Vantaan kaupunginhallituksessa 5.10. 2020 kohta 10. Valtuustokauden strategian väliarviointi.
Suruksemme näemme taas, miten tiukka talous, niukat henkilöstöresurssit ja vauhdilla kasvava väestö mätsäävät – kehnosti.
Mm. näiden piti parantua, sen sijaan heikentyivät:
– Lukiosta jatko-opintoihin päässeiden määrä: tavoite oli 33%, toteuma 21,7% => Kyllä suututtaa nuorten puolesta koko hemmetin ’korkeakouluvalintauudistus’, näkeehän sen, kuinka pieleen meni!
– NEET-nuorten määrän piti vähentyä, sen sijaan kasvoi.
Eli ilman työtä, eläkettä (!) tai koulutuspaikkaa on 7,2% Vantaan 15-29-vuotiaista ja vieraskielisistä jopa 19,5%.
– Alueiden eriarvoisuuden torjuminen tyssäsi koronatalouteen, rahat otettiin pois myönteisestä erityiskohtelusta – eikö juuri nyt sitä tarvittaisikin!
Sen sijaan tässä me (surullisesti) pärjäämme:
Kuusikkokuntien (kuuden suurimman kaupungin) kustannustehokkuusvertailussa:
– Peruskoulukustannukset : Vantaa 1. kustannustehokkain
– Lukiokustannukset : Vantaa 2. kustannustehokkain
– Vanhusten kotihoito: Vantaa 1. kustannustehokkain
– Päivähoito: Vantaa 3. kustannustehokkain
– Vammaispalvelut: Vantaa 2. kustannustehokkain
– Lastensuojelu: Vantaa 3. kustannustehokkain
Tekisi mieli laittaa sana ’kustannustehokas’ lainausmerkkeihin, koska tuolta ’säästetyt’ rahat monesti vain siirtyvät hurjaksi hyvinvointivelaksi myöhemmin – syrjäytymiseksi, työttömyydeksi, mielenterveysongelmiksi jne.
Mitä sinä, keskituloinen veronmaksaja tekisit?
Maksaisitko mieluummin pari kymppiä kuussa lisää veroja, että saisimme nuoremme opintoihin ja töihin sekä vanhuksemme säällisesti hoidettua?
Vai miten tämän ratkaisisit?
