Luonnonsuojeluliitto vaahtosi Vantaan Sanomissa, että 3400 hehtaaria metsää on uhassa jäädä rakentamisen alle uudessa yleiskaavassa (VS netti 22.1.21). Ei se niin mene.
Vantaalla on edelleen yli kolmasosa pinta-alasta metsää,
9400 hehtaaria.
Ja vihreää – peltoa, metsää, niittyä, puistoa – on kaikkiaan noin puolet Vantaan pinta-alasta.
Eikö se ole aika hyvin Suomen neljänneksi suurimmassa (kohta kolmanneksi suurimmassa) kaupungissa?
Kolmasosa pinta-alasta metsää,
puolet pinta-alasta vihreää
Uudessa yleiskaavassa – kuten muuten myös vanhassa yleiskaavassa – on vain kaikki pienemmät viheralueet jätetty merkitsemättä.
Sillä yleiskaava on suurpiirteinen linjapaperi. Tarkemmat aluerajaukset ja merkinnät ovat asemakaavoissa.
Kaikki alle 50 hehtaarin metsät ovat siis asemakaavoissa, ei yleiskaavassa.
Kaupunkisuunnittelu kyllä tietää, että vantaalaiset rakastavat metsiään ja että 78% asukkaista haluaa pitää lähimetsänsä.
Ja juuri siksi yleiskaavaan on lisätty paljon uusia luonnonsuojelualueita ja luo-alueita.
Uusia ovat mm. Vierumäen metsä ja Metsolansuon pohjoisosa Korsossa; Tyttömäen, Lamminsuon, Linnan ja metsät sekä Sotilaskorpi ja Raappavuoret Länsi-Vantaalla; Lillån-Solbacka Kiilassa sekä Bosbackan metsä Sotungissa.
22, 4 km2 luonnonsuojelualueita
Uudessa yleiskaavassa on peräti 2240 hehtaaria (22,4 km2) suojelualueita.
Niiden toteutuessa Vantaan kokonaispinta-alasta on suojelu-alueita yli 9 %.
Eikö se ole aika hyvin Suomen neljänneksi suurimmassa (kohta kolmanneksi suurimmassa) kaupungissa?
Viherkäytäväverkosto
Lisäksi on luotu viherkäytäväverkosto, joka huolehtii siitä, että kasvit ja eläimet pääsevät liikkumaan ja leviämään viheralueelta toiselle – se edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä.
Nyt vain pitää vahtia, että uusissa asemakaavoissa ei näitä unohdeta, vaan säilytetään lähimetsät ja niityt ihmisten ja eläinten iloksi.
Ja keskitetään asutus hyvien joukkoliikenneyhteyksien eli ratojen varteen.
Vantaa kasvaa 3000- 4000 asukkaan vuosivauhtia, jonnekin heidät on asutettava.
Tämä on tasapainoilua kasvavan asutuksen ja suojeltavan luonnon välillä. Tämä on uudessa yleiskaavassa onnistunut mielestäni hyvin.
Kiitän perusteellisesta ja väsymättömästä työstä sekä yleiskaavan laatijoita että yleiskaavatoimikunnan jäseniä, jotka ovat jaksaneet hieroa kaavan yksityiskohtia parin vuoden ajan.
Vaula Norrena Vantaan valtuustossa 25.1.2021
