Maahanmuuttajien kielen opiskelusta

Tarkennan vielä aikaisempaa blogiani maahanmuuttajilta vaadittavista suomen kielen taidoista. Ehdotin, että ammatillista koulutusta voitaisiin antaa joissakin paikoissa myös englannin kielellä, eikä vain suomeksi.
Ehdotukseni motiivina ei ollut ’maahanmuuttajien hyysäys’, vaan käytännön järkeily, että ulkomaalaiset kannattaisi ottaa mukaan työelämään hiukan niukemmillakin suomen kielen taidoilla aluksi – ja sitten työn ohessa antaa heille kielikoulutusta, jolla he saavuttaisivat tyydyttävän suomen kielen taidon.
Nyt kun sitä tyydyttävää kielitaitoa vaaditaan myös kirjallisena (eikä vain suullisena) jo ennen työnhakua, mutta samalla sitä kielitaidon opetusta ei kuitenkaan ole tarpeeksi saatavilla, joutuvat monet ulkomaalaiset vasten tahtoaan olemaan ikään kuin tyhjänpanttina.
Vaarana on, että jos ihminen joutuu vuosikausia olemaan tyhjänpanttina, hän saattaa jopa sopeutua tähän olotilaan ja tyytyä sitten olemaan ilman. Voi jopa kehittyä ns. työttömän identiteetti, ettei enää uskallakaan hakea töitä.
Ei ole järkevää, että maahamme tulevia ulkomaalaisia oikein ajamalla ajetaan tähän muottiin.
Aikuiselle ihmiselle uuden kotimaan kielen opiskelukin olisi usein mielekkäämpää, jos sitä saisi tehdä käytännöllisesti, jonkin hyödyllisen homman ohessa. Työssä saisi tuntea itsensä tarpeelliseksi ja havaita kielitaitonsa karttuvan nopeasti – paremmin kuin pelkästään pulpetissa istumalla. Sen lisäksi voisi hyvin olla vaikka kielen lisäoppimiskursseja jatkuvasti.
Olen ollut puutteellisella kielitaidolla töissä mm. Ruotsissa siivoojana, USA:ssa erityislasten hoitajana ja Italiassa baarimikkona sekä matkaoppaana. Mielestäni – ja myös työnantajani mielestä – minusta oli enemmän hyötyä puutteellisellakin kielitaidolla kuin tyhjänpanttina muiden elätettävänä.
Koulutuksesta vielä. Niin, lukiotason ja korkeakoulutason koulutusta Suomessa on mahdollista saada muillakin kielillä kuin suomeksi.
Miksi yhtään englannin+suomen-kielistä kokkikurssia tai putkimieslinjaa ei saisi olla?  Vaula 11.9.2008
Jälkikommentti:  Hesarin artikkeli 2.10.2008:
Maahanmuuttajien parempi työllistyminen toisi miljoonasäästöt. Yhteiskunta säästäisi Helsingissä vuosittain yhteensä 58 miljoonaa euroa, jos maahanmuuttajat saisivat töitä yhtä hyvin kuin valtaväestö. Tästä yksistään Helsingin kaupungin osuus on 24 miljoonaa.  Näin todetaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemässä selvityksessä, jonka on tilannut Helsingin kaupunki. Säästöä tulisi erityisesti siitä, että valtio saisi lisää verotuloja.
Tällä hetkellä maahanmuuttajien työllisyystilanne on selvästi heikompi kuin valtaväestön. Monen työllistymistä vaikeuttaa muun muassa heikko suomen kielen taito.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Maahanmuuttajien+parempi+ty%C3%B6llistyminen+toisi+miljoonas%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/1135239904946
www.vihreatehdokkaat.fi/vaula.norrena/      mail:  vaula.norrena@vantaanvihreat.fi  
Vaula Norrena, nro 564, vihreä VTM,  markkinointitutkija, Vantaa

Vaula Norrena

Next Post

Milloin saamme hitaan talouden?

la syys 20 , 2008
       Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus  näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne.  Milloin saamme myös hitaan talouden, slow economyn? Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee? Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta jo 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin  infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) totaalisen romahduksen partaalle. Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi  […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn