Vantaan strategia on parempi kuin ikinä ja se tekee Vantaasta paremman kuin ikinä.
Haluan silti puhua asiasta, jota emme ole onnistuneet parantamaan, vaikka se on ollut strategiassa tärkeänä tavoitteena aina.
Se on lasten pärjääminen koulussa ja siitä seuraava aikuisten pärjääminen työelämässä.
Vuonna 2009 asiat olivat vielä hyvin
Kun aloitin opetuslautakunnan varajäsenenä vuonna 2009, opetustoimen johtaja kehui, kuinka vain 7% koululaisista kärsii riittämättömästä luku- ja laskutaidosta.
Ja kuinka Ruotsissa tuo luku oli jo 18%.
Myös ammatillisen koulutuksen keskeyttämisosuus oli Vantaalla vain 8% siihen aikaan. (Nyt se on 20%)
Strategioissa halusimme aina parempaa.
Meille vakuutettiin, että kolmiportainen tuki toimii ja että S2-suomen kielen opetukseen panostetaan – meille ei käy niin kuin Ruotsissa.
Että myös ammatillisen koulutuksen uudistus vuonna 2016 teki vain hyvää.
Vuonna 2022 olemme Ruotsin tiellä
Toisin kävi.
13 vuotta myöhemmin voimme todeta, että Vantaa on Ruotsin tiellä, ehkä jo ohikin.
Vuoden 2021 Lukuseula-testi osoitti, että Vantaan tokaluokkalaisista tytöistä 20% ja pojista 25% tarvitsee tukiopetusta lukutaitoon, mutta ei sitä saa.
Seiskaluokkalaisista tytöistä 25% ja pojista 35% tarvitsee tukea lukutaitoon, mutta ei sitä saa.
Näissä luvuissa eivät ole mukana S2-oppilaat – heistä jopa 75 % tarvitsee tukea lukutaitoon.
Tämä on hälyttävää ja järkyttävää.
Huonolla luetun ymmärtämisellä ei ole mitään asiaa jatko-opintoihin tai ammatteihin.
Huonolla laskutaidolla ei pärjää edes omassa elämässä.
Lukuseula ja matikkaseula mittareiksi
Vihreät esitti lukuseulaa koulutustavoitteen mittariksi jo syksyn talousarviokäsittelyssä.
On järkevää, että samaa mittaria käytetään strategiassakin.
Kiitos siis Vantaan kaupunginhallitukselle, joka kannatti lukuseulaa ja ’matikkaseulaa’ mittaamaan oppimistuloksia.
Lisäksi niitä mitataan Opi oppimaan-tutkimuksella sekä todistuksen päättöarvosanoilla (joka minun mielestäni kyllä ei ole kovin hyvä mittari mittaamaan lukutaitoa).
Nyt meillä on selvät kepit ja porkkanat parantaa koululaisten luku- ja laskutaitoja.
Se vaatii satsausta lukutunteihin, lisäopetukseen ja lukemisen ja laskemisen hauskaksi tekemiseen.
Sillä kun se on kivaa, sitä tehdään mieluusti.
Olemme edelleen Kuusikkokuntien huonoimmin koulutettu porukka.
Laskekaa, mitä maksaa, jos neljäsosa porukasta tippuu kärryiltä jo koulussa, eikä saa kunnon ammattia.
Kiitos!
(Vaula Norrena valtuustopuhe 31.1.2022 Vantaa)
