttilältä, milloin Pihkalantie mahtuu Vantaan rakennusohjelmaan […]

1

Kielifani saa taas jännittää. Saavatko Vantaan koululaiset oppia uusia vieraita kieliä vai onko tyydyttävä toiseen kotimaiseen? Kesäkuussa opetuslautakunta yritti päättää kieliohjelmasta. Tulisi varhennettu englannin opetus jo 1. luokalla ja 2. luokalla kielikylpymäisesti 1 tunti viikossa. Tulisi uusia vaihtoehtoja 4. luokalla vapaaehtoisesti aloitettavaksi toiseksi pitkäksi kieleksi . Esityksessä ehdotettiin espanjaa, ranskaa, saksaa ja venäjää kielitarjottimelle. Ruotsi jäisi A2-kielenä pois, koska se tulisi joka tapauksessa varhempana B1-kielenä kaikille  jo 6. luokalta alkaen. Ruotsin opetus varhennettaisiin alkamaan 6.luokalta. Myös ruotsin kielikylpyjä lisättäisiin eskariin. […]

2

Hevoshaka ja Tuomela sisällytettävä teknis-taloudellisiin kouluverkkoselvityksiin Vantaa on vihdoin teettämässä teknis-taloudellisia selvityksiä kouluverkon kunnosta, isot kiitokset siitä! Selvitykset tehdään kolmessa osassa siten, että ensin valmistuu Länsi-Vantaan kouluverkon teknis-taloudellinen selvitys kesän 2015 aikana. Siinä selvitetään, missä kunnossa koulukiinteistöt ovat – paljonko niillä on korjausvelkaa sekä miten hyvin ko. rakennukset palvelevat nykyajan käyttötarpeita. Pyydän, että näihin selvityksiin otetaan mukaan jo aiemmin lakkautettavaksi päätetyt koulurakennukset Hevoshaka ja Tuomela. Kaupungin tulisi selvittää, missä muodossa nämä rakennukset olisivat kaupungille yhä tuottavia – voisivatko ne toimia […]

Kyllä on surkea ja tyhmä olo.  Niin paljon kuin olemme valtuustossa edistäneet kouluteiden turvallisuutta, mitään apua siitä ei tunnu olevan kaupungissa jossa on 50 koulua ja tuhat koulutietä – joista osa väistämättä on kinttupolkuja. Tänään 10-vuotias lapsi kuoli Ullantiellä, kapealla ja mäkisellä autotiellä Mikkolan ja Matarin välissä. Syvä osanottoni lapsen perheelle ja kavereille ja koko Matarille. Alueen asukkaat olivat vuosien varrella valittaneet kaupungille kapean autotien turvallisuudesta. Viime kesänä Ullantie asvaltoitiin osin uudestaan, mutta edelleen kovin kapeaksi. Ojat tien molemmin puolin jäivät. Lapset jatkoivat […]

  Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]

Taas on aika, jolloin kaupunginvaltuutetut käyvät läpi oman kuntansa talousarvioehdotusta ja tutkivat, kuinka hyvin budjettikirjassa kuvatut toimet ja rahasummat edistävät kuntalaisten palveluja ja hyvinvointia. Ja olisiko syytä tehdä muutosehdotuksia? Valtuutettu ja lautakunnan jäsen: lue budjettikirjaa kuin piru raamattua. Koeta keksiä, mitä rivien väleihin on piilotettu. Katso edellisen vuoden budjettikirjasta, tuliko edellisvuonna luvatut hommat hoidettua ja mitä nyt on yhtäkkiä jätetty pois tai muutettu tyystin toiseksi uudessa budjettikirjassa. Arvaisitko esimerkiksi, mitä sisältyy viattomaan lauseeseen: ”Mittausosaston tavoitteena on, että palvelumaksut kattavat omakustannuksen”? Se […]

1

Nyt pyydän apua joukkoistamisella. Voisitteko kertoa, missä kaikissa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu tekemään kosteusremonttia pian suuren peruskorjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen? Esim. muutaman vuoden päästä? Liittyvätkö useimmat kosteusremontit juuri märän betonin päälle asennettuihin muovimattoihin? Joissa märässä muhivat mattoliimat alkavat erittää kaasuja, jotka aiheuttavat ihmisten sairastelua. Isoihin yllätysremontteihein on jouduttu äkisti mm. Havukosken koulussa, Kanniston vain kolme vuotta vanhassa koulussa sekä Kartanonkosken niinikään uudehkossa koulussa. Havukosella pääsyy oli reikäinen katto, Kannistossa ja Kartanonkoskella läpimärkä betoni. Olen kuullut, että vastaavia kosteusremontteja on […]

Julkaisen tässä blogissa nyt listan kaikista v. 2013 Vantaalla sisäilmaongelmien takia korjauslistalla olleista kiinteistöistä. (rullaa alas asti) Niitä on 60, enimmäkseen kouluja ja päiväkoteja, mutta myös muita kaupungin kiinteistöjä. Julkaisen listan lasten vanhempien huolten pienentämiseksi. Nimittäin Vantaan Sanomat kirjoitti 23.8.2014, että puolet Vantaan kouluista on sisäilmaongelmaisia. Tästä voi lukija arvella asioiden olevan pahemmin kuin ne ovatkaan. Huolestuneita kommentteja VS-nettisivulla runsaasti. Siksi asiaa on hyvä avata tarkemmin. Suuri osa listalla olevista rakennuksista kärsii paljon pienemmistä ongelmista, kuin mitä oli Kanniston ja Havukosken kouluissa. […]

  Kun tyhjensin äitini kellaria, löysin laatikollisen vanhoja koulukirjojani  ja -vihkojani 1970-luvulta. Hämmästyin kovin. En ollut muistanutkaan, kuinka paljon senaikaisessa koulussa tehtiin kotitehtäviä ja vapaaehtoisia omia työkansioita. Noin paksu ja perinpohjainen itse kirjoitettu ja piirretty kansio maantiedosta ja biologiasta! Vaivalla käsin kirjoitettuja tiivistelmiä opittavista aiheista sekä runsaasti niitä sivuavaa muuten vain kiinnostavaa lisätietoa sanoin ja kuvin. Sen sijaan 70-luvun koulukirjat olivat tekstipitoisia, surkeilla mustavalkoisilla kuvilla varustettuja tiiviitä tiiliskiviä. Vastapainoksi olen leikellyt kotiin tulleet Valitut Palat ja käyttänyt harvat värikuvat täysimääräisesti hyödykseni koulukansioita tehdessäni. […]

Korson Tavitiellä on odotettu koululaisten liikenneturvallisuuden parantamista jo yli 10 vuotta. Tein valtuustoaloitteen tien turvallisuudesta huhtikuussa 2013. Nyt tammikuussa 2014 saan siihen vastauksen. Vastaus ei ihan minua miellytä. ”….Tavitien katkaiseminen ei ole em. perusteilla mahdollista lähitulevaisuudessa…..Kadun suunnittelu on kuitenkin päätetty käynnistää uudelleen…. pyrkii esittämään Tavitien rakentamista vuonna 2018….” Vastaan vastaukseen huomenna näin – mielestäni rakentavasti ja sovittelevasti: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät virkamiehet ja kollegat. Olen iloinen, että olette paneutuneet hartaasti  tähän liikenneturvallisuusasiaan, kiitokset siitä! Tavitie on yksi niistä kouluteistä, jonka varrella […]

Ensinnäkin. Kouluaktiivit loivat tänä syksynä aivan uuden mahdollisuuden poliittiseen päätöksentekoon: kansalaisten joukkoistamisen. He tekivät töitä kymmenen kertaa enemmän kuin valtuutetut asioiden perinpohjaiseksi selvittämiseksi. He tarjosivat ammattiasiantuntijoiden näkemyksiä ja vaihtoehtoja koulupäätöksiin: insinöörejä, arkkitehteja, oikeusoppineita, laskentatoimen ammattilaisia jne. He myös pakottivat poliittisen kulttuurin Vantaalla katsomaan itseään peiliin, eikä sieltä kaikistellen näkynyt kaunis kuva. Niin moni kokoomuslainen oli luvannut äänestää Hevoshaan ja Tuomelan koulujen puolesta ja uhonnut jopa jättävänsä ryhmän, jos ei kouluja säilytetä. Niin moni käänsi käärmeennahkatakkinsa. Täydet pisteet ja rispektit Raija Virralle ja […]

