PÖHINÄÄ, Vantaa! PÖHINÄÄ!


Olimme Tampereella Vantaan budjettiseminaarissa.

Tutustuimme siellä myös Tampereen kaupungin huikeisiin suunnitelmiin.
Huikeisiin, katso vaikka video Tampereen pikaraitioteistä ja pilvenpiirtäjistä täällä: https://www.youtube.com/watch?v=OwIvtGqNgeY

Tampere kasvusuunnitelma havainnekuva

Kun astuimme bussista takaisin Tikkurilassa, katselin Vantaan 70-lukulaista ympäristöä hämmästyneenä – mihin meidät oikein tuotiin – jonnekin Pornaisiin vai?
Kylä oli niin hiljainen, harmaa ja ankea.
Talot matalia, likaisia, rähjääntyneitä.
Todellakin näin kotikaupunkini uusin silmin.

Missä ihmiset?
Missä katukahvilat?
Missä pöhinä?

Ei niin missään.
Ankeaa hiljaisuutta vain.
Siksi otankin nyt uuden vaihteen silmään kauppakäytävä-aloitteessani.
(Alkuperäinen aloite täällä: Kauppahalli Myyrmäkeen, Koivukylään jne?)
Nyt en enää pyydä vain Itäkeskuksen Hansakäytävän kaltaista kulunutta basaaria.

Ei, nyt pitää saada parempaa! Pitää saada PÖHINÄÄ!
PÖHINÄÄ, Vantaa!  Jotain jännempää!

Vaikka taivutetusta puusta rakennettu pop-up-myymälöiden  putki Paalutorille?

Lasista ja teräksestä tehty kioskimyymälätunneli Koivukylän asemalle johtavalle sillalle?

Viihtyisä terassikahvila pikkuliikkeineen Hakunilan uudelle bussiasemalle?

Matalan majan toimintakeskus Aviapolikseen?

Elämysostari Kivistöön?

Olisiko tällaiset kivempia?  
Siksi en nyt tyydy viraston sinänsä myönteiseen aloitteen vastaukseen:

”Valtuustoaloite perusteluineen on kiinnostava ja toteutuessaan edistäisi monia myönteisiä asioita kaupunkielämän näkökulmasta. Sen toteutumiseen vaikuttavia tahoja on useita, kuten kiinteistöt ja asuminen sekä kaupunkisuunnittelu.
Kaupungin rooli on tarjota mahdollisuuksia erilaisille toiminnoille tasapainoisessa kaupunkirakenteessa. Kaavoituksella ratkaistaan tulevien tonttien maankäyö, toteutuksesta vastaa pääsääntöisesti yksityinen sektori. Vain kunnan toimintaan suoraan liiyvät tontit ja julkiset rakennukset suunnitellaan ja tapauskohtaisesti myös rakennutetaan kunnan toimesta. Vantaan kaupungin julkiseen rakentamisohjelmaan ei ole sisällytey kauppahallien rakennushankkeita.
Yksityinen sektori toteuttaa erilaisia kaupan /tioja pitkälle kysynnän mukaan. Löytyykö tulevaisuudessa kauppahallille tai kauppakäytävälle toteuttajaa, on riippuvainen yksityisen sektorin toiminnasta.
Mikäli Vantaalla nousee yksityisten toimijoiden suunnalta kiinnostusta esitetyn kaltaiselle kauppatoiminnalle, sopiva tontti pystytään löytämään melko suurella todennäköisyydellä. Kaupan kehitystrendinä on myös pop-up-tyyppinen toiminta esimerkiksi Puropuistoon suunnitellussa hankkeessa. Samoin yksittäisten kauppaliikkeiden pinta-ala on pienentynyt ja tarvetta on yhä suuremmassa määrin pienistä myymälätiloista.”

NIMITTÄIN ME PYSTYMME KYLLÄ PAREMPAAN.

Pystymme edesauttamaan pienten ja edullisten liiketilojen syntymistä muutenkin kuin vain odottamalla yksityissektorin pyyntöjä.
Voimme esim:

  • Keskustojen suunnittelukilpailuiden ehdoissa edellyttää, että alueelle suunnitellaan yhteisöllisyyttä lisäävä ja pienyrittämistä tukeva pienten liiketilojen rakennus tai rakennuksen osa.
  • Rakennuttajien kanssa neuvotellessa tähdentää, että toivomme kiinnostavan näköistä ja jossakin myös pop-up-käyttöön soveltuvaa pienten liiketilojen rakennusta tai rakennuksen osaa.
  • Kaavarungoissa huolehtia, että vilkkaiden joukkoliikenneasemien läheisyyteen merkitään kaavaan myös pieniä liiketiloja, eikä vain isoja ketjumyymälöitä.

Miten olisi, maankäyttövirasto? Voisiko tällaista harkita?

Pienen liiketilan pieni vuokra mahdollistaa myös pienen yrittämisen.
Osa tiloista voi olla pop-up -myyntipaikkoja lyhyempään vuokraukseen viikko- tai kuukausihinnalla.
Kuluttajat kaipaavat vaihtoehtoja marketeille ja ketjukaupoille.
Pienyrittäjät tarvitsevat edullisia liiketiloja. Varsinkin aloittaville yrittäjille ostoskeskusten kalliit tilavuokrat (70–100 e/ m2) ja suuret liiketilat ovat suoranainen este liiketoiminnalle.

Että lisää pöhinää meillekin, hei!

(Vaula Norrenan valtuustopuhe 25.9.2017 Vantaa)

Vaula Norrena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Säästetäänkö taas väärästä päästä peittoa?

la syys 30 , 2017
KORSON KOULUVERKKOESITYKSEN LOGIIKKA PETTÄÄ. Korson virallinen väestöennuste vuodelle 2027 on  70 koululaista pienempi kuin odotettiin. Siksikö  jätetään 450 oppilaspaikkaa tarvitusta 800:sta rakentamatta? Sullotaan  sen sijaan 550 oppilasta enemmän muihin kouluihin: +300  oppilasta  sisäilmasairaaseen Mikkolaan, +150 välttäväkuntoiseen Ruusuvuoreen ja +100 täpötäyteen Leppäkorpeen? Sullominen maksaa 5,8 miljoonaa tilanmuutostöinä, kun taas uusi Nikinmäen yläkoulu maksaisi 7 miljoonaa. Säästetäänköhän tässä nyt väärästä päästä peittoa? Vaarallinen koulutie Lisäksi pitää rakentaa monta miljoonaa maksava kevyen liikenteen silta Pohjois-Nikinmäkeen yli Lahden moottoritien  – sekä  liikennevalot moottoritien liittymään Korso-Sipoo-risteyksessä, jotta […]
Korson oppilasmäärät kartta 2017

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn