Lähimetsistä ei saa leikata!

Asukaskyselyssä 78 % vantaalaisista pitää lähimetsiään tärkeinä ja haluaa säilyttää ne.
Kaupunki on kuitenkin käynnistänyt useita kaavahankkeita, jotka uhmaavat ihmisten rakkaita ulkoilupaikkoja. 

Vanhaa metsää


Mm. Linnaisten metsä Hämevaarassa, Smedsinmetsä Ylästössä, Lehmustontie Korsossa sekä nyt uusin Päiväkummun Matarinkosken viheralue ovat kiistojen kohteina.

Nämä metsät ovat paikoin yli 100-vuotiasta, vanhaa, runsaslajista metsää, joissa elää lukuisia suojeltuja eläin- ja kasvilajeja.

Päiväkummun rannassa esimerkiksi esiintyy 45 lintulajia, on harmaapäätikkaa, viherpeippoa, tervapääskyä, palokärkeä jne, uhanalaisia lajeja.
On lepakoita ja lahokaviosammalta. Saukko polskii koskessa, kauriit pällistelevät metsänreunassa. Ilveskin on kuulema joskus nähty. 


Mutta nyt kaupunki haluaa kaavoittaa näille viheralueille uusia pientaloryhmiä. Asukkaat ovat järkyttyneitä.

Päiväkummun kuntalaisaloite


Tuoreimmassa Päiväkummun tapauksessa asukkaat ovat tehneet kuntalaisaloitteen metsän puolesta, yli 1000 ihmistä on sen jo allekirjoittanut. Aloite täällä: https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/30879

Alue, joka kaavoitetaan on 1/4 Matarinkosken alueesta, noin viisi hehtaaria puiston itäreunasta kaavoitetaan uusiksi – pientaloille. Jopa 220 uutta asukasta ja päiväkoti.

Juuri tuossa 5 hehtaarissa on myös upea kilpikaarnamännikkö, yli 50 cm läpimitaltaan olevia arvopuita, jotka on merkattu myös kartta.vantaa.fi: ssä. Ja ne linnut, jotka eivät pysy rantakaistaleella, vaikka luontoselvitys mitä väittäisi.

Nyt alkaa osallistuminen ja arvioiminen, mielipiteitä saa esittää 18.4.2023 mennessä Vantaan kirjaamoon – ja keväällä – syksyllä ilmeisesti sitten työpajoja, joissa saa tarkentaa toiveita.

Olkaahan asukkaat aktiivisia. Sanon aina, että ei me pikkupoliitikot tätä pienillä äänillämme pystytä yksin ratkaisemaan, tarvitaan vahvaa asukasaktiivisuutta.

Vantaa ei saa lähteä Helsingin tielle


Sillä Vantaa ei saa lähteä Helsingin tielle!  Siitä ei seuraa hyvää, jos luontoalueista nakerretaan pala kerrallaan, kunnes jäljellä on enää säälittävä, roskainen pusikko.


Ymmärrän kyllä, että pientaloasutusta halutaan lisätä. Kaupungin strategiassa on 600 uuden pientaloasunnon tavoite vuosittain. Aiemmin pientaloasuntoja valmistui 400 kpl/ vuosi, vaan viime vuosina määrä on pudonnut 100 asuntoon.

Vaan on muitakin tapoja lisätä pientaloja kuin viheralueelle rakentaminen. Meillä on valtavasti rakentamatonta tilaa jo olemassa olevillakin tonteilla, noin miljoona kerrosneliömetriä koko Vantaalla. Miksi emme tee täydennysrakentamisesta helpompaa?

Koiran kanssa lähimetsässä

Fiksu, maltillinen täydennysrakentaminen auttaa


Olen tätä vuosien varrella ehdottanut valtuustossa: voisimme tehdä mallisuunnitelmia, miten tavalliselle takatontille mahtuu sievä pieni talo ilman että asuinalue rumentuu. Voisimme antaa pienen porkkanan, vaikka rakennuslupa-alen tai tontinlohkomistarjouksen määräajaksi. 


Näin saisimme uutta asutusta jo olemassa olevien viemäriputkien varrelle. Uuden kuntatekniikan rakentaminen pientaloalueelle on nimittäin kaupungille kallista, noin 8000 euroa/metri. 
Vantaa on pientalojen suurkaupunki ja hyvä niin.

Mutta lähimetsistä ei saa leikata!

Vaula Norrena on vihreä kaupunginvaltuutettu, joka asuu pientalossa Metsolassa

Kaavoitushankkeista saat lisätietoa Vantaan kaupungin nettisivuilta täältä:
https://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus/kaavat

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Tuhon vai tulevaisuuden tie?

pe kesä 9 , 2023
Vantaan ratikasta on kiistelty neljä vuotta. Maanantaina 22.5.2023 Vantaan valtuusto teki päätöksen: ratikka rakennetaan. Toisten mielestä olemme nyt tuhon tiellä, toisten mielestä vihdoinkin Vantaasta tulee kaupunki. On laskettu, että Vantaan maksuosuus ratikan rakentamisesta tulee olemaan 414 miljoonaa euroa. Valtio ja Helsinki yhdessä maksavat 192 miljoonaa euroa. On laskettu, että tulot ratikasta – kiinteistökehitystulot, maanmyyntitulot jne. – tulevat olemaan verrattomasti suuremmat, noin 794 miljoonaa. On arvioitu, että ratikan vaikutus Vantaan talouteen korkoineen ja asukkaineen tulee olemaan + 10 miljoonaa euroa positiivinen […]

Kiinnostaako?

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share