  Kun kuulimme tilantehostusohjelmasta helmikuussa, meille sanottiin vain, että aikomus on lakkauttaa kaksi koulua, jotka ovat ns. pommeja ja aivan tiensä päänsä. Varmuuden vuoksi pyysin opetuslautakunnassa selvitystä vantaalaisten koulujen sisäilmatilanteesta. Elokuussa saimme selvityksen, jossa todettiin ainoastaan sisäilmailmoitusten määrä, ei sanaakaan yksittäisten koulujen tilanteesta. Sen jälkeen kysyin vielä kirjallisesti kolme kertaa, saamatta yhtäkään vastausta. Kouluaktiivit paljastivat useista kouluista vakavia sisäilmaongelmia: Korso, Pähkinärinne, Askisto, Varisto, Hakunilanrinne – juuri niitä kouluja, joihin lapsia nyt aiotaan siirtää – Havukoski, Kivimäki, Vantaankoski  jne jne. Monet koulut […]

Nyt on pakko tarttua näihin järjettömiin tuhlauksiin, mitä talous- ja velkaohjelman johdosta Vantaalla on harrastettu. Otan esimerkin kouluista, koska istun opetuslautakunnassa. Opetusta on vähennetty 1.-2. luokilla (1 vuosiviikkotunti, enempää ei lain mukaan enää voinut). ”Säästöä”  saatu 125.000 euroa. Peruskoulun  A2-kielen ryhmäkoko on nostettu 12:sta 18:aan. ”Säästöä” saatu 62.000 euroa. Myös lukioista on poistettu 12% kursseista, säästetty summa  n. 5% menoista. Mutta kun katsotaan haittoja, mitä näistä pikkuruisista säästöistä seuraa, ne ovat valtavat. On tutkittu, että satsaus 6-9-vuotiaiden koulutukseen on sekä […]

1

Ensinnäkin on todettava, että koulunlakkautus sillä perusteella, että on laskettu vain tilantehokkuus ja myytävästä tontista saaatava hinta, on hallintolain vastainen. (Tätä käsittelin blogissa ”Vastine jota ei julkaistu”) Sitten. Toinen Vantaan lakkautettavaksi aiotuista kouluista on rakennettu lahjatontille, jossa lahjakirja on määritellyt tontin käyttötarkoitukseksi koulutoiminnan. Johtavat lainoppineet sanovat, että ennen v. 1997 tehty tarkoitemääräyksen sisältävä lahjakirja sitoo saajaansa ikuisesti. Vantaa ei siis voi laillisesti myydä Tuomelan koulua ja tonttia, eikä edes käyttää niitä muuhun kuin koulutarkoitukseen. (Vantaan Sanomien juttu täällä) Koulunlakkautuksiin liittyy paljon päättömyyksiä, joita […]

  Koulunlakkautukset jopa laittomia. Vantaan Sanomat ei julkaissut tätä vastinettani Jukka Hakolle (sd.), joten julkaisen sen täällä. Jukka Hako perusteli koulusäästöjä VS-mielipidekirjoituksessa  2.11. (s.11)  Hän tyrmäsi vihreiden, perussuomalaisten ja vasemmistoliiton esityksen kouluverkkoselvityksestä ennen koulunlakkautuksia – sillä perusteella että kaupungin budjetissa ei ole osoitettu siihen rahaa. Hallintolain näkökulmasta tuo on lievästi erikoinen perustelu. Hallintolain 31 § mukaan päätöksenteossa on ”huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.” Koulupäätöksissä laki tarkoittaa, että oikeudelliset, pedagogiset, sosiaaliset ja taloudelliset […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn