Mitä mieltä olette? Olisiko hyvä auttaa nuoria pääsemään työn makuun antamalla jokaiselle 9-luokkalaiselle 300 euron kesätyöseteli, niinkuin Helsinki tekee?
Sehän ei tee sitä vain hyvää hyvyyttään, vaan ehkäistäkseen koulupudokkuutta, pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä.
Vantaalla alle 25-vuotiaiden virta yli 3 kuukauden työttömyyteen oli 36,7 prosenttia vuonna 2015. Hei yli kolmasosa työttömänä!
Ammatilliset opinnot keskeyttää Vantaalla 14,5% oppilaista.
Ja jopa 7% vantaalaisista 15-24-vuotiaista on kokonaan yhteiskunnan ulkopuolella: ei töissä, ei työttömänä TE-toimistossa, eikä opiskelemassa.
Tuhannet nuoret elämässä vailla suuntaa, ahdistuneina, kun eivät pääse mihinkään.
Tälle täytyy tehdä jotain pian!
Helsinki on jo tarttunut toimeen. Siellä jaetaan 300 euron kesätyöseteli jokaiselle 9-luokkalaiselle. http://kesaseteli2017.munstadi.fi/nuorelle/
Setelin avulla on paljon helpompi hakea työpaikkaa. Ja kun kaverit hakevat, niin pitäähän minunkin.
Näin luodaan uudestaan kesätöissä käymisen kulttuuri.
Näin ehkäistään koulupudokkuutta, työttömyyttä, toivottomuutta. Näin valetaan itseluottamusta nuoriin ja kutsutaan heidät mukaan yhteiskuntaan, ennen kuin on liian myöhäistä.
HYVÄ HELSINKI! MILLOIN VANTAA?
EDIT 2/2019: ASIA RATKESI! VIRKAMIEHET VALMISTELIVAT VALTUUSTOALOITTEESTANI UUDEN KESÄTYÖSETELIMALLIN VANTAALLE. YLI 1000 KESÄTYÖSETELIÄ JAETTIIN KOULUJEN JA NUORTEN OHJAAMON KAUTTA KEVÄÄLLÄ 2019, NIISTÄ YLI 800 KÄYTETTIIN KESÄTYÖPAIKAN SAAMISEEN, IHANAA!
Vantaalla kesätyöseteleitä on ollut jaossa vain 400 kappaletta ja niitä pitää yritysten hakea sopiviksi katsomilleen 15-18-vuotialle nuorille.
(HUOM! Tämä tilanne siis ennen 2019, jolloin asia korjattu).
Yritys, joka löytää hyvän nuoren, voi käyttää setelin häneen kolmena kesänä.
Vain 400 nuorta voi saada kesätyösetelin, kun jo 9. luokkalaisia on Vantaalla 2400 vuosittain.
Ehdotamme, että kaupunki selvittää, miten voitaisiin toteuttaa 300 euron kesätyöseteli jokaiselle 9-luokkalaiselle Vantaalla.
Tämä tuo 2400 nuorta työpaikoille oppimaan työelämää. Sillä ehkäistään kotiin jäämistä, koulupudokkuutta, jatko-opiskeluista laistamista. Se tuottaa 2400 x 50 työtuntia eli 120.000 tuntia työelämäkokemusta vantaalaisille nuorille.
100% käyttöasteella kesätyöseteli tuottaa myös 720.000 euron verran lisää kulutusta.
Nuorethan useimmiten kuluttavat saamansa kesätyörahat.
Arvonlisäverotuotto näistä ostoista 24% verokannalla on 172.800 euroa.
Noin neljäsosa kesätyösetelikuluista siis palautuu verotuloina yhteiskunnalle.
Investoinnin hinnaksi tulee näin n. 550.000 euroa – ja vähemmän, kun huomioidaan, kuinka kesätyöseteli vähentää muihin nuorten tukitoimiin tarvittavaa rahaa.
Se on kannattava investointi.
Nuoret oppivat hakemaan työtä ja oppivat koko työssä käymisen kulttuurin.
Saavat ensimmäiset työtodistuksensa, joiden avulla on helpompi hakea töitä jatkossa.
Oppivat rahan arvoa, kun kuluttavat itse ansaitsemaansa rahaa. Kesätyökokemukset voivat myös innostaa jatko-opintoihin.
Investoidaan nuorten kesätyöpaikkoihin. Autetaan nuoria menestymään elämässä.
Mitä mieltä olette, kannattaako satsata tuon verran?
Vaula Norrena, kaupunginvaltuutettu (vihr)
PS. Aloitteen allekirjoitti vain 20 valtuutettua Vantaalla.
Vain 20/67 oli sitä mieltä, että kannattaa edes selvittää, miten kesätyöseteli voitaisiin toteuttaa (! VAALIT LIIAN LÄHELLÄ, EI VOI KANNATTAA TOISEN PUOLUEEN EHDOKKAAN HYVÄÄ ALOITETTA!?))
Kaikki 8/8 vihreää, 5/9 perussuomalaista, kaikki 4/4 vasemmistoliittolaista, 1/4 kepulainen ja ainoastaan 1/18 kokoomuslainen sekä 1/18 demaria.
Katsokaa nyt tuota yrittäjäpuolueen ja työpuolueen välinpitämättömyyttä, ja miettikää, ketä kannattaa äänestää.
Vietin viisi ikimuistoista kesää Kymen piirin TVH:lla 1974-1979 tierakennustyöntekijänä ja kuormanlaskijana sekä myös Kouvolan kaupungin puutarhatöissä pari kuukautta.
Opiskeluaikana 80-luvulla tein kesä- ja väliaikatöitä mm. Göteborgissa ravintola Valandin siivoojana, Töölön torilla Outi Korjosen vihannesputiikissa, Kuusisen tavaratalossa kalliiden laukkujen ja silkkihuivien myyjänä, ’Säätyvaltiopäivät 175 vuotta’ -näyttelyn historiaoppaana, Converta Oy:n ATK-laskuttajana, Mainostoimsto Aspektin copywriter-harjoittelijana,
Sardiniassa baarimikkona Tibula Club -nimisessä baarissa ja mitähän vielä.
Kultaisella 80-luvulla kaikki onnistui, töitä tuli ovista ja ikkunoista niin, että ihmettelen, miten oikein ehdin vielä opiskellakin valtsikassa ja englantilaisen filologian parissa.
Kyllä nykynuorille pitää tarjota yhtälailla ansaintamahdollisuuksia!
