Vantaa päättää nyt kaupungin strategiasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi.
Uudessa strategiassa on paljon hyvää.
Se on tarpeeksi kunnianhimoinen, tarpeeksi yksityiskohtainen, tarpeeksi rohkea ja reilu.
Työllisyystavoitteet ovat kovat – työttömyyden puolittaminen neljässä vuodessa on hurja tavoite.
Täsmällisemmät koulutustavoitteet ovat tärkeitä – lukiolaisten sijoittuminen jatko-opintoihin, ammattiopintojen keskeyttämisten väheneminen, Variasta valmistuneiden sijoittuminen työelämään jne.
Hyvinvointitavoitteet tietenkin palveluineen.
Strategisesti tärkeintä on mielestäni kaupunkikeskustojen tiivistäminen.
Kaupunkikeskustoihin panostaminen tarkoittaa parhaimmillaan elinvoiman, työllisyyden, kaupan, kaupunkikulttuurin kasvua – myös reipasta verotulojen kasvua.
Tiiviit kaupunkikeskustat on todettu elinvoiman lähteiksi ja trendi on maailmanlaajuinen.
Ihminen tulee ihmisen luo, työ tulee työn luo ja raha tulee rahan luo.
Nyt kuitenkin Vantaan työpaikkojen kasvu näyttää olevan lentokentän kasvun varassa.
Työpaikkojen kasvu tapahtuu lähes yksinomaan Aviapoliksen alueella.
Olemme ikään kuin yhden kortin varassa.
Lentokentän kasvu on valtava mahdollisuus Vantaalle.
Lentokentän +100.000 m2 lisää tilaa (yhteensä siis 250.000 m2), 14.000 työpaikkaa rakentamisvaiheessa ja pysyvästi 5000, sekä 30.000 matkustajaa vuodessa tuovat Aviapolikseen hurjat määrät maksavia asiakkaita, asukkaita, kauppoja, yrityksiä, työpaikkoja – jos vain osaamme hoitaa homman kotiin.
Uusi lentokenttä tulee vauhdilla jo 2020-luvun alkupuolella valmiiksi.
Jos haluamme saada osamme tuosta kasvusta, myös kaupungin pitää uskaltaa investoida.
On selvää, että uusi 20.000 asukkaan kaupunkikeskusta sinne missä nyt asuu alle 1000 ihmistä, ei synny ilman panostusta.
Jos haluamme saada osamme lentokentän kasvusta – meidän pitää uskaltaa investoida.
Hankitaan se tapahtuma-areena, jonka puuttumien nyt estää isojen tapahtumien tuomisen Vantaalle.
Houkutellaan lisää työpaikkoja, kauppoja ja hotelleja alueelle.
Tuntuu kuin vasta nyt Vantaa alkaisi kasvaa maalaiskunnasta kaupungiksi.
Väestön kasvu on pumpsahtanut suuremmaksi kuin 70-luvun parhaina vuosina.
Tänne tulee nyt + 4000 ihmistä vuodessa. Viime vuonna väestö kasvoi 2,2 % ja verotulotkin kasvoivat 2,2 %.
Tuleville vuosille ennustetaan jopa 3-4% verotulojen kasvua, mikäli talouskasvu jatkuu.
Kasvu toivotetaan Vantaalla tervetulleeksi.
Mutta toisaalta siihen ei sittenkään haluta kovin panostaa.
Halutaan kyllä puolittaa työttömyys ja rakentaa uudet, upeat kasvukeskustat eri puolille Vantaata.
Mutta samalla halutaan rajata kaupungin menojen kasvu 1,5 prosenttiin – kun tiukimpana TVO-kautenakin päästiin keskimäärin vain 1,7 prosenttiin.
Olen huolissani tästä ristiriidasta.
Voiko kana munia ilman että se saa ruokaa ja rehua?
Ja kuinka hyvin se voikaan munia, jos se saa hyvää ruokaa ja rehua?
Sain kaupasta hiljattain 10 kananmunan pakkauksen, jossa jokaisessa munassa oli kaksi keltuaista. Mikä ihme! Joka munassa kaksi lottopalloa yhden sijasta. Riemastuin kovin ja suorastaan harmittelin, etten ostanutkin kahta pakkausta yhden sijasta.
Sitten mietin, kuinkahan hyvää rehua kanoille oli annettu, että ne munivat niin tuottoisasti.
Tätä voi pohtia myös kaupungin kasvustrategiassa.
Paljonko pitää panostaa, jotta tuotto olisi erinomainen?
Olen huolissani verotuloista, jotka voivat jäädä saamatta.
Olen huolissani kasvusta, joka voi tyssätä siihen, että me estämme sen aktiivisella pihtailullamme.
Voitte kuvitella, mitä tapahtuu, jos lentokentän kasvu epäonnistuu.
Jos tänne tuleva väestö jää työttömäksi.
Jos yritykset eivät menesty, vaan joutuvat lyömään lapun luukulle.
Jos kaupoilla ei ole asiakkaita.
Jos leikkaamme palveluista niin, että ne muuttuvat kustannuksiksi (esim. varhaiskasvatus, peruskoulu, lastensuojelu)
Kasvu on mahdollisuus, jos siihen osataan tarttua.
Kasvu on uhka, jos siihen ei osata tarttua.
Kehotan Vantaata, rohkeaa ja vastuullista edelläkävijää tarttumaan kasvuun ja menestymään.
Vaula Norrena Vantaan kaupunginvaltuustossa 11.12.2017
