Milloin saamme hitaan talouden?

at-solumalli.jpg       Näinä hätäisinä aikoina kaikki mikä on hitaampaa kuin hiirenklikkaus  näyttää olevan in ja pop. Slow food, slow yoga, slow life jne.  Milloin saamme myös hitaan talouden, slow economyn?
Edelläkävijä-kuluttajana olen odottanut sitä kohta jo 20 vuotta. Milloin tämä trendi tulee?
Ehkäpä piankin, näyttävät merkit Ameriikoista. Siellä kun on eletty kvartaalitaloutta jo 50 vuotta, ja saatu sillä keinoin niin inhimilliset kuin fyysisetkin  infrastruktuurit (tiet, sillat, tehtaat, pankit, ihmisten terveys, luottamus, yhteisöllisyys jne) totaalisen romahduksen partaalle.
Jospa piankin Kaliforniassa keksitään uusi  New Age-talous,  kvartaariajattelu entisen kvartaalimallin sijaan? Hoksataan, että taloutta kannattaakin ajatella 25 vuoden jaksoissa eikä neljännesvuosittain.
Laskelmoidaan, että se tosiaan on 100 kertaa kannattavampaa investoida ihmisiin ja rakenteisiin  hitaasti ja kunnolla, ajan ja rahan kanssa.  Joku Einsteinia viisaampi keksii kaavan, jolla tämä todistetaan tiedeyhteisölle ja suurelle yleisölle. 
Esimerkiksi terveydenhoidon kohdalla huomataan, että kun hoidetaankin hitaasti ja ennakkoon, ennen kuin ihminen on sairaskaan, niin hokkus pokkus, sairauksien määrä vähenee dramaattisesti. Varsinkin kalliiden pitkäaikaissairauksien. Kukaan ei enää jää ennenaikaiselle eläkkeelle 30-vuotiaana, ei  40-vuotiaanakaan.  Huikeat säästöt eläke- ja sairaudenhoitokuluista.
Lasten ja nuorten kohdalla kaava toimii näin:  Pannaan  x-määrä kouluopetusta  pienissä ryhmissä,  y-määrä liikuntaa ja kädentaitoja päivittäin,  ja vielä z-määrä hidasta huolenpitoa joka ilta, niin saadaankin n:nteen potenssiin tuottavia, fiksuja, luovia, jaksavia ja yhteen hiileen puhaltavia kansalaisia. Tällöin ongelmien yhteenlaskettu tulo onkin negatiivinen, hämmästyttävää!
Rakentamisen kohdalla taas havaitaan, että kun rakennetaan kunnolla ja kestävästi, niin hokkus pokkus, eipä tarvitsekaan mättää kaivinkoneella rahaa korjauskuluihin, juuri  koskaan. Pitkällä ajalla investointien tuotto kohoaa käsittämättömästi.
Ihme ja kumma.  Miksei tätä keksitty aikaisemmin? ihmetellään silloin.
Vähän ajan kuluttua  jo  naureskellaan 2000-luvun naiiville ajalle: kuinka silloin luultiin, että nopea rahan kääriminen ja kaiken kiristävä tehostaminen tuo vaurautta ja hyvinvointia, voi niitä hupsuja!  Luulivat, että kaikki munat rikkomalla saa suurimman munakkaan, voi voi ;)
Vaan miksi emme saa tätä hidasta taloutta tänne jo nyt?  Pitääkö odottaa, että Yhdysvallat romahtaa kaaokseen, ennen kuin meillä Suomessa voidaan toimia viisaasti?
 
P.S. Selvyyden vuoksi: ”Hidas” talous ei tarkoita hidastelua tai löysäilyä.  Vaan vastuullisempaa, pitkäjänteisempää, kokonaisvaltaisempaa talouspolitiikkaa. Sellaista, jossa selvitetään päätösten sivuvaikutukset ja niiden hinta pitkältä ajalta. Jossa pohditaan päätösten vaikutuksia muillakin sektoreilla kuin yhdellä. Ennakoidaan mahdolliset sosiaaliset, terveys- ja hyvinvointiseuraukset, jotka näistä talouspäätöksistä koituvat seuraaville sukupolville.   (Vaula 20.9.2008)
www.vihreatehdokkaat.fi/vaula.norrena/      mail:  vaula.norrena@vantaanvihreat.fi  t. Vaula Norrena, nro 564,  vihreä VTM, markkinointitutkija, nappulafutistyöläinen,  Vantaa

Vaula Norrena

Next Post

Säästäminen kannattaa aina!

ma syys 22 , 2008
      Kun olin pieni, minua opetettiin säästämään pienen vihreän säästöpossun avulla. 3-vuotiaasta 6-vuotiaaseen säästin rahoja nukenvaunuihin, siis yli puolet elämästäni. Opin, että säästäminen tarkoittaa: jaksan nyt olla ilman jotakin pientä ylimääräistä, jotta sitten joskus saan jotain suurempaa. Opin myös, mitä tarkoittaa korko, kun sitä postipankin säästökirjaa yhdessä isin kanssa tutkiskelimme. Kun tulin aikuiseksi, minua opetettiin säästämään suuren metallisen juustohöylän avulla. Nyt ei enää laitettukaan rahaa possuun, vaan höylättiin rahaa pois yhteisestä lompakosta. Opin että säästäminen tarkoittaakin: olen nyt ilman jotakin päivittäistä […]

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn