Tänään vietetään kansainvälistä lukutaitopäivää.
Kun päivän nimessä on tuo ”kansainvälinen”, se johtaa ajattelemaan kaikkia maailman köyhiä, jotka eivät ole päässeet kouluun oppimaan tätä perustavaa elämässä selviytymistaitoa.
Kuitenkin myös vauraassa ja hyvin koulutetussa Pohjolassa jopa kuudesosa lapsista ja nuorista jää vaille kunnon lukutaitoa. Siis 18%.
Kymmenisen vuotta sitten tuo luku oli Suomessa 8% ja jo silloin kauhistelin, että tosiaanko näin iso osa ihmisistä tippuu kärryiltä ja pahimmillaan syrjäytyy koko elämänsä ajaksi. Se on myös suuri määrä veronmaksua, joka jää yhteiskunnalta saamatta, jos ja kun nämä kehnosti koulutetut jäävät työttömiksi.
Uskallan sanoa ’jos ja kun’, koska pääkaupunkiseudulla jo 12- 15% nuorista aikuisista on ns. NEET-nuoria eli 18-29-vuotiaita, jotka eivät ole minkäänlaisessa työssä tai koulutuksessa. Kymmeniä tuhansia nuoria hukassa.
Huono lukutaito syrjäyttää
Huono lukutaito syrjäyttää ja tekee sen uskomattoman tehokkaasti!
Mitä sitten on hyvä lukutaito? Hyvä lukutaito on yhtä kuin hyvä ajattelemisen taito.
Sillä ajatteleminen tehdään sanoilla ja käsitteillä. Oman elämän suunnitteleminen ja arvioiminenkin tehdään sanoilla ja käsitteillä.
Jos ei osaa lukea kunnolla, ei tunne käsitteitä kunnolla, eikä siis kykene kunnolliseen päättelyyn. Huono lukutaito pitää ihmisen tyhmempänä.
Hyvä lukutaito on usein myös yhtä kuin hyvä kuvittelemisen taito. Sillä kuvittelu ja unelmointikin tehdään ihmispäässä sanoilla ja käsitteillä. Ja päinvastoin: ilman sanoja ja käsitteitä on vaikea kuvitella asioita runsaasti ja rikkaasti.
Hyvä lukutaito lisää luovuutta.
Lukutaito = ajattelemisen taito
Hyvä lukutaito saadaan lukemalla paljon. Jos lapset ja nuoret eivät enää lue pidempiä tekstejä, ei heille muodostu runsasta ja rikasta sanojen ja käsitteiden varastoa.
Tämän päivän Hesarissa (8.9.2024) eräs äiti harmittelee, että hänen 8-luokkalainen lapsensa on lukenut koulussa vain yhden kokonaisen kirjan koko kouluaikanaan.
Toisessa kirjoituksessa ammattikasvattajat pahoittelevat, että päiväkotilapset eivät enää ymmärrä satuja ja tarinoita luettuna, vaan heille pitää näyttää kuvia.
Jos koulussakaan ei enää tarvitse lukea pidempiä tekstejä, vaan opiskelu tehdään lyhyiltä digikalvoilta, ei ole ihme, että yleinen lukutaito rapistuu.
Aloite digimateriaalien selvityksestä
Tein vuonna 2023 aloitteen, että Vantaalla selvitettäisiin koulujen digitaalisten oppimateriaalien ja itseohjautuvien opetusmenetelmien toimivuutta oppilaiden, opettajien ja vanhempien parissa. Koska oppilaat, opettajat ja vanhemmat olivat valittaneet asiasta. Nuorisovaltuustokin oli pyytänyt lisää painettuja oppikirjoja kouluihin.
Aloite käsiteltiin hiljattain valtuustossa (19.8.2024) ja tulos oli, että hiukan alle puolet valtuustosta halusi tällaisen selvityksen, mutta enemmistö voitti ja äänin 33–30 Vantaan valtuusto päätti, että kaikki on hyvin, selvitystä tarvita.
Tuon enemmistön muodosti käytännössä kaksi puoluetta kahdestaan, Kokoomus ja SDP, jotka myöskään eivät käyttäneet yhtään puheenvuoroa tuossa koulukeskustelussa.
Myöskään Vantaan vasemmiston enemmistö, mukaan lukien edellisen hallituksen vt. opetusministeri, ei kannattanut tätä selvitystä.
Tulos ei lupaa hyvää lukutaidon lisäämisrahoille syksyn budjettineuvotteluissa Vantaalla.
Mutta parhaamme yritämme!
