Nyt pyydän apua joukkoistamisella.
Voisitteko kertoa, missä kaikissa Vantaan kouluissa ja päiväkodeissa on jouduttu tekemään kosteusremonttia pian suuren peruskorjauksen tai uudisrakentamisen jälkeen? Esim. muutaman vuoden päästä?
Liittyvätkö useimmat kosteusremontit juuri märän betonin päälle asennettuihin muovimattoihin? Joissa märässä muhivat mattoliimat alkavat erittää kaasuja, jotka aiheuttavat ihmisten sairastelua.
Isoihin yllätysremontteihein on jouduttu äkisti mm. Havukosken koulussa, Kanniston vain kolme vuotta vanhassa koulussa sekä Kartanonkosken niinikään uudehkossa koulussa.
Havukosella pääsyy oli reikäinen katto, Kannistossa ja Kartanonkoskella läpimärkä betoni.
Olen kuullut, että vastaavia kosteusremontteja on jouduttu tekemään uusiin ja hiljattain peruskorjattuihin rakennuksiin aikaisemminkin mm. seuraavissa kouluissa: Hiekkaharju, Rekolanmäki, Mikkola, Korso – onko muita?
En nyt laske mukaan vanhoja kouluja, joista puuttuu kosteuseristys sekä salaojat, vaan vain niitä, joissa kaiken olisi pitänyt olla kunnossa nykyisten rakennusmääräysten mukaisesti.
Minulla on lista vuoden 2013 sisäilmakorjauskohteista Vantaalla, siinä on 60 kiinteistöä.
Lista ei kerro, onko korjauksia tehty huonon ilmanvaihdon vai kosteiden lattioiden/ seinien vuoksi. Eikä sitä onko kyseessä iso vai pieni ongelma, useimmiten toki pieni?
Listalta puuttuvat myös ne koulut ja päiväkodit, joissa on luultu, että kaikki on kunnossa, mutta ei ollutkaan. Kuten Kannisto ja Kartanonkoski.
Kertokaa te minulle, jotka asioista jotain tiedätte! Vanhempina, opettajina, työntekijöinä.
Koetan tässä vähän selvittää, mikä mättää julkisessa rakentamisessa ja siksi tietonne olisi tärkeää.
Liittyvätkö ongelmat juuri märkään betoniin, jonka ei ole annettu kuivua 1 cm/viikko, kuten ohjeistus on?
Vai mitä on tehty pieleen, että uusi tai vasta peruskorjattu rakennus joudutaan pian uudestaan remontoimaan?
Kiitos jos voit kertoa meilillä vaula.norrena ät kolumbus.fi tai Facebook-viestillä tai puhelimitse 041—-510-5636.
Olisi veronmaksajien etu, että julkiset rakennukset rakennettaisiin kerralla kunnolla.
Ja ihmisten etu, ettei heidän tarvitsisi sairastua viallisessa rakennuksessa.
T. Vaula Norrena, kaupunginvaltuutettu, opetuslautakunnan ja tarkastuslautakunnan jäsen.
Teet mahtavaa työtä Vaula!
Haasteena on se, että valtuutetut saavat tietoa hyvin epätarkasti virkamiesten kautta. Minkä todistaa se, että koulujen kuntotietoja piti vaatia oikeusasiamiehen avulla.
Toinen, oikeastaan suurempi haaste on se, että niin kauan kuin Vantaalla ei ole tehty THL:n suosittelemaan oirekyselyä kouluihin ja päiväkoteihin, Tilakeskuksellakin on vain hyvin hatara tuntuma siihen, mitkä koulut vaativat akuuteinta korjausta terveyssyistä. Tämän todistaa toistuvat yllätykset, kuten Kannisto. Miten voisikaan, jos minkäänlaista toimivaa terveydenseurantaa ei ole?