Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa.
Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä.
Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää.
Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä.
Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta.
Oppilasmäärämaksimit
Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita.
1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita.
Vantaalla sivistysvirasto teki tilantehokkuusohjelman v. 2013 – laskelmat tilansäästöpotentiaalista eri kouluissa.
Ja määritteli uudet oppilasmäärämaksimit jokaiselle koululle.
Tavoitteena oli käyttää tilaa max 8,5 m2/ oppilas. Näin saatiin lisää oppilaita mahtumaan samoihin tiloihin, eikä tarvinnut rakentaa niin paljon uusia kouluja.
Neljä koulurakennusta poistettiin tällä perusteella (Kulomäki, Viertolan paviljonki, Tuomela ja Hevoshaka).
Tiukat maksimit otettiin käyttöön.
500 uutta oppilasta per vuosi
Nyt virasto onkin vaivihkaa hilannut oppilasmäärämaksimeja ylöspäin jokaisessa koulussa sitä mukaa, kun on käynyt ilmeiseksi, että koulutilat eivät riitäkään.
Vantaalle tulee nimittäin uusia peruskouluikäisiä yli 500 kpl/ vuosi.
Uusien maksimien mukaan Vantaalle pantaisiin mahtumaan +775 oppilasta enemmän, tyypillisesti n. 20-40 oppilasta per koulu.
Koulut ovat kyllä olleet helisemässä vanhojenkin maksimien kanssa.
Sotungissa on luokkia, jotka ovat päässeet liikuntasaliin vain kerran kaksi koko lukuvuonna. Ruokailut joudutaan aloittamaan monessa koulussa klo 10, koska ruokalatilat eivät riitä. Käytävillä opiskelu on normaalikäytäntö jne.
Erityisesti pistää silmään Korson alue, jossa kouluihin mahtuisikin nyt +289 oppilasta enemmän kuin vuonna 2013 maksimeissa laskettiin.
Vaikka jokaisessa Korson alueen koulussa on sisäilmaongelmia, erityisen pahoja Mikkolassa.
Pistää silmään, että kun konsultit esittivät, että 647 -paikkainen huonokuntoinen Korson koulu tulee korvata kahdella uudella yläkoululla, niin virasto keksi, että ei tarvitse rakentaa kuin yksi, kun Korson koulujen maksimeja nostetaan yhteensä +289 oppilaalla.
Mikkolan koulussa oli vuosien ajan 830 oppilasta, eikä kaikille luokille riittänyt luokkatilaa.
Nyt sanotaan että sinne mahtuukin 200 oppilasta enemmän, se on 12 opetusryhmää lisää.
Mihin tiloihin?
Kannattaako maksaa kuusi miljoonaa euroa Mikkolan sisäseinien purkamisesta, sulloa 200 Nikinmäen yläkoululaista sinne (ja 100 Leppäkorpeen) – ja todeta sen jälkeen, että kouluun ei mahdu, ilmastointi ei riitä ja ihmiset sairastavat?
Vai kannattaako mieluummin tehdä Nikinmäen koulun laajennus, jota konsultit suosittelivat?
Tilan tarpeen takia, terveyden takia, turvallisten koulumatkojen takia ja yhteisöllisyyden takia.
Kannattaa. Merkitään investointiohjelmaan – kiitos!
On syytä arvioida muutenkin koko tilatehokkuusohjelman hyödyt ja haitat elävässä elämässä niin koulujen kuin päiväkotien suhteen.
Sillejä ei kannata sulloa sardiinipurkkiin.
P.S. Eläinsuojelulaki määrää koirille vähintään 12 m2 häkin koirahoitolassa.
Toivottavasti päiväkotilapset ja koululaisetkin saavat tarvitsemansa elintilan.
P.PS. Mistä kaikki alkoi vuonna 2013:
Kovan päivän kouluilta
Hevoshaan kiinteistö säilytettävä Vantaan kaupungilla
Vaula Norrena
Vantaan valtuuston budjetin lähetekeskustelu 28.5.2018
