Huh huh!  Tätä prosessia on käyty kaksi vuotta.
On selvitetty tuhansista dokumenteista, millaiset luontoarvot Päiväkummun metsässä tosiasiassa on, miten maakuntakaavaan merkittyä viheryhteyttä tulee suojata ja onko maa kosteikossa edes rakennuskelpoista.

Dokumenteista on ollut vaikea saada selvää, sillä osa niistä on ollut puutteellisia (esim. Luonnonsuojeluliiton pitkää lausuntoa emme saaneet päätösaineistoon).
Myös tieto sekä luontoa koskevat vaatimukset ovat muuttuneet matkan varrella. 

Olemme opiskelleet kärsivällisesti. Metsää puolustavat asukkaat ovat tehneet kokonaisen tietoaineiston Päiväkummun metsästä nettisivuille: www.jokimetsa.com
Asukkaat myös keräsivät metsää puolustavaan kuntalaisaloitteeseen 2700 nimeä viime vuonna.
Olemme keskustelleet asukkaiden kanssa.
Pidimme mm. Luontopäivä-tapahtuman Matarinkosken uimarannalla viime keväänä – sinne ilmestyi jopa 200 – 300 asukasta ilmaisemaan tahtonsa metsän ja lintujen puolesta.

Miksi kaupunki kaavoittaa metsiin?

Miksi kaupunki kaavoittaa asumista metsiin, vaikka tietää, että siinä saatetaan rikkoa luontoarvoja ja asukkaiden tahtoa?

• Hämeenkylän Linnaistenmetsässä: vihreät ainoina koettivat pelastaa 100-vuotiaan metsän kaavavaiheessa. Nyt kaava onneksi nukkuu alueelta löydetyn vesilailla suojatun noron takia.
• Korson Lehmustontiellä: vihreät ainoina koettivat pelastaa arvokkaaksi luokitellun lehdon kaavaviaheessa. Onneksi asukkaat valittivat ja voittivat korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaupunki ei oppinut tästä, vaan yritti heti kaavoittaa metsän uudestaan. Nyt sentään kaupunginhallitus heräsi ja hylkäsi kaavan.
• Päiväkummun Keravanjokimetsässä: vihreät kokosivat puolueet yhteen jo kaavan valmisteluvaiheessa selvittämään alueen luontoarvot. Jatkoa seuraa =>

Kaupunki tienaa metsänmyynnillä

Kaupunki kaavoittaa viheralueille, koska kaupunki omistaa maan ja sen myynnistä tulee rahaa.
Mutta omistaahan kaupunki maata myös pelloilla – varsinkin Vantaalla peltoja on paljon.

Jopa Vantaan valtuustosopimuksessa lukee: ”Kaavoitetaan, keskeisimmät kulttuurimaisemat säilyttäen, uusia pientaloalueita pelloille ja muille ihmisen jo muokkaamille alueille. Suojellaan lähimetsiä ja muita arvokkaita luontokohteita. Edistämme luontopositiivisuutta.”

Miten Päiväkummun metsän kävi?

Tästä huolimatta kaupunkiympäristön toimiala halusi kaavoittaa Päiväkummun metsästä alueen pientaloille.
Vaikka luontoselvityksessä (Faunatica 2022) metsässä havaittiin 24 erityisesti huomioitavaa lintulajia. Kolme lajia (haarapääsky, tervapääsky ja viherpeippo) on luokiteltu uhanalaisiksi ja neljä lajia (harakka, närhi, pensaskerttu ja västäräkki) silmälläpidettäviksi.
Lisäksi selvitysalueella tavattiin kolme EU:n lintudirektiivin liitteen I lajia, harmaapäätikka, palokärki ja pikkusieppo. Lintutiheys alueella on poikkeuksellisen korkea.
Alueella on myös lahopuista lehtoa ja kääpiä.

2700 asukasta sekä kaupunkiympäristölautakunta yksimielisesti torjui rakentamisen asukkaille arvokkaaseen luonnonmetsään. 
Sitten kaupunginhallituksen puheenjohtaja käytti otto-oikeuttaan ja halusi kaupunginhallituksen kävelevän lautakunnan yli.
Maanantaina 15.12. 2025 kaupunginhallitus pitkän kiistan päätteeksi päätti säästää metsän rakentamiselta – Aamen!

Virallinen Vantaa suojelee luontoa

Vuodesta 2018 alkaen Vantaan resurssiviisauden tiekartassa on todettu, että tärkeät viheryhteydet säästetään rakentamiselta. Silti tärkeän maakunnallisen viheryhteyden päälle Päiväkummussa alettiin kaavoittaa.

Luonnon monimuotoisuus on ollut Vantaan strategiassa vaikka kuinka kauan, mutta toimet sen edistämiseksi ovat olleet heiveröisiä.

Tein hiljattain valtuustoaloitteen, että edes yleiskaavan 29 luonnonsuojelualueeksi merkittyä, vielä virallisesti suojelematonta aluetta tulisi suojella.
Siitä nousi sellainen haloo, että nyt asia on sitovana tavoitteena kaupungin taloussuunnitelmassa: kaikki puuttuvat luonnonsuojelualueet perustetaan v. 2030 mennessä.

Jatkossa tarkempaa, kiitos

Hienojen luontolinjausten yli on Vantaalla kävelty viime vuosien kaavoituksessa liian monta kertaa. 
Toivomme, että kaupunkiympäristön toimiala ja poliittinen päätöksenteko jatkossa tekee yhä huolellisempaa luonnon monimuotoisuustyötä kaupungissa, jonka asukkaat rakastavat luontoa.
Kiitos!

Vaula Norrena, kaupunkiympäristölautakunta (vihr)