Kiitokset kattavasta kotouttamisohjelmasta! Vantaalla on todellakin lisätty vieraskielisten kotoutumista edistävää toimintaa roppakaupalla viime vuosina. Myönteisen erityiskohtelun ohjelma tuli pari vuotta sitten, selko- ja monikielistä viestintää on lisätty merkittävästi ja työllisyyspalveluissa on satsattu maahan muuttaneiden neuvontaan niin yrityksen perustamisessa kuin koulutuksen ja työpaikkojen saannissa. Erityisesti kiitän seuraavista kohdista uudessa ohjelmassa:1) Kotouttamisen kaksisuuntaisuus ja 2) Peruskoulu telakkana yhteiskuntaan Kotouttamisen kaksisuuntaisuudesta todetaan, että kyse ei ole vain maahan muuttaneiden ihmisten tiedon lisäämisestä ja suomalaisen systeemin omaksumisesta, vaan kyse on myös suomalaisten oppimisesta suvaitsevampaan, […]

Voi että se luisteleminen oli kivaa! Lapsena kun lähti kaverin kanssa luistelemaan, siinä meni aina monta tuntia, kun ei sieltä kentältä vaan malttanut lähteä pois.Sitten oli hirveä jano ja nälkä ja unelmoitiin, jospa kentän vieressä olisi nakkikioski tai edes kuumaa mehua myytävänä. Ei osattu ennakoida eikä ottaa eväitä. Aikuisena, kun oli tarpeeksi vanha, että oli jo omia lapsia, luisteleminen oli taas kivaa, mutta siihen väsyi paljon nopeammin kuin lapset. Taas tuli mieleen, jospa kentän vieressä olisi edes kahvia myytävänä ja […]

Valtuustoaloite 12.11.2018  Ensi vuoden budjetissa on tarkoitus toteuttaa asukastilat mm. Korsoon ja Hakunilaan. Korsossa asukastilan paikaksi on ajateltu entistä nuorisotilaa Lumon monitoimitalon vieressä keskustassa. Tila on kuitenkin pahasti sisäilmaongelmainen. Sen takia nuorisotila siirrettiin sieltä Lumoon. Tila on suuri, 542 m2, sen pelkät ylläpitokustannukset (vuokra ja siivous) ovat 68.000 euroa vuodessa. Sitä paitsi tila puretaan parin vuoden sisällä, kun Korson keskusta rakennetaan. Miksi laittaa rahaa sen korjaamiseen? Asukastilaan on myös ajateltu kokopäivätoiminen työntekijä, kustannus 47.000 euroa vuodessa. Yhteensä 115.000 e/vuosi. Kuitenkin […]

Vantaalla on laadittu kaksi tärkeää suunnitelmaa seuraaviksi 10 vuodeksi. Toinen on palveluverkkosuunnitelma (’Pave’) palveluja varten ja toinen on resurssiviisauden tiekartta  (’Revi’) ilmastonmuutoksen takia. Nämä ovat osin ristiriidassa keskenään – tätä pitää miettiä. Onko meillä jatkossa lähikouluja ja lähipäiväkoteja vai suuria keskusyksiköitä matkan takana? Onko terveyskeskus lähellä vai käytetäänkö nettilääkäriä? Onko enää asukas-, nuoriso- ja kirjastotiloja, vai siirtyvätkö nekin nettiin? LÄHIKOULUT VAI SUURUUDEN EKONOMIA? Palveluverkkosuunnitelma (Pave) hehkuttaa suurten yksikköjen ekonomiaa. Resurssiviisauden tiekartta (Revi)  taas vaatii lähipalveluja. Vantaan ’Paven’ mukaan päiväkodissa on […]

Vantaa on lähiöiden kaupunki. Ennen lähiöissä oli palveluja ja kohtaamispaikkoja. Oli kirjasto, neuvola, hammashoitola, urheilukenttä, koulut ja päiväkodit, kaupat ja kioskit. Nyt monesti on enää koulu ja päiväkoti. Vantaan palveluverkkosuunnitelman luonnoksessa puhutaan suurten yksiköiden taloudellisuudesta ja keskittämisestä. Keskittäminen siirtää kirjastot, neuvonnan ja hammashoitolat pois lähiöistä. Jopa koulut halutaan viedä suuriin yksiköihin keskuksiin (alakouluihin vähintään 300 oppilasta, yläkouluihin vähintään 350 oppilasta, tavoitteena suuret yhtenäiskoulut). Haluammeko tosiaan viedä elämän pois lähiöistä? Haluammeko nukkumalähiöitä, joista lapsetkin menevät kilometrien päähän kouluun? Eikö ollutkaan tarkoitus vahvistaa […]

