Futis on tärkeää

futis-kisu-ja-koti-2007-181.jpg
Sydämeni sykkii  junnufutikselle.
Jalkapallo- ja muut palloiluseurat tekevät tuhansia tunteja ilmaista nuorisotyötä joka kuukausi. Lasten vanhemmat lähtevät ilta toisensa jälkeen vetämään harkkoja, järjestämään turnauksia, tekemään talkootytötä, jotta paikkakunnan lapsilla ja nuorilla olisi hyvä kaveriporukka ja hyvä harrastus – niin edullisesti, että kaikki halukkaat voivat osallistua.
Tästä ilmaisesta vapaaehtoistyöstä vanhemmat joutuvat vielä maksamaan kunnalle kalliisti – harkkatilojen vuokrina. Esim. 1000 harrastajan TiPS (Tikkurilan Palloseura) maksaa 108.000 euroa vuodessa tekonurmikenttien ja -hallien tilavuokria Vantaan kaupungille (2008). Vastapainoksi TiPS saa kaupungilta avustusta 17.800 euroa (2008). Nettomaksua kaupungille tekemästään ilmaisesta nuorisotyöstä TiPS maksaa siis 91.000 euroa! Sama tilanne on muillakin futisseuroilla. Tämä ei voi olla oikein.
Futiksen kannalta kurjinta on kuitenkin se, että edes kalliilla hinnalla emme saa oikeita harkkaolosuhteita lapsille ja nuorille. Tekonurmitunteja on Vantaan kaupungissa tarjolla yhteensä n. 300 tuntia viikossa (työ-, yö- ja kouluajan ulkopuolella) – yhteensä n. 250 joukkuetta ja 5.000 futiksen lisenssipelaajaa varten. Kun aikuiset sarjapelaajat vievät valtaosan näistä harkkatunneista, jää lapsille ja nuorille keskimäärin muutama minuutti per joukkue per viikko tekonurmiaikaa. Niinpä futista harjoitellaan koulujen jumppasaleissa – se on yhtä turhauttavaa kuin lätkän pelaaminen tallukkaat jalassa.
Jalkapallo on suosituin joukkuelaji Suomessa. Sillä on eniten lisenssipelaajia, ja sitä myös haluttaisiin harrastaa eniten. N. 70 % lapsista ja nuorista sanoi (Nuoren Suomen?) liikuntatuktimuksessa, että haluaisi harrastaa jalkapalloa.
Futistavoitteeni Vantaan kaupungissa ovat:
1. Rutkasti lisää harkkaolosuhteita. Hiekkakenttiä ja nurmia muutettava tekonurmiksi (Korso, Havukoski jne). Elmon Urheilupuistoon Peijakseen täysimittainen jalkapallohalli.
2. Harkkapaikka-vuokrat ilmaisiksi alle 18-vuotiaiden toimintaan. Joko vuokria alentamalla tai seurojen avustuksia lisäämällä. Nythän vapaa-ajan lautakunta esittääkin, että liikuntapaikkavuokrat olisivat ilmaisia alle 18-vuotiailta – tämä ei valitettavasti vielä koske yhtiöitettyjä urheilupaikkoja, kuten Tikkurilan ja Myyrmäen urheilupuistoja – joissa ne ainoat harvat futisharkkapaikat sijaitsevat.
3. Tikkurilan Urheilupuiston kehittäminen ja Elmon urheilupuiston rakentaminen.  Yhtä hyväksi kuin Myyrmäessä. Niin Myyrmäki vapautuu kokonaan länsi-Vantaalaisille, ja loppuu turha ja kallis ajaminen kehällä.  Että toiminta olisi kunnollista talvellakin, ja että turnauksia voitaisiin järjestää. Turnauksilla seurat pystyvät hankkimaan varoja, joilla maksaa niitä vuokria kaupungille!
4. Koulujen liikuntakerhoihin satsaaminen. Kaupungin tuella palkataan osaavia nuoria (15-18 v.) ja eläkeläisiä (60 – v) urheiluseuroista vetämään liikuntakerhoja lapsille.
5.  Koulujen kenttien kunnostaminen monipuolisemmiksi liikuntapaikoiksi. Jotta kaikki voivat harrastaa liikuntaa lähellä kotia, ilman jäsenmaksuja.
6. Ylimmän sarjatason futiksen tukeminen. Urheilullisesti on tärkeää, että nuorille löytyy omasta kaupungista menestyviä joukkueita, joihin pyrkiä – ettei tarvitse lähteä liian aikaisin naapurikaupunkien seuroihin. Menestyviä joukkueita ei saada ihan ilman rahaa.
Vantaalla on 5.000 jalkapallon lisenssipelaajaa. Heistä 4.000 on alle 18-vuotiaita. Vertailun vuoksi: Jääkiekossa alle 18-vuotiaita harrastajia on Vantaalla 1.000 kpl.
P.S. Kysehän ei ole vain liikunnasta, terveydestä tai urheilusta. Vaan ennen kaikkea yhteisölliseksi kasvamisesta, yhteistyön oppimisesta, luottamuksesta, välittämisestä, erilaisten roolien ymmärtämisestä yhteiskunnassa. Siihen kannattaa kyllä vähän panostaa.

Vaula Norrena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Reggae-busseja Vantaalle!

ti loka 25 , 2011
Juuri äsken minulta kysyttiin, miten voitaisiin lisätä kaupunkiviihtyvyyttä Vantaalla. No hei, vaihtakaa ne isot, harvaan kulkevat lootabussit pieniin , vikkeliin ja ketteriin reggae-busseihin, jotka muualla maailmalla on hyviksi havaittu! Niin pääsevät ihmiset harrastuksiin, tapahtumiin ja muuten vaan palloilemaan helposti ja halvalla. Shuttle bus-tyyppinen minibussi kiertää ketterästi harva-asiakkaiset ja vaikeasti ajettavat kaukiot kuten Nikinmäet, Itä-Hakkilat, Riipilät, Reunat – iljanteisillakin keleillä. Mitä järkeä on raahata 50-paikkaista raskasta ja hankalasti kääntyvää lootaa mutkaisilla ja mäkisillä kinttupoluilla, joilta kyytiin tulee 1-3 asiakasta päiväsaikaan, eikä […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn