Kilometri tien peruskorjausta maksaa 2 miljoonaa. Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulurakennusta.
Vantaan valtuusto 14.12.2015 esityslistan kohta 7: (Norrenan puhe)
Maankäyttötoimi esittää 13,5 miljoonan euron lisäbudjettia Kehäradan ja Kehä 3 vuoksi.
Kehärataan tarvitaan noin 9 miljoonaa euroa lisää, koska alkuperäisistä Kehärata-rahoista annettiin noin 7 miljoonaa euroa Dixin bussiterminaaliin.
Kehä kolmoseen tarvitaan 4,6 miljoonaa euroa lisää, koska Kehä 3 rakennettiin etuajassa – siis käytettiin vuoden 2016 Kehä 3-rahat etuajassa.
No, vähensivätkö nämä etuajassa rakennetut jutut investointibudjettia vuodelle 2016. Ei kuulemma. Kuulemma tarvitaan taas uusia hankkeita kuntatekniikkaan. Kuulemma kaupungissa ei ole korvamerkittyä rahaa. Anteeksi vain, mutta mitä muuta kaupungin talousarvio on, kuin korvamerkittyä rahaa eri momenteille?
Talous- ja velkaohjelmassa meillä on tiukka investointikatto 90-100 miljoonaa niin, että kuntatekniikkaan (ilman kehärataa ja kehä 3) on budjetoitu n. 37 miljoonaa ja toimitilarakentamiseen on budjetoitu myös n. 37 miljoonaa vuosittain.
Nyt kuntatekniikka ylittää budjettinsa 13,5 miljoonalla.
Minusta tämä on seuraavilta vuosilta lainattua rahaa ja se pitäisi vähentää vuosien 2016-2019 budjetista.
Olen huolissani siitä, mihin Vantaan rahat riittävät tulevaisuudessa.
Olen huolissani siitä, priorisoidaanko meillä rahankäyttöä oikein.
Nyt on mennyt vuosia niin, että Kehärataan ja kehä kolmoseen on pantu satoja miljoonia ja samaan aikaan monet koulut ovat rapistuneet jopa terveydelle vaarallisiksi.
Jos Kehärata on niin arvokas investointi, niin eikö koululaisten ja opettajien terveys ole myös arvokas investointi?
Nyt kun uudet koulut on jätetty rakentamatta, ovat ne meillä edessä valtavana velkapaineena 2020-luvulla.
Kehäradan ja Kivistön rakentamisesta kalleimman hinnan maksavat ne lapset ja opettajat, jotka sairastuvat loppuiäkseen kosteusvaurioisissa kouluissa, joita ei ole rahapuutteen vuoksi voitu korjata/uudisrakentaa.
Nyt pitää ihan oikeasti miettiä, mihin Vantaan vähät rahat laitetaan jatkossa.
Tarvitaanko esim. kahden miljoonan euron huoltokoppeja urheilupuistoihin?
Myös teiden rakentamisen hyötysuhde on kehnohko.
Kilometri peruskorjattua tietä maksaa kaksi miljoonaa.
Viisi kilometriä peruskorjattua tietä vastaa yhtä koulua.
Haluan merkitä pöytäkirjaan kohtaan 7 seuraavan lausuman: ”Tiukassa taloustilanteessa kaupungin tulee priorisoida hankkeet. Etusijalle tulee asettaa sellaiset hankkeet ja toimenpiteet, jotka parhaiten parantavat asukkaiden turvallisuutta ja terveellisyyttä.”
Jälkiselostus: Pöytäkirjalausumaan yhtyivät Johannes Hirvaskoski (kesk) ja Sirpa Kauppinen (vihr).
Salissa käytiin vilkasta keskustelua, jossa mm. SDP:n ryhmänjohtaja Jukka Hako ja Krist.dem. edustaja Maija Hurri myöntelivät, että asia on oikeaa, vaan kuitenkin Kehärata ja Kehä III on aikanaan päätetty tehdä ja niistä on tullut valtava piristysruiske Vantaan elinkeinoelämälle ja siten työllisyydelle.
Kokoomusvaltuutetut syyttivät Norrenaa Kehäradan ja Kehä III syyttämisestä, ja totesivat, että Kehä III se vasta turvallisuutta parantaakin. Puheenvuoroissa oli aistittavissa tahallistakin väärinymmärrystä, kuten Kokoomuksella usein on tapana.
Moni kuitenkin yhtyi huoleen rahojen riittävyydestä jatkossa.
14.12.2015 Vaula Norrena
Niin, mitä on oikea priorisointi? Sitä pitää varmasti miettiä vielä jatkossa.
Minun päivittäinen työmatkani lyheni KehäIII:n parannustöiden ansiosta 3 minuuttia. Hevoshaankoulun lakkautuspäätös pidentäisi lasteni koulumatkaa n. 15 minuuttia. Teimme omat johtopäätöksemme ja siirrämme perheemme ja verotulomme Helsingin puolelle, sillä meillä on mahdollisuus valita asuinpaikkamme. Ikävä kyllä tämä ei ainakaan vähennä segregaatiota ja siinä mielessä jouduin tekemään omien arvojeni vastaisen valinnan. Lasteni arki ja koulumatkan turvallisuus painoivat kuitenkin enemmän vaakakupissa.
Kiitos siitä, että joku jaksaa nostaa oikeita asioita esille ja kyseenalaistaa loppumattoman väylien rakentamisen tarpeen.
Koulutien turvallisuus on yksi suurimpia huolenaiheita joka perheessä, varsinkin lasten ollessa alaluokilla.
Hevoshaan koulun lakkautuksen myötä osa seudun lapsista siirtyy Itä-Hakkilan kouluun, osa Sotunkiin, osa Lehtikuusen (entinen Hakunila-Hakunilanrinne) kouluun.
Itä-Hakkilan koulun ympäristössä on runsaasti kapeita, molemmin puolin ojitettuja pikkuteitä ilman jalkakäytävää, ei tosiaankaan turvallisimmasta päästä kouluteitä.
Lehtikuusen ja Sotungin koulut ovat paremmin jalkakäytävämatkojen päässä, toki niidenkin kanssa tulee vilkkaiden teiden ylityksiä liikennevaloilla.
Olen alusta asti vastustanut Hevoshaan koulun lakkautusta myös segregaatiosyistä – koska Hevoshaassa on tehty erityisen hyvää, valtakunnallisesti palkittuakin, maahanmuuttajien kotouttamistyötä.
Kaiken lisäksi on älytöntä purkaa vain n. 30 vuotta vanha, terve koulurakennus ilman että edes mietitään, mihin kaupunki voisi sitä tulevaisuudessa käyttää – johan purkamisestakin tulee melkoiset kulut.
Väyliä toki tarvitaan, ja tuleehan niistä hyötyä työmatkaliikenteeseen – kuitenkin jossain kohtaa pitäisi pysähtyä ja miettiä, onko järkevää aina laittaa bisneksen edut ihmisten etujen edelle?
Olisiko seuraavaksi lasten vuoro? Saada terveitä koulurakennuksia läheltä kotia?