Olimme Tampereella Vantaan budjettiseminaarissa. Tutustuimme siellä myös Tampereen kaupungin huikeisiin suunnitelmiin. Huikeisiin, katso vaikka video Tampereen pikaraitioteistä ja pilvenpiirtäjistä täällä: https://www.youtube.com/watch?v=OwIvtGqNgeY Kun astuimme bussista takaisin Tikkurilassa, katselin Vantaan 70-lukulaista ympäristöä hämmästyneenä – mihin meidät oikein tuotiin – jonnekin Pornaisiin vai? Kylä oli niin hiljainen, harmaa ja ankea. Talot matalia, likaisia, rähjääntyneitä. Todellakin näin kotikaupunkini uusin silmin. Missä ihmiset? Missä katukahvilat? Missä pöhinä? Ei niin missään. Ankeaa hiljaisuutta vain. Siksi otankin nyt uuden vaihteen silmään kauppakäytävä-aloitteessani. (Alkuperäinen aloite täällä: Kauppahalli Myyrmäkeen, Koivukylään […]

  Mitä mieltä olette? Olisiko hyvä auttaa nuoria pääsemään työn makuun antamalla jokaiselle 9-luokkalaiselle 300 euron kesätyöseteli, niinkuin Helsinki tekee? Sehän ei tee sitä vain hyvää hyvyyttään, vaan ehkäistäkseen koulupudokkuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä. Vantaalla alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli  36,7 prosenttia vuonna 2015.   Hei yli kolmasosa työttömänä! Ammatilliset opinnot keskeyttää  Vantaalla 14,5%  oppilaista.Ja  jopa  7%  vantaalaisista  15-24-vuotiaista  on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella:  ei töissä, ei työttömänä  TE-toimistossa, eikä opiskelemassa. Tuhannet nuoret elämässä vailla suuntaa, ahdistuneina, kun eivät pääse […]

Nyt kun Vantaa uudistaa keskustoja – Myyrmäki, Koivukylä, Martinlaakso, Korso  – aikanaan varmasti myös Hakunila – niin olisi hyvä tilaisuus saada aikaan  pienten liiketilojen kauppahalli/  kauppakäytävä ainakin 1-2 kaupunginosaan. (yksityisen tai julkisen toimijan rakennuttamana)Näin saamme toisenlaista tarjontaa kuluttajille: erikoisempia ruoka-aineksia, pikkuleipomoita, käsityöpuoteja, kahviloita, kynsistudioita, kosmetologeja, suutareita, kännykänkorjaajia, nappikauppoja, ompelijoita. Näin elävöitetään kaupunginosia ja lisätään kaupunkimaista sosiaalisuutta.Tämä on myös mainiota elinkeinopolitiikkaa: päästetään yritteliäät työttömät töihin ja yrittämään pienemmällä riskillä. Pienen liiketilan pieni vuokra mahdollistaa myös pienen yrittämisen.Osa tiloista voi olla pop-up-myyntipaikkoja […]

Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset.   DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu: ihmisille, asukkaille, kansalaisille. Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa? Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina? 50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä? Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm. Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan […]

Vantaan Sanomat  28.5. kysyi kaupunkilaisten ideoita Koivukylän keskustan kehittämiseksi. Minulla on!  Vanhan ostarin ja junaradan väliin voisi tehdä korkean talon, jonka alakerrassa olisi uimahalli. 2. kerroksessa olisi kirjasto, nuorisotila ja puutarhaterassi, palveluyrityksiä ehkä. Kapeamman rakennusosan kerrokset 3-16 olisivat pieniä asuntoja: seniorien palveluasuntoja, sinkkujen pikkukaksioita ja opiskelijoiden miniluukkuja. Isompia perheasuntojahan Havukoskella on jo runsaasti. Tarkoitan  siis Lidliä vastapäätä olevaa tonttia 74406  (kartta.vantaa.fi), jonka pinta-ala on 2600 m2,  samankokoinen kuin Martinlaakson uimahallin tontti. 60.000 asukkaan Korso-Koivukylä tarvitsee uimahallin, joka Elmon Urheilupuiston kaatuessa […]

Valtuustoaoite Hevoshaan ja Tuomelan koulurakennusten ja tonttien hyödyntämisestä  kaupungin omaisuutena. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme selvitettäväksi, miten Vantaa voisi hyödyntää  asuinalueidensa tärkeitä  kiinteistöjä Hevoshaan koulurakennusta ja tonttia ja Tuomelan koulurakennusta ja tonttia, jos niitä ei tarvita koulukäytössä. Kasvukaupungissa ei kannata myydä hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia, jonka arvo vain kasvaa tulevaisuudessa. Eikä toimivaa, johonkin käyttötarkoitukseen sopivaa rakennusta kannata purkaa. Hevoshaan tontti sijaitsee Hakunilan Urheilupuistossa asukasviihtyisyyttä lisäävän liikunta-alueen keskellä. Olisi harkitsematonta  myydä  iso pala urheilupuistoa  kerrostalorakentamiselle –  kaupungissa, jossa  ei ole puutetta asuinrakennustonteista. Tuomelan […]

MM-kisat 1974 olivat ensimmäiset, joita seurasin – pakosta, koska veljeni ja isäni liimautuivat talon ainoan telkkarin ääneen ja kommentoivat pelejä kovaan ääneen. Minustakin tuli Hollannin kannattaja, kun veljeni vaahtosi totaalijalkapallosta, Cruijffista, Neeskensistä ja Haanista. Katkerassa loppuottelussa Hollanti hallitsi pitkään, vaan lopulta Saksa sai 2-1 voiton. Futisfani oppi, että riippumatta joukkueiden osaamisista tai tapahtumista kentällä, toinen joukkue voi voittaa pelin. ’Pallo on pyöreä’, tuo sietämätön lausahdus! Jalkapallon katseluuni tuli 20 vuoden tauko, kun muutin omilleni. Varsinainen futisfani minusta tuli kesinä 1994 ja 1998 […]

Nuorempana minulla oli hassuja ennakkoluuloja. Suhtauduin epäilevästi mm. aamuvirkkuihin, lyijytäytekynän käyttäjiin ja tummansinisestä väristä pitäjiin. Ihan totta. Aamuvirkut olivat minusta epäilyttäviä. Jos ihminen menee nukkumaan aikaisin ja herää aikaisin, täytyyhän hänen olla mielikuvitukseton rutiinin rakastaja. Vai? Lyijytäytekynän käyttäjät olivat astetta pahempia. Mitä se tuommoinen himmeän harmaan pikkupräntin tai numeron nyhertäminen oikein on? Ei voi olla oikeaa elämää, varmasti joku pikkusieluinen pedantti virkamiestyyppi, ajattelin. Kyllä verevä ihminen kirjoittaa tussilla tai mustetäytekynällä, niillä on nopea liu’uttaa kynää ja tekstistä saa paksun puhuvaa. Ennakkoluuloisimmin suhtauduin tummansinisestä väristä pitäjiin. […]

Ensinnäkin. Kouluaktiivit loivat tänä syksynä aivan uuden mahdollisuuden poliittiseen päätöksentekoon: kansalaisten joukkoistamisen. He tekivät töitä kymmenen kertaa enemmän kuin valtuutetut asioiden perinpohjaiseksi selvittämiseksi. He tarjosivat ammattiasiantuntijoiden näkemyksiä ja vaihtoehtoja koulupäätöksiin: insinöörejä, arkkitehteja, oikeusoppineita, laskentatoimen ammattilaisia jne. He myös pakottivat poliittisen kulttuurin Vantaalla katsomaan itseään peiliin, eikä sieltä kaikistellen näkynyt kaunis kuva. Niin moni kokoomuslainen oli luvannut äänestää Hevoshaan ja Tuomelan koulujen puolesta ja uhonnut jopa jättävänsä ryhmän, jos ei kouluja säilytetä. Niin moni käänsi käärmeennahkatakkinsa. Täydet pisteet ja rispektit Raija Virralle ja […]

Kun olin pieni, 8-vuotias Kouvolan Töröstissä, pelasimme pesäpalloa joka päivä. Toisessa joukkueessa oli kaksi isoa poikaa: meidän Kyösti ja Virsun Timppa. Toisessa oli liuta pikkukakaroita. Ikä- ja kokoero joukkueilla oli suuri. Kyösti  ja Timppa halusivat aina pelata yhdessä pikkukakaroiden laumaa vastaan. Koska he olivat niin paljon isompia, he tietysti voittivat ylivoimaisesti joka kerta. Yritimme puhua heille järkeä, että joukkueet pitää jakaa tasaisemmin.  ”Tässä pelissä ei ole mitään mieltä, jos lopputulos on aina ennalta varma”, perustelimme. Heille ei käynyt. Hävisimme 12-0 […]

Tämä ei ole poliittinen kirjoitus. Muistelen omia koulunvaihdoksiani ihan vain ajatellakseni hetken jotain muuta kuin koulusäästölaskelmia. Sain mennä neljä kertaa uuteen kouluun ennenkuin ehdin 10 vuotta täyttää. Asuimme vuokralla ja vuokra-asunto sattumalta vaihtui  noina vuosina tiuhaan. Kouvolassa 1960-70-luvuilla. Ensimmäinen kouluni oli Sarkolan kansakoulu. Opettajana oli ankara Irja Montonen. Kerran hän antoi minulle jälki-istuntoa, koska minulla oli kynnet lakattu, eikä hän uskonut, kun sanoin että äiti ne lakkasi. Kerran hän rankaisi minua, kun tein laskutehtävät nopeammin kuin muut, jolloin hän käski tehdä seuraavan […]

  ”Kirjastosta tuli Windhoekin slummialueen helmi” kirjoitti Vantaan Sanomat 15.8. kehitysyhteistyöstä, johon Vantaa osallistuu. Jutussa kirjoitetaan, kuinka yhteisökirjaston malli on niin onnistunut, että siitä otetaan oppia muuallakin Namibiassa. Hienoa! Otettaisiinpa oppia Windhoekin kumppanikaupunki Vantaallakin! Sen sijaan Vantaan kaupunki haluaa ”säästää” (lue= tuhlata)  200.000 euroa lakkauttamalla Mikkolan ja Pähkinärinteen lähikirjastot. Mikkolan ja Pähkinärinteen lähikirjastot ovat juuri tuollaisia ”slummialueiden helmiä” (kärjistys suotakoon), jotka hoitavat nuorisotointa, iltapäiväkerhoa ja kansansivistystoimintaa oman työnsä ohessa – kullanarvoisia! Mikkolassa kirjasto toimii koulun yhteydessä, ja on samalla koulukirjasto. […]

Hyvinkään jälkeen vaaditaan taas aikuisten aikaa lapsille, perheiltä parempaa kasvatusta, lisää huolenpitoa toisistamme. Harmitellaan kovaa kilpailua työ- ja kouluelämässä.  Valitetaan itsekkyyden ilmapiiriä  ja pyydetään välittämään enemmän. Samalla sanotaan: se on meistä jokaisesta itsestä kiinni. Toki, jokainen voi rakentaa yhteisöllisyyttä, jos vain halua on.  Jokainen voi asettaa arvonsa tärkeysjärjestykseen ja alkaa elää sen mukaan.  Jokainen voi laittaa lähiympäristön lapset ja nuoret etusijalle, ja luopua sen sijaan jostain muusta. Joskin nyky-Suomessa se vaatii hyviä hermoja ja jääräpäistä uskoa omaan asiaansa. Kun  tulot […]

Olen toivonut, että koulusta tulisi aito kotiseutuyhteisö. Nyt lisään tähän ehdotuksen, että koulun kentästä voisi tulla lähiseudun ihmisten vapaa-ajanviettopaikka, myös aikuisten ja eläkeläisten. Kun koulun kentälle tehdään myös petankkikenttä ja pihashakki, alkavat alueen aikuisetkin viihtyä siellä. Tietysti pitää olla myös muutama pensas, pari penkkiä ja pöytä, että on mukava istuskella ja jutella. Näin syntyy luonnollista yhteisöllisyyttä. Aikuisten läsnäolo tuo turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä lapsille ja nuorille. Perheet tutustuvat toisiinsa. Myös vanhat ihmiset saavat seuraa, jos perustetaan esim. jokailtainen yhteinen petankkikerho.  Ilkivallan […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share