Vantaan kaupunginhallituksella on 13.4.2026 iltakoulu Lentoradasta, tuosta kuuluisasta kolmen miljardin euron tunnelista, joka pitäisi kaivaa Pasilan ja lentoaseman välille, koska helsinkiläisten pitää päästä 12 minuuttia nopeammin junalla lentokentälle.
Kaupunginhallituksen iltakoulu on salainen, mutta ei se mitään – minä pidän teille oman iltakouluni Lentoradasta. Tietohan on julkista, kun sen vain viitsii onkia esiin. Ja olenhan tätä juttua seurannut jo vuodesta 2019.
Hankkeen harhat
Korjataanpa ensin pari harhaa, joita Lentoradasta ahkerasti levitellään.
- Vaihtoehtoa ei ole. Ilman Lentorataa päärata menee tukkoon. Ei mene.
Sekä ELY-keskuksen, Traficomin, Lentoradan YVA:n että HSL:n mukaan Lentorataa ei tarvita liikenteen kapasiteetin takia tulevaisuudessakaan. Ei edes lisäraidetta. Kohta selitän. - Itärata ei onnistu ilman Lentoratatunnelia. Onnistuu.
Se on suunnittelukysymys, sanoi ELY-keskus. - Lentorataa pitkin voi tulevaisuudessa jatkaa suoraan Tallinna-tunneliin. Ei voi.
Tallinna-tunneli kulkisi noin 60 metrin syvyydessä Pasilan kohdalla, Lentorata taas pinnassa. Tallinna-tunneli tehtäisiin myös eurooppalaisella raideleveydellä, junanvaihto pakosti tarvitaan.
Onko Lentorata tarpeen?
Ei ole. Liikenteen kapasiteetin puolesta Lentorataa ei tarvita.
Sekä Traficom, HSL, valvova viranomainen Lupavirasto (entinen ELY-keskus) että konsulttien tekemä Lentoradan vaikutusarviointi (ns. YVA) sanoivat näin jo monta vuotta sitten!
Silti Lentoradan suunnittelua jatketaan ja rahaa sinne syydetään. Semmoista se on isojen poikien leikki.
Tämän takia lentoratatunnelia eri tarvita
1. Tekeillä oleva junien digitaalinen ohjausjärjestelmä eli Digirata antaa + 25 % lisää kapasiteettia pääradalle.
2. Pääradan peruskorjaus, erityisesti Pasila-Riihimäki-välin parannus auttaa jo ennen kuin Digirata on valmis 2030-luvulla. Edes lisäraidetta ei tarvita.
3. Traficomin ennusteiden mukaan kaukojunaliikenne ei juuri lisäänny tulevaisuudessa, koska sähköautoilu vähentää autoilun koettuja kustannuksia. Lähijunaliikennekään ei kasva siihen malliin kuin aiemmin luultiin, koska tuli etätyö.
4. HSL.llä on monopoliasema lähiliikenteen järjestämisessä, eikä se suostu liikennöimään Lentoradalla, kun sillä on jo Kehärata hoidettavanaan. Eikä HSL-lipulla saa matkustaa Lentoradalla, koska se vaarantaa taloudellisesti muun lähijunaliikenteen hoidon. Tämän HSL sanoi jo vuosia sitten lausunnossaan, vaan eivät sitten uskoneet.
Entä muualta Suomesta lentokentälle menijät?
Tähän asti keskimäärin 438 Vantaan lentokentälle menijää päivässä on suostunut vaihtamaan kaukojunasta Kehäradalle Tikkurilassa. Traficomin ennusteiden mukaan junalla kulkijoita saattaisi olla vuonna 2040 jo 953 henkeä päivässä.
Varmasti he mielellään menisivät junalla suoraan lentokentälle.
Mutta olisiko se yhteiskunnallisesti tuon kolmen miljardin arvoinen?
Käytännössä siinä tuettaisiin jokaista pohjoisesta kaukojunalla lentokentälle menijää 86 euroa per nenä – 100 vuotta putkeen! Ja tuo on vain rakentamisen hinta. Lisäksi tulisi ylläpito, kalusto, liikennöinti, lipputuki. Ei kovin kannattavaa.
Kuka Lentoradasta hyötyisi?
Konsulttien laskelmissa on arvioitu, että Lentoradasta hyötyisivät lähinnä Helsingin keskustasta Vantaan lentokentälle menijät. Heille koettu matka-ajan lyhennys olisi 12 minuuttia.
Muut kuin keskustasta menijät pääsevät jo nyt paremmin Kehäradalla.
Mutta haluavatko keskustasta lentokentälle menijät maksaa kymppiä-kymppejä lentoratalipusta?
Vai ottavatko mieluummin taksin/uberin tai halvan kehäradan?
Nykyisin 30 % helsinkiläisistä menee kentälle taksilla ja 39 % Kehäradalla.
Ketä Lentorata haittaisi?
Eniten Lentoradasta tulisi vahinkoa itä-Vantaan ja itä-Helsingin muualle Suomeen matkustajille sekä Tikkurilan elinvoimalle.
Kaukojunat eivät enää pysähtyisi Tikkurilassa, mikä pidentäisi matka-aikoja merkittävästi.
Arviolta 11 500 matkustajaa/ vrk jättäisi silloin junan kokonaan väliin.
Tämä kaikki vaikuttaisi myös Tikkurilan alueen kehitykseen ja elinkeinoelämään kielteisesti.
Tietysti lentorata haittaisi myös radan piirissä asuvien Korson ja Paloheinän omakotiasukkaita, joiden maalämpökaivot lunastettaisiin pois. Heidän pitäisi vaihtaa lämmitysjärjestelmää talossaan.
Luonto- ja ilmastohaittoja tulisi ihan hirveästi, etten jaksa juuri nyt edes alkaa luetella.
Tai olen jotain niistä kertonutkin mm. täällä: Lentorata olisi paha erehdys
Kallista lystiä
Veronmaksajat varmasti suivaantuvat hankkeesta, jonka yhteiskuntataloudellinen hyöty on olematon.
Hyötykustannussuhde Lentoradalla vain 0,19, kun 1,0 pitäisi olla.
3 000 000 000 euron investoinnille (alustava hinta-arvio) arvioidaan matka-aikahyötyjä vain 12,5 miljoonaa euroa vuodessa 40 vuoden aikana.
Hyötyjä vähentävät vielä vuosittaiset noin miljoonan euron käyttökustannukset sekä Tikkurilan heikentynyt palvelutaso, raportti toteaa.
Tässä lyhyt iltakouluni tällä kertaa.
Kiinnostuneille tarjoan verkko-opiskelua seuraavista linkeissä.
Lentoradan menneitä käsittelyjä löytyy nettisivuiltani haulla ”lentorata”.
Rattoisaa iltaa!
Linkkejä ja lisäopiskelua
Lentoradan ympäristövaikutusten arviointi (YVA), pitkä ja perusteellinen raportti
https://lentorata.fi/wp-content/uploads/2025/12/Lentorata_YVA-selostus_2023_rev_2025.pdf
Lentoradan hankearviointi
https://lentorata.fi/wp-content/uploads/2023/11/Lentoradan-hankearviointi-1.pdf
ELY-keskuksen virallinen päätelmä Lentoradan YVAsta (ennen linjauksen muutosta Korson ali)
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Suomi-rata_Oy_Lentorata_perusteltu_päätelmä_23022024.pdf
Lentoradan toiminta liikenteessä ja lippujen hinnat
https://lentorata.fi/wp-content/uploads/2025/01/Lentorata-eri-markkinaskenaarioissa.pdf
Traficom liikenne-ennusteet
https://www.traficom.fi/fi/liikenne/liikennejarjestelma/liikenteen-ennusteet-ja-mallit/valtakunnalliset-liikenne-ennusteet
Digirata: https://digirata.fi/tietoa-digiradasta/
Nörteille lisää lausuntoja, arvioita ja mielipiteitä täällä:
Olen täysin samaa mieltä, pohjoisen yhteydet Noejaan ja Ruotsiin ovat jopa hyvin kiireesti rakennettavia.