Maalaishiiret ja kaupunkilaishiiret tappelivat ratikasta

Maalaishiiret ja kaupunkilaishiiret ovat eri mieltä Vantaan ratikasta

Tämä tarina on tosi. Vantaalla oli määrä päättää, aletaanko kaupunkiin suunnitella ratikkaa. Ratikka on ollut yleiskaavassa jo 12 vuotta ja 2020-luvun loppupuolella on tarkoitus panna tuumasta toimeen.

Tarve on ilmeinen: vuonna 2030 bussit eivät enää riitä väkimäärälle.
Alustava suunnitelma ja kustannuslaskelmat on tehty, ne ovat voitolliset – ratikka tienaa kaupungille enemmän kuin se maksaa.

Vaan voi, mikä tappelu tästä syntyi valtuustossa vuosi sitten ja yhä jatkuu somessa.

MAALAISHIIRIEN puolue pelotteli itsensä ja muutaman muunkin puolikuoliaaksi jo etukäteen.

”Ei siitä mitään tule! Rahat valuvat kankkulan kaivoon ja kuka sitten maksaa jättivelat!?”
”Aina ne on ennenkin vieneet perikatoon ja korruptiota oli jo Helsingin metrossa!”
”Luuleeko Vantaa muka olevansa kaupunki, HAH! Paras vaan pysyä kellarikolossa ja järsiä kuivaa juuston känttyä!”

Vantaan ratikka, luonnos 😉

KAUPUNKILAISHIIRET koettivat perustella:

”Tämä hei oikeasti tuo rahaa enemmän kuin se vie.”
”Tämä tekee nukkumalähiöistä kaupungin, kun saamme tiivistä asutusta, työpaikkoja, kauppapaikkoja ja kahviloita.”
”Miten mukaviksi tulevatkaan työmatkat – kun puolet porukasta hyppää ratikkaan, niin toinen puoli saa ajella töihin ilman ruuhkia.”
”Eikös kehäratakin ensin pelottanut, vaan sitten osoittautui hyväksi ideaksi?”

EI!” huusivat KISSAT, jotka aina tykkäävät tulla häiriköimään hiirten pitoihin.

KISSAT sanoivat: ”Ei! Koska juuri MINÄ en pääse sillä ratikalla/ kehäradalla suoraan kotiovelta työpaikan ovelle!”
”Me kissat haluamme joukkoliikennevälineen juuri sinne, missä me asumme! Minnekään rupu-Hakunilaan ei tarvitse rakentaa mitään!”
”Me haluamme superbussit ja me haluamme ne meille, muista ei väliä!”

Valtuuston kokouksessa tiivistyi väittely, jota oli pyöritetty palstoilla ja somessa jo hyvän aikaa.

”Ratikka on ainoa järkevä väline pitkällä tähtäimellä.”
”Superbussit ovat halvempia!”
”Hei niitä tarvitaan viisinkertainen määrä verrattuna ratikoihin, ei ne sitten enää ole halpoja”
”Kaikki välineet ovat liian kalliita! Parasta olisi kun tänne ei muuttaisi kukaan! Voidaanko panna tullit kuntarajalle?”
”Ensin pitää panna kuntoon terveydenhuolto!”
”Mistäs rahat siihen saadaan, jos ei saada lisää veronmaksajia?”
”Minä haluan mieluummin metron.” …

Lopulta maalaishiiret, kaupunkilaishiiret ja kissat joutuivat äänestämään.
Kaupunkilaishiiret voittivat äänestyksen luvuin 45 – 22.
Ratikan mahdollisuuksia lähdetään nyt tutkimaan ja päätös asiasta tehdään vuonna 2023.

Lisäksi merkittiin, että valtuustoryhmät jättivät asiaan yhteisen pöytäkirjalausuman: ”Hyväksyessään ratikkasuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää, että

* hankkeen aikataulussa ja kustannusarviossa pysymiseen kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen kaikissa vaiheissa,

* hankkeen rakentamisaikaiset haittavaikutukset ympäristön asukkaille minimoidaan,
* ratikan suunnittelu ja toteutus eivät talousarviovaikutusten kautta heikennä kaupungin palveluita,
* ja että kaupunginvaltuustoa informoidaan hankkeen etenemisestä säännöllisin väliajoin valtuuston avoimissa selostustilaisuuksissa, jolloin kaupunkilaisilla on myös näin mahdollisuus seurata hankkeen etenemistä.”

Ratikka etenee nyt suunnitteluun ja lopullinen toteutuspäätös tehdään vuonna 2023.
Olemme iloisia, järkipäätös!

RATIKKA PÄHKINÄNKUORESSA

  • Radan pituus 19,3 km (omalla ajoradalla 17,9 km)
  • Reitti Mellunmäki- Länsimäki- Rajakylä- Vaarala-Hakunila- Kyytitie- Porttipuisto-Tikkurila- Viertola – Koivuhaka – Aviapolis – Jumbo – Lentoasema 
  • Pysäkkejä keskimäärin 770 metrin välein
  • Liikennöi klo 04.30 – 01.30, lähes kellon ympäri
  • 25 raitiovaunua
  • Kapasiteetti 150 matkustajaa/vaunu (bussilla 66/vaunu)
  • 104.000 asiakasta päivässä v. 2050
  • Asiakasmatkan pituus keskimäärin 4,5 km
  • Matka-aika Mellunmäki – Tikkurila 22 min, Tikkurila-Lentoasema 25 min
  • Rakentaminen ajateltu vuosiksi 2024-2028

RATIKAN RAHA-ASIAT

  • Radan rakentaminen 393 miljoonaa euroa (ei sisällä kalustoa)
  • Vantaan osuus rakentamisesta 333 miljoonaa euroa
  • + Kiinteistökehitystulot  Vantaalle 680 – 816 miljoonaa euroa varovasti arvioituna
  • + 37.000 asukasta
  • + 30.000 työpaikkaa
    + Verotulot uusilta asukkailta, kiinteistöverot taloyhtiöiltä, yhteisöverot yrityksiltä

Tutkitaan ennenkuin hutkitaan!

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn