Kosto elää Hakunilassa

Tämä on Antti Karin & co:n vieraskynä-kirjoitus Vantaan Hevoshaan koulun lakkautussuunnitelmista, Hevoshaka-trilogian 3. osa: ”Kosto elää Hakunilassa”. Kiitos että saan julkaista sen.
(edelliset osat löytyvät Pelastetaan Hevoshaan koulu – Facebook-ryhmästä https://www.facebook.com/groups/1410422069170788/ )
 LEHTIOTSIKOITA v. 2000:
– Poliisi rauhoitti joukkotappelun Hakunilassa
– Hakunilan rotulevottomuudet vakava varoitus kaikille
– Vain yksi somalioppilas uskaltautui kouluun Hakunilassa
– Suomalaisnuori sai puukosta etnisissä kahakoissa Hakunilassa
– Kosto elää Hakunilassa
benetton piru ja enkeli
VUONNA 2013 HAKUNILASSA:
• Hakunilassa on tehty vuosikymmenen loistavaa työtä valtaväestön ja ulkomaalaistaustaisten asukkaiden yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi, jotta vuoden 2000 tapahtumat eivät uusiutuisi.
• Kaikesta huolimatta sosiaalityöntekijät  ovat edelleen niin kuormitettuja, että eivät jaksa ottaa vastaan lastensuojeluilmoituksia ”lievistä tapauksista”, koska ”erittäin vakavia tapauksia” on niin paljon (kts. 2011 tapahtumat jäljempänä)
• Opettajat ovat kuormitettuja, koska oireilevia lapsia on paljon ja väkivallanteot kouluissa ovat päivittäisiä.
Toimeentulotukea saavat henkilöt 2012:
Hakunila 1 977, Myyrmäki 1 734, Havukoski 1 495
Lastensuojelun asiakkaat:
Myyrmäki 360, Hakunila 334, Martinlaakso 279
Väkivaltarikoksien lukumäärä:
Myyrmäki 188, Korso 147, Hakunila 135
Hevoshaan koulu oppilaita 2
Hakunilan‐Nissaksen alueella, jossa Hevoshaan koulu sijaitsee, on tehty ennaltaehkäisevää perhetyötä vuodesta 1996 (Nissas‐projektin alulle saattamana). Työntekijät ovat tehneet rajoja ylittävää työtä peruspalvelujen sisällä ja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Ydinverkostoon ovat kuuluneet Nissaksen asukaspuisto, ‐neuvola ja ‐päiväkoti sekä Hevoshaan‐ ja Sotungin koulu sekä VNMKY ja Hakunilan seurakunta ja alueen asukkaat.
Turvaverkon kaksi kriittistä osaa on päätetty nyt lopettaa, riskejä selvittämättä tai niistä piittaamatta. Asiaan perehtymättömät puhuvat ”osaamisen siirtämisestä” toiseen paikkaan.
VALINNOILLA ON SEURAUKSET.
Hakunilasta löytyy myös traaginen esimerkki turvaverkon romahtamisesta hiljattain.
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/86058-aiti-ja-kaksi-lasta-puukotettiin-kuoliaaksi-hakunilassa
Hakunila poliisitapaus

Hakunilan perhesurman motiivi vahvistui:

Lasten huostaanotto liikaa vanhemmille

 
Hakunila on ongelmalähiö.
1.  Työttömyysaste on Vantaan korkeimpia
2.  Toimeentulotuen asiakkuuksia on enemmän kuin Vantaalla keskimäärin
3.  Lastensuojelun asiakkuuksia on enemmän kuin Vantaalla keskimäärin
4.  Koulutusaste on alempi kuin Vantaalla keskimäärin
5.  Maahanmuuttajien osuus väestöstä on suurempi kuin Vantaalla keskimäärin
6.  Väkivaltaa on kolmanneksi eniten Vantaan lähiöistä.
 
Huono‐osaisilla alueilla näkyy myös koulujen oppimistulosten eriytyminen.
Heikkoja oppimistuloksia ennustavat ympäristön alhainen tulotaso, koulutustaso ja maahanmuuttajien suuri osuus, niin kuin Hakunilassa on. Tämän seurauksena koulut eriarvoistuvat ja koulutuksellinen tasa‐arvo vaarantuu. Ihmiset, joilla on valinnan mahdollisuus, alkavat karttaa tällaisia asuinalueita.
pulpetti
Tutkimustulosten ennustamat vaikutukset alkavat näkyä jo kouluissa. Opettajat alkavat karttaa huono‐osaisten alueiden kouluja, sillä työssä uupumisen riski on niissä suurempi.
Hevoshaan koulu on ollut opettajien suosiossa huolimatta Hakunilan lähiön maineesta,msillä koulussa on harvinaista pedagogista osaamista, monimuotoiset ja innovatiiviset opetusmenetelmät. Koulu myös sijaitsee kauniilla paikalla luonnonläheisessä Hakunilan urheilupuistossa.
Vastaavasti Hakunilanrinteen koulualue, jonne puolet Hevoshaan oppilaista tullaan siirtämään, sijaitsee lähiön kerrostaloalueella, Kehä III:n melussa kiinni.
Päätöksellä edistetään segregaatiota perusopetuksen tilastojenkin mukaan.
Tiedotus ja keskustelutilaisuus 29.8.2013/ Hakunilan koulu
Kysymys:  ”Onko otettu huomioon psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus? Yhteisöllisyydestä puhutaan, mutta käytännössä ratkaisu heikentää sitä. Esimerkkinä Nissas –projekti, jonka tavoitteena oli luoda koulun yhteys asukaspuistoon ja päiväkotiin. Yhteisöllisyyden löytyminen uudelleen olisi ratkaisu esim. kouluampumisiin, toiminta on ilmaista kaupungille.”
Sivistystoimi vastaa: ”Yhteisöllisyys kouluissa ja alueella on tärkeää. Koulun lakkauttaminen saattaa vaikuttaa siihen väliaikaisesti heikentävästi. Toivottavasti Itä‐Hakkila saisi Nissaksen yhteisöllisyydestä osansa.”

Hevoshaan koulu
Hevoshaan koulu

 
TIETOINEN VALINTA?
”Tärkeää, myönnetään että heikkenee, toivotaan parasta”
Nyt tehdään päätöstä, joka ei säästä kuntalaisten rahoja, vaan tulee kasvavina sosiaali‐ ja terveydenhuollon kustannuksina veronmaksajille kalliiksi, tästä on esimerkkejä Vantaalla.
Kaupungilla on omia tutkimustuloksia ”tämäntyyppisestä säästämisestä”, mutta tässä tapauksessa niitä ei ole tietoisesti haluttu ottaa huomioon (kts. linkit lopussa).
Tarkoitushakuisesti puhutaan ”seinistä säästämisestä” – kyse on paljon suuremmasta asiakokonaisuudesta.
 Näillä päätöksillä riski siitä, että vuoden 2000 tai 2011 tapahtumat uusiutuvat, kasvaa huomattavasti.
Vaihtoehto Hevoshaan lakkautukselle: Sotungin yhtenäiskoulu ja urheilukampus on ainutlaatuinen kokonaisuus.
Hakunilan urheilupuisto ilmakuva
Yhtenäiskoulukampus  ‐> alueella opiskellaan alakoulun 1 luokalta lukioon.
• Alueella yhdistyy sekä lasten koko varhaisiän koulutie että monipuoliset urheilumahdollisuudet ja ‐tapahtumat.
• Hevoshaan alakoulu, Sotungin yläkoulu ja lukio ovat kaikki urheilupainotteisia.
• Urheilupuiston palvelutarjonnasta löytyy mm. yleisurheilukenttä, tenniskenttä, koripallokenttä, huoltorakennuksessa
puku‐ ja pesutilat, talvella jäädytetään kaukalo ja luistelualue, puiston alueella hiihtostadion , uimahalli
• Tämäntyyppistä kokonaisuutta kannattaa kehittää, ei hajottaa pala palata.
 
LINKKEJÄ JA LISÄTIETOA:
Syrjäytymisen kustannukset, Maritta Pesonen, Perhepalveluiden johtaja, Vantaan kaupunki
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/88112_Syrjaytymisen_kustannukset.pdf
Pienperheyhdistyksen Lapsilisäprojekti Hakunilassa
http://www.lapsilisa.fi/kokemuksia‐koyhyydesta/koyhyys‐lapsen‐silmin‐nayttely/
Venla Berneliuksen väitöstutkimus Helsingin koulujen eriytymisestä ja sekä koulujenkarttamisilmiön voimistumisesta
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102966/bernelius.pdf?sequence=1
Huonoosaisten alueiden opettajat ovat sairaampia, TTL
http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Huono‐osaisilla_alueilla_tyoskentelevat_opettajat_ovat_sairaampia.aspx
Koulua ympäröivän asuinalueen huonoosaisuus riskitekijä opettajan työhön sitoutumiselle, Terhi Linnansaari:, Tampereen yliopisto
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/81891/gradu04527.pdf?sequence=1
Asunto ja viestintäministeri Pia Viitasen avauspuheenvuoro Elinympäristö ja yhdyskunnat koulutuspäivässä
http://www.ym.fi/fi‐FI/Ajankohtaista/Asunto_ja_viestintaministeri_Pia_Viitase(26264)
Miten kehittää lähiötä? – tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta, Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen & Rami Ratvio
http://www.ara.fi/fi‐FI/ARAtietopankki/ARAn_julkaisut/ARAn_julkaisuja_Suomen_ymparisto_sarjassa
Syrjäytymisen ehkäisy ja vähentäminen työryhmän raportti
http://www.hel.fi/hel2/ajankohtaista/Syrj%C3%A4ytymisen_ehk%C3%A4isy_ja_v%C3%A4hent%C3%A4minen.pdf
Millä tiedolla kuntia johdetaan? Kunnallisalan kehittämissäätiö
http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu_74.pdf
Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä muutetaan pois?
http://urn.fi/URN:NBN:fi‐fe201310236845
Mitä lakkautuksista opimme Sami Tantarinmäki Turun yliopisto
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69368/kylakoulukirja‐tantarimaki.pdf?sequence=1
Väitös: Kyläkoulujen lakkautukset on hoidettu Lapissa huonosti
http://www.ulapland.fi/news/Vaitos‐Kylakoulujen‐lakkautukset‐on‐hoidettu‐Lapissa‐huonosti/27484/3daf9960‐e580‐4296‐b0fe‐8c60a0023ac4
Sotungin

Vaula Norrena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Kahden puolueen diktatuurista

ti marras 5 , 2013
Kun olin pieni, 8-vuotias Kouvolan Töröstissä, pelasimme pesäpalloa joka päivä. Toisessa joukkueessa oli kaksi isoa poikaa: meidän Kyösti ja Virsun Timppa. Toisessa oli liuta pikkukakaroita. Ikä- ja kokoero joukkueilla oli suuri. Kyösti  ja Timppa halusivat aina pelata yhdessä pikkukakaroiden laumaa vastaan. Koska he olivat niin paljon isompia, he tietysti voittivat ylivoimaisesti joka kerta. Yritimme puhua heille järkeä, että joukkueet pitää jakaa tasaisemmin.  ”Tässä pelissä ei ole mitään mieltä, jos lopputulos on aina ennalta varma”, perustelimme. Heille ei käynyt. Hävisimme 12-0 […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn