Tässä on kolme pointtia: demokratia, raha ja lapset.
- DEMOKRATIA.Kuntalaisaloite tuo demokratian takaisin sinne, minne se kuuluu:
ihmisille, asukkaille, kansalaisille.
Milloin viimeksi tavalliset ihmiset ovat osallistuneet näin innokkaasti ja intensiivisesti heitä koskevien asioiden päätöksentekoon kuin nyt Vantaan koulunlakkautuksissa?
Sata vuotta sitten työväenliikkeen alkuaikoina?
50 vuotta sitten maaseudun tupailloissa? 30 vuotta sitten ympäristöliikkeissä?
Meidän on oltava kiitollisia koululiikkeelle kaikesta heidän paneutumisestaan kouluasiaan. Sen ansiosta on nyt mm.
- Pelastettu 700 oppilasta ”palavasta talosta” eli Hämeenkylän kosteusvaurioisesta koulusta
- Saatu aikaan laadunparannus koko Vantaan rakennuttamisen valvonnassa ja rakennusten ylläpidossa
- Saatu aikaan myös päättäjien entistä parempi paneutuminen päätettäviin asioihin
Kuntalaisaloitteessa vaaditaan valtuustoa perumaan Tuomelan koulun lakkautus,
koska lapsia ei voi laittaa heitä sairastuttaviin tiloihin.
Perusteltu vaatimus, eikö totta?
(Muistanette, että vanhemmat tekivät kuntalaisaloitteen 7.3.2016, paljon ennen sitä, kun Hämeenkylän koulu todettiin terveydelle vaaralliseksi.)
2. RAHA
Tuomelan koulun lakkautuksen syynä oli rahan puute.
Kaupunki halusi säästää noin 300.000 euroa vuodessa koulun ylläpitokuluja sekä myydä koulun ja sen tontin ja tienata näin miljoonia euroja.
(Lakkautusta vastustivat – mm. puuttuvien koulujen kuntotietojen vuoksi – vihreät, perussuomalaiset ja osa vasemmistoa)
Sekä säästöt että tienaaminen ovat kuivuneet kokoon.
Säästöjä ei tule, jos Tuomelan 200 oppilaspaikkaa on rakennettava uusiksi kalliilla uusiin koulurakennuksiin Hämeenkylään tai Rajatorppaan.
Herää kysymys, olisiko edullisempaa säilyttää ja korjausrakentaa Tuomelan oppilaspaikat?
Tienaamista taas ei tule, koska Tuomelan koulurakennus ja tontti eivät kelpaa kellekään kuin puoli-ilmaiseksi. Rakennuksen julkisivu on suojeltu, mikä rajoittaa muuntokäyttöä.
Tontti on pehmeää savea 28 metrin syvyyteen, mikä tekee rakentamisen kalliiksi.
Rahan suhteen tulee tehdä kunnon vertailu, onko kannattavampaa säilyttää Tuomela kuin rakentaa uusia koulutiloja matkan päähän.
Uusien koulutilojen rakentamisissa tulee siis monet eri vaihtoehdot tutkia tarkkaan.
(Kiitos, Marilla Kortesalmi ja Sari Multala, näihin liittyvistä rakentavista esityksistä viikko sitten opetuslautakunnassa!)
3. LAPSET
Tärkein pointti koko asiassa.
Mikä on lasten etu?
Käydä oman kylän lähikoulua vai paarustaa pitkät matkat toisen kylän kouluun?
Lasten näkökulmasta ei ole järjen häivää siinä, että heidän pitää kävellä Linnaisista ja Hämeenkylästä joka aamu 2-3 kilometrin matka Askistossa tai Varistossa olevaan kouluun – kun taas heidän Varistossa tai Askistossa asuvat serkkunsa kävelevät joka aamu kaksi kilometriä vastakkaiseen suuntaan Tuomelan kouluun.
Olemme saaneet viestejä perheiltä Hämeenkylässä, Linnaisissa, Hämevaarassa.
Joissakin perheissä jopa kolme peruskouluikäistä käy kolmea eri koulua, kun heitä ei pyynnöistä huolimatta suostuta sijoittamaan samaan kouluun.
Tämän takia tein viikko sitten opetuslautakunnassa pöytäkirjalausuman ja tulen tekemään sen myös tänään. Sen teksti kuuluu näin:
” Tuomelan kiinteistön väistötilakäyttö organisoidaan siten, että Hämeenkylän asuinalueella asuvat 1.-4. luokan oppilaat saavat käydä koulua heitä lähinnä olevassa koulurakennuksessa.”
Kiitos.
Vaula Norrena, opetuslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu, vihr.
P.S. LOPPUTULEMA: Valtuusto keskusteli kouluasioista kolme tuntia ja merkitsi sitten tiedoksi opetuslautakunnan 12.9. tekemän päätöksen, että Tuomelan koulurakennusta käytetään alueen muiden koulujen väistötilana 2021 jälkeen, jonka jälkeen koko Länsi-Vantaan kouluverkko ja -tarve arvioidaan uudelleen.
