Luonto ja metsät säilyvät uudessa yleiskaavassa

Vihreä metsä
Vanhaa metsää Vantaalla

Luonnonsuojeluliitto vaahtosi Vantaan Sanomissa, että 3400 hehtaaria metsää on uhassa jäädä rakentamisen alle uudessa yleiskaavassa (VS netti 22.1.21). Ei se niin mene.

Vantaalla on edelleen yli kolmasosa pinta-alasta metsää,
9400 hehtaaria.

Ja vihreää – peltoa, metsää, niittyä, puistoa – on kaikkiaan noin puolet Vantaan pinta-alasta.

Eikö se ole aika hyvin Suomen neljänneksi suurimmassa (kohta kolmanneksi suurimmassa) kaupungissa?

Kolmasosa pinta-alasta metsää,
puolet pinta-alasta vihreää

Uudessa yleiskaavassa – kuten muuten myös vanhassa yleiskaavassa – on vain kaikki pienemmät viheralueet jätetty merkitsemättä.
Sillä yleiskaava on suurpiirteinen linjapaperi. Tarkemmat aluerajaukset ja merkinnät ovat asemakaavoissa.
Kaikki alle 50 hehtaarin metsät ovat siis asemakaavoissa, ei yleiskaavassa.

Kaupunkisuunnittelu kyllä tietää, että vantaalaiset rakastavat metsiään ja että 78% asukkaista haluaa pitää lähimetsänsä.

Ja juuri siksi yleiskaavaan on lisätty paljon uusia luonnonsuojelualueita ja luo-alueita.

Uusia ovat mm. Vierumäen metsä ja Metsolansuon pohjoisosa Korsossa; Tyttömäen, Lamminsuon, Linnan ja metsät sekä Sotilaskorpi ja Raappavuoret Länsi-Vantaalla; Lillån-Solbacka Kiilassa sekä Bosbackan metsä Sotungissa.

22, 4 km2 luonnonsuojelualueita

Uudessa yleiskaavassa on peräti 2240 hehtaaria (22,4 km2) suojelualueita.
Niiden toteutuessa Vantaan kokonaispinta-alasta on suojelu-alueita yli 9 %.

Eikö se ole aika hyvin Suomen neljänneksi suurimmassa (kohta kolmanneksi suurimmassa) kaupungissa?

Norrenan videoraportti Metsolansuolta, uudelta luonnonsuojelualueelta 🙂

Viherkäytäväverkosto

Lisäksi on luotu viherkäytäväverkosto, joka huolehtii siitä, että kasvit ja eläimet pääsevät liikkumaan ja leviämään viheralueelta toiselle – se edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Nyt vain pitää vahtia, että uusissa asemakaavoissa ei näitä unohdeta, vaan säilytetään lähimetsät ja niityt ihmisten ja eläinten iloksi.

Ja keskitetään asutus hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli ratojen varteen.
Vantaa kasvaa 3000- 4000 asukkaan vuosivauhtia, jonnekin heidät on asutettava.

Tämä on tasapainoilua kasvavan asutuksen ja suojeltavan luonnon välillä. Tämä on uudessa yleiskaavassa onnistunut mielestäni hyvin.

Vaula koiransa kanssa metsässä 2019
Vaula ja koira Metsolansuon luo-alueella

Kiitän perusteellisesta ja väsymättömästä työstä sekä yleiskaavan laatijoita että yleiskaavatoimikunnan jäseniä, jotka ovat jaksaneet hieroa kaavan yksityiskohtia parin vuoden ajan.

Vaula Norrena Vantaan valtuustossa 25.1.2021

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Mt 152 jatke eli kehä IV on turha

ma tammi 25 , 2021
Maantie 152 eli ns. Kehä IV linjauksesta Vantaan uudessa yleiskaavassa. (25.1.2021) Olen tehnyt parhaani yleiskaavatoimikunnassa ja kaupunginhallituksessa saadakseni muutettua tien linjausta menemään Kesäkylän takaa. Katson onnistumiseksi sen, että koko yleiskaavatoimikunta että myös kaupunginhallitus on antanut yhteisen lausuman, että Kesäkylän takaa menevää linjausta tulee edistää Tuusulan kunnan kanssa sekä jatkosuunnittelussa. Katson epäonnistumiseksi sen, että jo piirrettyä ja vuosia kaavoissa ollutta linjausta ei sitten viime metreillä piirretty enää uusiksi. Onneksi saimme kaavaan vaihtoehtolinjaukselle nuolimerkinnnät. Miksi linjaus on huono Miksi kaavassa oleva tien […]
kehä IV eli mt 152 jatkeen eri linjaukset 2021

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share