Pitäisikö suomalaistenkin oppia jotain muista kulttuureista?

3

Kun olin ensimmäisen kerran ehdolla kuntavaaleissa 2008, tapasin Mikkolassa vanhan afghanistanilaisen papan, jonka kanssa juttelin ensin viittomakielellä, sitten tyttären avustuksella.

Pappa kysyi, miksei meillä ole leikkipuistoja vanhoille, paikkoja joissa vanhat ihmiset voivat tavata toisiaan ja pelata vaikka pihashakkia.

Jokivarsi-päivä Vantaa Nikinmäen koulu 2017

Minulla olikin vaaliohjelmassani jo teema ”Kouluista kotiseutukeskuksia”. (Oli myös teemat reggaebusseista, mopolääkäreistä ja lasten koulun alkamisesta vasta klo 9).

Kouluista kotiseutukeskuksia?

Edistäessäni ”Kouluista kotiseutukeskuksia” -ideaa huomasin pian, että koulut eivät olleet innokkaita ottamaan vastaan yhtään lisätehtävää. Alueiden yhteisöllisyys ei kuulunut opetussuunnitelmaan. Edes vuosittaisesta vanhempainvartista ei voitu tehdä puolituntista, koska siitä ei maksettu palkkaa.
Sanoivat: koulut vain kouluttavat – ei muita tehtäviä, kiitos. 

Nyt Vantaan uudessa kotouttamisohjelmassa erityisenä tavoitteena on kotouttamisen kaksisuuntaisuus, eli se, että myös suomalaiset oppisivat hyväksymään muita kulttuureja, eikä vain muut kulttuurit suomalaista.

”Kaksisuuntaisella kotoutumisella tarkoitetaan sitä, että kun Suomeen muuttaa väestöä muista maista ja kulttuureista, suomalaiset opettelevat ja sopeutuvat monikulttuurisempaan ja moninaisempaan työ- ja kulttuurielämään, jossa on jatkuvasti näkyvillä yhä useammanlaisia tapoja elää, toimia, työskennellä ja viihtyä Suomessa.” (Peda.net)

Uudessa kotouttamishjelmassa Vantaa lupaa edistää rasismin ja vihapuheen estämistä viestintäkampanjalla ja asukastupien kohtaamisfoorumeilla sekä jokaisen toimialan vuosisuunnitelmalla. 

Tuomelan koulun puolesta mielenosoitus 2013 Vantaa

Siksi tein valtuustoaloitteen kaksisuuntaisesta kotouttamisesta Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa.

Ajattelen edelleen, että juuri koulut ja päiväkodit ovat paikkoja, joissa alueiden yhteisöllisyys vahvistuu. Siellä jos missä on mahdollisuus rakentaa ymmärrystä erilaisista taustoista tulevien ihmisten välille, myönteisiä kohtaamisia, aitoa yhteisöllisyyttä.

Tein siis valtuustoaloitteen, jotta myös kouluissa ja päiväkodeissa mietittäisiin entistä enemmän, miten saadaan myönteistä yhteisöllisyyttä eri väestöryhmien välille.

80% suomalaisista on nähnyt rasismia

On selvää, että kaksisuuntainen kotouttaminen ei vielä toimi, kun 80% suomalaisista on kokenut tai nähnyt rasismia. Kun 20% maahanmuuttajalapsista joutuu koulukiusaamisen kohteeksi.

Pyysin aloitteessa kasvatuksen toimialaa selvittämään, mitä voitaisiin tehdä enemmän.
Mainitsin esimerkkejä:

  • pienryhmävanhempainillat
  • teehetket /kahvikutsut, joissa tutustutaan paremmin
  • vanhempainyhdistysten ja luokkatoimikuntien sparraamisen järjestämään yhteisöllistä toimintaa
  • vanhempien vierailut koulun ja päiväkodin arjessa
  • harrastusten esittelyä kouluilla

Pitäisikö suomalaistenkin oppia jotain?

Mutta aloitteeni vastauksessa kerrotaan lähinnä yksisuuntaisen kotouttamisen keinoista: kuinka Vantaan ammattilaiset kohtaavat maahanmuuttajaperheitä.
Edelleen siis kotoutetaan vain maahan muuttaneita, ei tavallisia suomalaisia.

Sitten havaitsin, että toimialalla on silti aloitettu muutakin: on tuotu kouluvalmentajia, jotka kontaktoivat perheitä. On tulossa vanhempainnurkkaukset, joissa kohdataan rennosti ilman ajanvarausta. On SMILE-hanke, joka yrittää käynnistää yhteisöllisyyttä ja dialogia perheiden välillä.
Mutta näitä ei mainita aloitevastauksessa. Eikä vastata, mitä muuta mahdollisesti voitaisiin tehdä tuon strategisen tavoitteen eteen.

