Korson yläkoulu todettiin huonokuntoiseksi vuosia sitten. Sen korvaaminen uusilla Nikinmäen ja Leppäkorven koulujen laajennuksilla piti tulla 2021. Samaan aikaan Mikkolan 800 oppilaan yhtenäiskoulu kärsii pahoista sisäilmaongelmista. Tiloja on suljettuina, oppilaita väistössä ja 20 opettajaa lähti koulusta, kun eivät jaksaneet enää sairastaa. Nyt kuitenkin sivistysvirasto arvioi, että Korson suuralueelle tarvittavat 800 uutta yläkoululaispaikkaa (purettava Korson koulu 650 + oppilasmäärän kasvu 150) voidaan hoitaa yhdellä 450-paikkaisella yläkoululla. Sen paikka olisi Leppäkorvessa ja se palvelisi radan itäpuolen yläkoululaisia. Länsipuoli mahtuu kuulemma Ruusuvuoreen, kun […]

Kiitän budjettineuvottelijoita siitä, että Nikinmäen ja Leppäkorven uusia kouluja myöhennettiin vain vuodella, vaikka alun perin taloussuunnitelmassa niitä piti myöhentää kaksi vuotta. Kuitenkin olen sitä mieltä, että Korson koulun oppilaille ja opettajille on kohtuutonta odottaa terveitä koulutiloja vielä neljä vuotta vuoteen 2021. Mikkolakin saattaa tarvita väistötiloja ennen sitä. Uusia koulutiloja on tulossa parin vuoden sisällä Rajatorppaan, Uomarinteeseen, Aurinkokiveen, Hämeenkylään ja Jokiniemeen  – hyvä.   Kun koulutarpeet nyt nopeasti ja yllättäen muuttuvat eri puolilla kaupunkia, niin ehdotan, että uudet koulut rakennetaan paviljonkityyppisinä. […]

Olen ennenkin ihmetellyt, kuinka Vantaan talous- ja velkaohjelma  tarkoittaakin yhä lisää velanottoa. Jostain syystä ykyinen poliittinen enemmistö Vantaalla ei halua kasvattaa kunnan tuloja verojen tai palvelumaksujen muodossa, vaan ottaa mieluummin enemmän velkaa. Sanotaan, ettei isokaan velkaantuminen ole ongelma, jos verotulot kasvavat nopeammin kuin velka ja korot. Vaan nytpä verotulot eivät kasva. Talouskehitys on huono. Sote pienentää verotuloja dramaattisesti. Puolueet eivät halua nostaa kuntaveroa. Eivätkä muutkaan kunnan tulot kasva. Valtionosuudet pienenevät ja palvelumaksut pysyvät samoina.   Paitsi maanmyyntitulot. Ne nousevat tänä vuonna jopa 70 miljoonaan […]

1.  Olen iloinen, että valtion tekemää kolmen miljoonan euron leikkausta Varian määrärahoihin päätettiin kaupungin toimesta paikata sentään 1,3 miljoonalla eurolla.Kiitos miljoonasta kaupunginjohtajalle ja 300.000 eurosta budjettineuvottelijoille! Itse esitin opetuslautakunnassa kyllä paljon enemmän, eli Varian normirahoja ilman leikkauksia. Sillä olen jo vuosia seurannut ammatillisen koulutuksen epätoivoista vyön kiristämistä. Suren sitä, että Varia joutuu nyt tekemään 1,7 miljoonan euron edestä leikkauksia opetukseen ja oppilaiden tukeen. Tästä ei hyvä seuraa.  Varian 3350 oppilaasta jo nyt keskeyttää opinnot 14,5%  eli 485 oppilasta. Lähes yhtä paljon, 13,9% varialaisista on erityisoppilaita, jotka […]

1

VASTAESITYS ja perustelut, Vantaan opetuslautakunta 13.6.2016 asia 14. Esitämme, että vastaus Tuomelan kuntalaisaloitteeseen palautetaan valmisteluun huomioiden valmistelussa mm. seuraavat seikat: Kuntalain 28§ ” Kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa…. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.” Tuomelan koulun lakkautuksessa toimivalta on kaupunginvaltuustolla, sillä koulun lakkautus oli osa TVO-säästöohjelmaa. TVO-säästöistä ja koulujen lakkautuksesta päätettiin kaupungin talousarviokäsittelyn yhteydessä valtuustossa […]

 BUDJETIN  LÄHETEKESKUSTELU  JA VALTUUSTON KOKOUS 23.5.2016 Vuoden 2017 budjettia valmistelevaan lähetekeskusteluun lähdettiin murheellisissa merkeissä. Valtuustoseminaarissa oli juuri saatu kuulla, että vaikka Vantaan vuoden 2015 tilinpäätös oli historiallisesti POSITIIVINEN, niin vuodelle 2017 ennustetaan peräti 85 miljoonan euron vajetta budjettiin. Tämä nyt on vähän sama kuin jos olisit ollut 800 kilokalorin nälkäkuurilla jo pitkään ja sitten sanottaisiin: ”Sori vaan, mutta et saa ikinä enää syödä normaalisti. Vesi- ja leipäkuuri jatkuu ikuisesti  – ja lisäksi sinun on koko ajan ostettava velaksi näitä kalliita […]

2

Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta. Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7:  (Norrenan puhe) Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi. Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin. Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa. No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. […]

1

INVESTOINNIT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN Vantaan talous- ja velkaohjelmassa on vuodesta 2013  lähtien rajattu kaupungin investoinnit (muut kuin Kehä 3 ja Kehärata) 100 miljoonaan per vuosi. Se on samaa luokkaa kuin mitä investoinnit olivat 1990-luvun alussa, jolloin kaupungissa oli 50.000 asukasta vähemmän. Investointien hillintää  tehdään TVO:ssa  viivästyttämällä koulu- ja päiväkotirakentamista. Siitäkin huolimatta, että  yksi  jos toinenkin koulu  jo ratkeaa  liitoksistaan  kasvavien oppilasmäärien  ja kosteusvaurioiden johdosta. (Lataa pdf tästä: INVESTOINNIT VANTAA 1995-2016 keskeneräinen) Mutta teiden rakentamisista ei tingitä. Joka vuosi käytetään 26-30 miljoonaa euroa  30 eri […]

Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä  kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää  asuinalueidensa tärkeitä  kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta  myydä  iso pala urheilupuistoa  kerrostalorakentamiselle –  kaupungissa, jossa  ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]

1

Valtuustokauden strategia on tärkein ohjaustyökalu kaupungin toiminnassa. Mitä asioita strategiaan laitetaan, sitä tehdään. Ja millaiset strategian mittarit valitaan, se käytännössä määrää, kuinka hyvin strategia onnistuu. Strategian väliarviota ja mittareita on nyt työstetty kaupungin johtoryhmän kokouksissa ja työryhmissä pitkin vuotta. Kaupunginvaltuusto – joka on kaupungin ylin ohjaava elin ja jonka sanan pitäisi painaa eniten – pääsi kuitenkin työstämään strategiaa vasta toukokuussa ja vain lyhyesti, kahden tunnin ryhmätöillä. Taas kerran tapahtui seminaari-ihme: normaalisti pikkuasioista jankkaava valtuusto terästäytyi ja käytti annetun ajan maksimaalisen […]

Talous- ja velkaohjelma on todellakin velanotto-ohjelma! Olemme tilanteessa, jossa kaupungin verotulot saattavat jäädä 20 miljoonaa euroa siitä, mitä budjetissa 2014 niiden arvioitiin olevan. Palkkatulot Vantaalla eivät ole kehittyneet odotetusti. Tarkoittaako tämä, että jostakin on tempaistava 20 miljoonaa euroa lisää rahaa eli velkaa jo ensi syksynä? Kun Vantaan talous- ja velkaohjelmaa tehtiin 2012, kaikissa skenaarioissa kaupungin tulojen kasvuksi oletettiin 3 % vuodessa. Tämä on nyt osoittautunut aivan liian positiiviseksi arvioksi. Valtiovarainministeriö ennustaa talouskasvuksi tälle vuodelle 1,2%  ja ensi vuodelle 1,4%.  Palkkatulot […]

  ”Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- ja velkaohjelmaan, eivätkä halua avata sitä lainkaan.” (VS 8.11.2014) Totuus lienee, että Vantaan suurimmat poliittiset ryhmät Kokoomus ja SDP luovuttivat vallan pois, kun he valitsivat uuden kaupunginjohtajan 2011. Hietanen kuvasi tätä silloin Helsingin Uutisissa: ”Nenonen sai Lindtmanilta ja Mäkiseltä lupauksen virkajohdon ja poliittisen johdon työnjaon selkeyttämisestä …Nenonen saa johtaa asioiden virkavalmistelua […]

  Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma. 2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.” Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi. Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan […]

Vantaan sitova tavoite vuonna 2014 on: ”Velkaantumiskehitys hallintaan”. Tavoitteen mittari on: ”Pitkäaikaisen velan määrä kasvaa enintään talous- ja velkaohjelman mukaisesti”. Mitä Vantaan talous- ja velkaohjelma sanoo velan määrän kasvusta? (Vantaan taloudesta lisää tietoa täällä:http://www.vantaa.fi/talouskuntoon) Se sanoo, että tiukimmalla säästöskenaariolla 4 (jonka edellinen valtuusto valitsi 18.6.2012) velan määrä on korkeimmillaan v. 2015 noin miljardi euroa – ja alkaa siitä vähenemään joka vuosi, kun velkaa maksetaan takaisin. Tämä ei nyt toteudu, vaan velka kasvaa yhä vain vuoteen 2017 asti – mahdollisesti pidemmällekin. Olosuhteet ovat […]

Eilen Vantaan valtuuston budjetti-infossa sai esittää kysymyksiä kaupungin budjetista vuodelle 2014 ja  taloussuunnitelmasta 2014-2017. Odotin kuusi tuntia, että pääsin esittämään sen tärkeimmän kysymyksen, Vantaan velanotosta ja veroprosentista. Kysyin näin: Vantaan strategiassa sitovana tavoitteena on velkaantumiskehitys hallintaan. Miten jatkuva lisävelanotto vielä vuoden 2016 jälkeenkin, nyt jo 5228 e/vantaalainen, voi olla velkaantumiskehityksen hallintaa? Näyttää siltä, että Vantaan lisävelanotto investointeja varten ei lopu koskaan. Ensi vuonna lisävelkaa otetaan 140 miljoonaa euroa. Velkojen korot ovat nyt 20 miljoonaa, ja lisävelanotolla ne nousevat 40-55  miljoonaan […]

7

Vantaan ns. talous- ja velkaohjelma HAH! Suurta pötyä, puppua, valehtelua! Väittivät, että tällä ohjelmalla Vantaan velka saadaan kuriin. Päinvastoin otetaankin joka vuosi uutta velkaa mielin määrin! Ensi vuonna peräti 140 miljoonaa euroa! Kun ei millään raskittaisi nostaa kuntaveroa. Virkamiesjohto ja isot puolueet mieluummin vaikka valehtelevat kuin tunnustavat että veronkorotus olisi nyt enemmän kuin tarpeen. Jo kaksi vuotta olen kuunnellut tätä kriisikunnalla pelottelua Vantaan kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien suusta eri tilaisuuksissa. Valehtelu alkaa pikkuhiljaa potuttaa. Viimeksi tänään HS-jutussa kaupunginjohtaja Kari Nenonen: ”Vantaan veroprosentti […]

Vuonna 2008 kirjoitin näin: Vantaalla verotuloista yli 90% menee lakisääteisten palvelujen hoitamiseen, ja nekin hoidetaan meillä halvemmalla kuin missään muualla Suomessa. Kuten sosiaali- ja terveys, peruskoulut ja päiväkodit.   Alle 10% Vantaan verotuloista jää ’vapaavalintaisiin’ kohteisiin.  Kuten nuoriso, liikunta ja kulttuuri. Rahaa ei siis jää tarpeeksi esim. hyvään kouluruokaan, nuorisotiloihin, urheiluun, liikuntaan, kunnolliseen vanhustenhoitoon, vammaispalveluihin, kulttuuriin. Yli 100 % meneviä kuluja ovat Vantaalla viime vuosina olleet useimmat investoinnit, ts. ne on rahoitettu velkarahalla. Kuten kunnallistekniikka uusille asuinalueille, päiväkodit ja koulut uusille asuinalueille, liikenneratkaisut: […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn