Lottovoitto Vantaalla!

Mihin veroeurosi menevät?
Vantaalla voin vastata suurinpiirtein näin:
1000 e/ asukas menee maankäyttöön = kadut, tiet, puistot, kaavoitus, toimitilojen hoito jne.
2000 e/asukas menee sivistystoimeen = koulutus, päivähoito, kulttuuri, liikunta, nuorisotoimi, kirjasto jne.
3000 e/asukas menee sosiaali- ja terveystoimeen = terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, kotipalvelu, vanhustenhoito, lastensuojelu jne.

Kysyin tätä talousjohtajalta, ja hän laski sen minulle kymmenen vuoden ajalta. (ks. kuva)

Kaupunki siis tarvitsee yli 6000 euroa/asukas/vuosi pelkästään palvelujen pyörittämiseen ja käyttötalouteen.
Lisäksi vielä investointeihin noin 650 e/asukas.
Vantaa investoi suureksi kaupungiksi varsin nuukasti, noin 150 miljoonaa euroa per vuosi.
Siitä menee korjaus- ja uudisrakentamiseen noin 70 miljoonaa, kunnallistekniikkaan noin 40 miljoonaa, digiverkkoihin ja -palveluihin noin 15 miljoonaa (mukaanlukien Apotti), maiden hankintaan noin 10 miljoonaa ja loput muuhun käyttöomaisuuteen (irtaimisto jne).

7000 euroa/asukas

Yhteensä rahaa käytetään noin 7000 euroa per asukas/ vuosi – tämä on karkea arvio, kun laskelmassa ei ole yleishallintoa ja konserniyhtiöiden (VAV asunnot, VTK Kiinteistöt jne jne) toimintaa mukana.
Moni veronmaksaja valittaa, ettei saa katetta veroilleen – vaan veikkaanpa että aika moni heistäkin maksaa kuntaveroa reilusti alle tuon 7000 e/vuodessa.
Keskimääräisesti kuntaveroa maksetaan 3.872 euroa/asukas.

Moni ”saa” kaupungilta jopa kaksinkertaisesti sen, mitä maksaa.
Moni myös arvostaa kohtuuhyvin toimivaa yhteiskuntaa, varsinkin jos on päässyt maailmalla näkemään heikommin toimivia vertailukohtia.

Yölliset budjettineuvottelut

Klo 02.45 viime yönä Vantaan kaupunginhallitus päätti vuoden 2020 budjetista. Päätöstä edelsivät 18 tunnin neuvottelut sekä viikkojen valmistelut poliittisissa ryhmissä.

Kuinka turhanaikaiselta voi tuntua se, että 1,7 miljardin euron budjetista päättäessämme käytännössä saimme budjettineuvottelijoina valita sinne yhteensä 940.000 euron edestä lisämenoja ja 100.000 euron edestä säästöjä?

Kuitenkin jo valmiiksi virkamiesten budjettikirjaan laittamiin esityksiin olemme vaikuttaneet valmistelun aikana ja jopa vuosien ajan.
Esimerkiksi Elmon Uimahalli, ikuisuushanke, joka aina välillä on pudotettu pois säästösyistä, saa nyt lopulta sinettinsä.

Monta vuotta sitten ihmettelin budjettivaltuustossa, miksi meidän investointisuunnitelmissa on uimahalli 9.000 asukaan asuinalueelle, kun meillä on 60.000 asukkaan kokoinen keskisuuri kaupunki ilman uimahallia Korso-Koivukylässä.
Eikös ensin pitäisi rakentaa sinne, missä on suurin puute? Ja vasta seuraavaksi muualle.
Joskus yhdestä valtuustopuheesta voi alkaa sitkeä lobbaus ja järkiperustelu, joka vuosien mittaan kerää enemmistön kannatuksen ja virkavalmistelijoidenkin pää lopulta kääntyy.

Nostan kyllä maljan Elmolle 11.11.2019, kun viime yönä tehty kaupunginhallituksen päätös siunataan valtuuston budjettikokouksessa!

Tekstinpätkässä on voimaa

Myös budjettikirjaan tehdyillä tekstilisäyksillä on merkitystä.
Tekstit ohjaavat ja velvoittavat virkavalmistelua toteuttamaan asioita sillä tavalla kuin teksteissä sanotaan.

Tänä vuonna erityisen ylpeä olen tästä kirjaan saamastani tekstinpätkästä: ”Kehitetään työkaluja toimialarajat ylittävien budjettivaikutusten arviointiin.”
Ihan viaton virke, vaan se voi mullistaa koko budjetin teon paljon järkevämmäksi.

Hyvinvointi-investoinnit säästävät rahaa

Jos aletaankin laskea, paljonko muilla toimialoilla pitkän päälle säästää se, että sivistystoimessa hoidetaan nyt lasten tukiopetus kunnolla?
Tai se, paljonko sosiaali- ja terveystoimessa säästetään vauvojen huostaanottoja (à 100.000 euroa) palkkaamalla 120.000 eurolla terapeuttista vauvaperhetyötä?
Yhdenkin vauvan pelastaminen huostaanotolta voi maksaa takaisin näiden ihmisten koko vuosipalkan.
Tai se, montako lonkkaleikkausta à 120.000 euroa säästetään sosiaali- ja terveystoimessa, kun hiekoitetaan tiet paremmin maankäyttötoimessa?
Käsittämätöntä, että tällaisia laskelmia ei jo normityössä käytetä!

Listaa 2020 budjetista

Vuonna 2020 budjettiin meni Vantaan Vihreille tärkeitä asioita mm seuraavasti:

– Vahvistetaan kolmiportaista tukea perusopetuksessa.

– Kolmiportaisen tuen toteutuminen vaarantuu varhaiskasvatuksen 
erityisopettajapulan takia. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien 
rekrytointiin ja pysyvyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.

– Lisätään varhaista tukea lukihäiriöisille lapsille ja heidän perheilleen.

– Laajennetaan puistoruokailu viiteen kohteeseen varhaiskasvatuksen ja 
nuorisopalveluiden yhteistyönä.

– Käynnistetään kesäkeitaan suunnittelu Tikkurilan uimahallin läheisyyteen.

– Vahvistetaan terapeuttista vauvaperhetyötä palkkaamalla kaksi uutta 
työntekijää.

– Selvitetään Nupin (Nuorten mielenterveys- yms tuki) yläikärajan nostoa sosiaalihuoltolain mukaiseen 24 ikävuoteen vuoden 2021 alussa.

– Parannetaan lyhytterapian saatavuutta erityisesti nuorille aikuisille.

– Lisätään iltavastaanottoja terveysasemilla ja vakansseja puhelinpalveluun.

– Laaditaan valtuustolle selvitys vanhuspalveluiden kokonaisuudesta ja 
samalla kartoitetaan ikääntyneiden erilaiset asumisratkaisut.

– Lisätään asukkaiden osallisuutta ja mahdollistetaan asukaslähtöisten 
yhteisöllisten tapahtumien tekeminen.

– Selvitään vapaaehtoispohjalta toimivan lähiluontokummitoiminnan 
käynnistämistä osana lähiluonto-oppaiden verkostoa.

– Tehostetaan vieraslajien torjuntaan tarkoitettua talkooapua ja siitä 
tiedottamista

– Lisätään puurakentamisen osuutta.

– Kaavahankkeissa edellytetään monipuolista viherrakentamista ja 
testataan viherkerrointyökalua.

– Jatketaan kiertotalouden tiekartan työstämistä ja vuosille 2019-2021 
asetettuja toimenpiteitä lähdetään toteuttamaan.

– Palkataan kaksi sisäilma-asiantuntijaa, jotta sisäilmailmoitusten 
ensikäynnit nopeutuvat ja korjaukset voidaan aloittaa rivakammin.

– Tehostetaan sisäilmaltaan ongelmallisimpien kohteiden ilmanvaihtoa ja 
siivousta.

– Kiinnitetään sisäilmakorjauksissa erityistä huomiota kostuneiden 
rakenteiden kuivaamiseen tai poistamiseen.

– Varmistetaan korjauksien toteutuminen riittävillä väistötiloilla.

– Koulu- ja päiväkotirakentamisessa selvitetään ja mahdollisuuksien 
mukaan kokeillaan sisäilmaesteetöntä sisustusta ja kalustusta.

– Kehitetään työkaluja toimialarajat ylittävien budjettivaikutusten 
arviointiin. Vahvistetaan ja tehostetaan eri toimialojen yhteistyötä ja 
tiedonkulkua.

– Käynnistetään hanke henkilöstön työhyvinvoinnin parantamiseksi ja 
työnantajakuvan vahvistamiseksi.

– Tehostetaan rekrytointia. Arvioidaan täyttölupaprosessin toimivuus ja 
tarpeellisuus.

– Kehitetään yhdessä työllisyyspalvelujen kanssa kohdennettua 
lääkäripalvelua pitkäaikaistyöttömille, joilla terveysongelmat ovat 
työllistymisen esteenä.

On se vaan vielä lottovoitto syntyä Suomeen ja asua mutkattomalla, reilulla Vantaalla!