Tämä asiahan ei ole joko- tai. Vaan se on sekä-että.
Tarvitaan sekä perinteisiä oppikirjoja että digitaalista materiaalia. Tarvitaan hyvää opettajuutta ja myös itsenäistä tiedonhankintaa.
Miksi tein aloitteen, että tulisi selvittää digimateriaalien ja itseohjautuvien menetelmien toimivuus?
Koska opettajat ja oppilaat itse ovat huolissaan keskittymiskyvystä digiympäristössä.
Koska oppimistulokset ovat heikentyneet reippaasti viimeisten 10 vuoden aikana.
Nuorisovaltuustokin aika ajoin pyytää perinteisiä oppikirjoja takaisin. Muistatteko nuorisovaltuutetun, joka tuskitteli, että ainoa fyysinen oppikirja on matikan kirja ja kaikki muu pitää opiskella netistä?
Lopullisesti heräsin, kun luin tutkija Aino Saarisen väitöskirjaa (2020).
Hän tutki yli 5000 Pisa-kokeisiin osallistunutta 9-luokkalaista. Vertasi heidän oppimistuloksiaan digimenetelmien käyttöön koulussa.
Myös Unescon Teknologia koulutuksessa -raportti varoittaa liiallisesta digi-innosta koulutuksessa.
Runsas digin käyttö heikentää oppimistuloksia
Saarisen tutkimus osoitti: mitä enemmän koulussa käytettiin digiä, sitä enemmän se heikensi kaikkien oppilaiden tuloksia niin lukutaidossa, matematiikassa kuin ongelmanratkaisukyvyssä.
Ja arvatkaapa mitä! Eniten se heikensi digitaitavien oppilaiden tuloksia. Heidän tuloksensa suorastaan romahtivat. (Olivatko niin taitavia, että lähtivät väärille sivuille, kun piti tehdä tehtäviä?)
Itseohjautuvista menetelmistä havaittiin, että nekin heikentävät kaikkien tuloksia, mutta erityisesti ne heikentävät seuraavien ryhmien oppimista: pojat, maahanmuuttajataustaiset ja sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat.
Siksi tein tämän aloitteen vuonna 2023.
Sitten Riihimäen kaupunki teettikin tällaisen selvityksen. Tulos: sekä opettajat että oppilaat halusivat perinteiset oppikirjat takaisin. Riihimäki otti perinteiset oppikirjat digin rinnalle.
Mitä tekee Vantaa? Olisiko syytä selvittää?
Kaavioita Aino Saarisen väitöskirjasta: runsas digin ja itseohjautuvien oppimenetelmien käyttö heikentää oppimistuloksia.
Teknologia on muuttanut lukutottumuksia
Sivistysvirasto jo vastasi aloitteeseeni, että heikommat oppimistulokset johtuvat kulttuurisista syistä.
Menin katsomaan, mitä lähteenä mainittu Opetusministeriön sivistyskatsaus 2023 sanoo kulttuurisista syistä. Se sanoo: Teknologia on muuttanut lukutottumuksia.
Jos teknologia on muuttanut lukutottumuksia niin, että siitä seuraa heikommat oppimistulokset, olisiko syytä arvioida sitä teknologiaa tai sen runsasta käyttöä?
Jos jo omallakin arkikokemuksella tiedämme, mitä pätkähermoisuutta kännykät ja some opettavat aikuisten aivoille, olisiko syytä olla huolissaan siitä, mitä ne tekevät lasten ja nuorten vasta kehittyville aivoille?
Ei toki, sanoo aloitteen vastaus. Meillä on jo riittävästi tietoa digitaalisuudesta.
Ei tarvita lisää tietoa. Sitä paitsi kysely maksaisi 50 000 euroa.
Paljonkohan se Riihimäen kysely maksoi?
Aloitevastaus referoi Digivoo 2022 -raporttia näin: vaikka digiteknologian käyttö ja hyvät oppimistulokset ovat negatiivisesti yhteydessä toisiinsa, niin digitaalisuus ei kuulemma heikennä oppimistuloksia, koska heikommin pärjäävät oppilaat käyttävät koulussa enemmän digiä kuin muut. Mikä päätelmä!
Kun minä luen Digivoota, siellä sanotaan, että 14% koululaisista on ahdistuneita digimaailmasta ja että pelillisten tehtävien avulla oppilas voi välttää mentaalisia ponnisteluja. Mutta tätä aloitevastaus ei mainitse.
Kaiken kaikkiaan tulee kuva, että aloitevastaus vähättelee digimateriaalien runsaan käytön riskejä. Huolestuttavinta on, ettei siinä edes haluta selvittää ongelmaa.
Vihreä ryhmä esittää aloitevastauksen palauttamista valmisteluun.
(Norrenan valtuustopuheita, Vantaan valtuusto 19.8.2024)
Asiasta keskusteltiin tiiviisti tunnin verran. Puheenvuoroja käyttivät kaikki muut, paitsi SDP:n ja Kokoomuksen valtuutetut. Sitten äänestettiin. Aloitteen palautus valmisteluun hävisi äänin 30 -33.
Vihreiden PK-lausumaan yhtyivät Liike Nyt, perussuomalaiset, kristilliset ja keskusta:
” Digitaalisuuden vaikutuksista on valtakunnallisesti ristiriitaista näyttöä suhteessa oppimistuloksiin ja myös motivoitumisen ja ryhmään kuulumisen kokemusten suhteen. Negatiivisia vaikutuksia on ilmennyt erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla. Vantaan peruskouluissa oppimistulokset ovat heikentyneet. Olisi tarpeen selvittää laajasti Riihimäen toteuttaman selvitystyön tapaan, miten opettajat, oppilaat ja huoltajat kokevat digitaaliset oppimateriaalit sekä niihin elimellisesti liittyvät itseohjautuvat menetelmät opetuksessa.”
