Vastusta koulusäästöjä, ne käyvät kalliiksi!

1

Olin kaksi päivää kuuntelemassa Vantaan opettajia heidän koulutustilaisuudessaan.
Tässä tiivistelmä:
1. Kouluihin tulee nykyään entistä haastavampaa oppilasainesta kautta linjan.
2. Vantaan kouluista tehdään yhteensä 400 työsuojeluilmoitusta vuodessa (enimmäkseen väkivaltaa ja väkivallan uhkaa).
3. TURPO (erityisoppilaiden siirto lähikouluihin) ei toimi (lue = katastrofi), kun ei ole resursseja laittaa erityislapsia pienryhmiin – tai isompaan ryhmään ei saada erityisopettaja- ja avustajaresurssia kuin vähän.
4. Osa erityislapsista on niin paljon jäljessä/ niin huonossa kunnossa, että tarvitsisivat omaa kokoaikaista avustajaa, mutta useinkaan resursseja siihen ei ole.
5. Opettajat ovat sinnikästä ’kyllä minä pärjään’ -porukkaa, vaan nyt alkaa urheidenkin sinnikkyys murentua. Työuupumusta odotettavissa.
Kuulin ihan hurjia tarinoita, luottamuksellisesti. En voi niitä tässä kertoa. Sen sijaan kerron vähän koulusäästöistä ja niiden kannattavuudesta. Inhoan numeropuhetta, vaan koska se on ainoa, jota isot päättäjät kuuntelevat, puhutaan sitä.
Vantaa aikoo ”säästää” 100  kouluavustajan palkan, yhteensä 2,3 miljoonaa vuodessa, siis 23.000 euroa per kouluavustaja. Paljonko säästetään, jos jokaista kouluavustajaa kohden yksikin oppilas putoaa kärryiltä siihen 8% ryhmään, joka valtakunnallisten tasokokeiden mukaan ”ei saavuta riittäviä luku- ja laskutaitoja pärjätäkseen tietoyhteiskunnassa”?
Yksi koulunsa keskeyttänyt, ei töihin mennyt nuori maksaa yhteiskunnalle tyypillisesti 34.000 euroa vuodessa. Lähde: http://www.sosiaalikehitys.com/uploads/Nuorten_syrjaytymisen_kustannukset.pdf
Kouluavustajan palkka 23.000 euroa miinus kärryiltä tippuneen nuoren kustannus 34.000 euroa on, hupsis, sehän tekee tappiota 11.000 euroa.
Kerrotaan se sadalla kouluavustajalla, se on 1.100 000 euroa tappiota vuodessa. Jos oletetaan, että yksi kouluavustaja pystyy auttamaan vain yhtä oppilasta. Silloin 2,3 miljoonan euron ”säästöillä” teemme minimissäkin 1,1 miljoonaa euroa tappiota vuodessa.  Kokoomus ja demarit hoi, onko tämä kannattavaa taloudenpitoa?
Todellisuudessa kouluavustaja auttaa kymmeniä lapsia ja nuoria. Kouluavustajan ’hyötysuhde’ on moninkertainen hänen palkkaansa nähden.
Yhden uuninpankkonuoren, joka ei opiskele eikä käy töissä, koko ’työuran’ aikainen kustannus (40 vuotta) yhteiskunnalle on  varovasti arvoituna 2,1- 2,4 miljoonaa euroa. Siitä 760.000 e on perustoimeentuloa ja loput on tuotannonmenetystä. Mahdollisia hoito- ja kuntoutuskuluja ei ole siinä laskettu ollenkaan.
Jos näitä on 8% ikäluokasta, voitte vain kuvitella, mitä se maksaa. Puhumattakaan siitä inhimillisestä kärsimyksestä, josta ne hurjat tarinat kertoivat.
Hyvät äänestäjät, riippumatta siitä, onko teillä lapsia vai ei, teidän kannattaa kynsin hampain vastustaa koulusäästöjä. Vantaalla teillä on siihen vain kaksi varmaa puoluetta, jotka kokonaisina puolueina ovat jo valtuustossa 18.6.2012 sanoutuneet irti koulu- (sekä muutamista muistakin tyhmistä, rutkasti lisää kuluja aiheuttavista) säästöistä. Puolueet ovat: Vihreät ja Vasemmistoliitto. Muut puolueet ovat puolueina edelleen ajamassa kurjistavia leikkauksia.
On myös koulujen johtokuntien perustama, ei-poliittinen koulusäästöjä vastustava liike ja nimen keruuadressi ’Näpit irti koulusta Vantaa’ mm. Facebookissa ja Adressit.comissa: http://www.adressit.com/napit_irti_koulusta_vantaa_2012.  Yli 5000 nimeä netissä ja paperilla, 30 koulun johtokuntaa sekä 10 vanhempainyhdistystä on jo allekirjoittanut adressin. Tervetuloa mukaan!
Vaula Norrena 
opetuslautakunnan varajäsen, varavaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr.)
Kuntavaalit 2012, ennakkoäänestys 17.-23.10. ja varsinainen vaalipäivä 28.10.2012.
If you are a foreigner with permanent permission to stay in Finland, you are allowed to vote in communal elections 17.-28.10.2012. Find your candidate from your home town’s lists and vote!