Kaksisuuntaista kotouttamista tarvitaan


Vantaalla on jo 60 000 muualta tullutta. Heidän lapsensa sanovat, etteivät tunne itseään suomalaisiksi, vaikka olisivat syntyneet täällä. Heidän ja heidän lastensa on vaikea löytää työpaikkaa, jos heillä on erikoinen nimi tai ulkonäkö.  He kohtaavat rasismia ja syrjintää päivittäisessä elämässään.

On selvää, että kaksisuuntaista kotouttamista tarvitaan ja se vaatii myös toimenpiteitä ja tekoja onnistuakseen.

(Puhe Vantaan valtuustossa 25.3.2024 kohdassa 13. Vastaus Vaula Norrenan aloitteeseen kaksisuuntaisesta kotouttamisesta kouluissa ja päiväkodeissa)

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

3 thoughts on “Pitäisikö suomalaistenkin oppia jotain muista kulttuureista?

  1. Kummallinen käsite tuo ’kaksisuuntainen kotouttaminen’. Ulkomaanelävien kotouttaminen tänne on kyllä käsitteenä ymmärrettävä (vaikka muuten kyseenalainen tavoite. Heidän omatoiminen kotoutumisensa, OK). Mutta suomalaisiako pitäisi kotouttaa tänne Suomeen? Miten, ja miksi ihmeessä. Emmekö me siis ole jo kotonamme? Vai onko kenties kyseessä suomalaisten sopeuttaminen tänne päässeisiin ulkomaaneläviin? Miksi meillä olisi siihen tarvetta tai varsinkaan velvollisuutta. Emme me kai ole heille mitään velkaa? Jos tässä jokin velkataakka on, niin sen luulisi olevan täältä turvapaikan saaneilla.

    1. Käsite kuulostaa minustakin vähän hassulta, mutta kyseessä on yksinkertaisesti suvaitsevaisuus.
      Että suvaitsemme sitä, että joku pukeutuu hieman eri tavalla, harjoittaa ehkä uskontoaan eri tavalla, on ulkonäöltään erinäköinen kuin me.
      Rauhanomainen yhteiselo siis on tavoitteena.
      Että maahan muuttaneita lapsia ja aikuisia ei kiusattaisi, nimiteltäisi, syrjittäisi.
      Suomi oli ennen maastamuuttomaa, josta lähdettiin leveämmän leivän perään mm. Amerikkaan ja Ruotsiin.
      Nyt Suomesta on tullut maahanmuuttomaaa, emmekä edes pärjäisi ilman muualta tullutta työvoimaa.
      Suomessa on puoli miljoonaa muualta tänne tullutta. HS Kuukausiliitteessä oli taannoin hyvä, pitkä juttu maahanmuuttajista, siinä oli runsaasti tilastoja myös heidän työssäkäynnistään.

      1. Väitänpä omienkin kokemusteni perusteella, että suomalaiset ovat varsin suvaitsevia ja hyväntahtoisia ulkomaaneläviä kohtaan, jos nämä noudattavt suurin piirteinkään täkäläisiä tapoja. Mitään ylenmääräistä kiitollisuuttakaan turvapaikasta ei odoteta. Suomalaisten ongelmana on pikemminkin yletön naivius, jonka seurauksena maahan muuttajille ei aseteta mitään velvollisuuksia oikeuksien vastineiksi. Perisuomalainen oikeudentunto ei kuitenkaan suvaitse juuri lainkaan turvapaikan saaneiden rikollisuutta, kuten ryöstelyä ja raiskauksia. No, vähemmistönähän näin käyttäytyvät tietysti ovat, mutta silti heitä on moninkertainen määrä varrattuna vastaavaan määrään kantasuomalaisia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Aloite monimuotoisuuden lisäämisestä kaupungin rekrytoinneissa 22.4.2024

ti huhti 23 , 2024
Vantaa on strategiassaan sitoutunut yhdenvertaisuuden vahvistamiseen kaupungin eri toimialoilla. Henkilöstöpolitiikassa tämä tarkoittaa monenlaisten ihmisten palkkaamista töihin. Kaupungin tulisi siis kiinnittää erityistä huomiota siihen, että töihin palkataan riittävässä määrin mm. nuoria, maahanmuuttajia ja iäkkäitä hakijoita. Nyt alle 30-vuotiaiden työttömyys on kasvanut roimasti ja vastaavasti yli 50-vuotiaidenkin on vaikeaa saada töitä. Vantaan kaupungin työntekijöistä vain 10 % työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia. Myös vamman omaavia työntekijöitä tulisi palkata, eriarvoisuuden estämiseksi ja esimerkkiä muille työnantajille näyttäen. Yksi hyvä keino on anonyymi rekrytointi. Silloin hakemuksesta ei […]
Nadia Farghaly kesätyö Pirkkolan Plotti

Kiinnostaako?

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share