Vaula Norrena

One thought on “Vastusta koulusäästöjä, ne käyvät kalliiksi!

  1. Se, että oppilaalla on oikeus lähikouluun ja sosiaalisiin suhteisiin siellä, on valtavan hieno ja tärkeä muutos ja kehitysaskel suomalaisessa koulussa. Sanon tämän erityistä tukea tarvitsevan lapsen oppilaana ja haastavien lasten ryhmiä opettaneena.
    Mutta on totta, että se ei ole mikään säästökeino. Meillä Hyvinkäällä on siirretty erityisopettajia aina lähikouluihin sitä mukaa, kun pienluokkia on purettu. Hidastahan se on. Ja itse asiassa e-opettajien määrää on tarkoituksella ja tietoisesti kasvatettu muutamalla.
    Kouluihin on perustettu joustavia pienryhmiä, joissa oppilaat opiskelevat tiettyjä aineita ja joillakin tunneilla oppilaat ovat ”oikeassa” luokassaan ja siellä on samanaikaisopetusta.
    Myös muuta tukea pitää samalla jäntevöittää ja saada hojksista aidosti moniammatillinen.
    Mutta kun näin tehdään, se tosiaan toimii ennaltaehkäisevänä tukena ja on myös edullisempi kokonaisratkaisu kuin eristäminen ja muut kalliit tukitoimet.
    Ja mikäänhän ei muuta sitä, että täytyy jättää myös todellisia pienluokkia. Samoin kuin huostaanottoja tulee olemaan aina ja niistäkin osa ”laitoksissa”, vaikka painopistettä onnistuttaisiin muuttamaan niin, että perheet saavat avun ajoissa ja valtaosa sijoituksista olisi sijaisperheisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Tavallisen oppilaan tarina

su loka 21 , 2012
 Eräs vantaalaisen oppilaan äiti halusi kertoa tavallisen oppilaan tarinan luokassa, jossa tarvittaisiin kouluavustajaa enemmän kuin saadaan. Tässä: ”Vilkas, mutta erittäin tunnollinen tyttö odottaa koulun alkua innokkaana. Luokalle tulee jo ennestään tutut kivat kaverit, mutta opettajasta ei ole vielä varmuutta. Tämä ei kuitenkaan haittaa, tuttu ympäristö ja tutut kaverit turvaavat alkavaa koulutietä. Koulu alkaa, opettajana aloittaa vastavalmistunut nuori nainen. Lempeä ja ystävällinen. Koulutien alku tuntuu lupaavalta ja turvalliselta. Kuluu viikko ja toinen, kouluun lähtö alkaa tuntua entistä vaikeammalta ja vastenmielisemmältä. Ennenkin […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn