Palveluihin on päästävä kävellen!

Saan viikoittain muistutuksen siitä, kuinka hyvin meillä asiat ovatkaan.

Italian opettajani, jo kymmeniä vuosia Suomessa asunut, ottaa aina puheeksi, miten mahtavasti täällä on järjestetty päivähoito, koulu, terveydenhoito jne. (Kirjastoja ja aikuisopistoja ei Italiassa kuulemma ole ollenkaan).

Asiat ovat meillä pääpiirtein hyvin. Silti kaiken voi aina tehdä paremmin. Maailma ei tule valmiiksi.

Tämäkin Vantaan uusi palveluverkkosuunnitelma lie tehty sitä varten, että palvelut saataisiin paremmiksi. Onhan? Vai siksi, että säästäisimme rahaa?

Entä millaista palveluverkkoa asukkaat toivovat?

Kun kuntalaisilta kysytään, niin yleensä he sanovat, että kun palvelut ovat lähellä ja saatavilla, niin se on ihan parasta.
Tämä on omakin kokemukseni.
Parasta päivähoitopalvelua olen saanut, kun päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle oli vain 600 metrin matka ja voin viedä lapset sinne kävellen tai pulkassa vetäen.
Ihan tavallinen Venuksentien päiväkoti kerrostalon kivijalassa, ihan parasta!
Parasta koulupalvelua lapsilleni olen saanut Mikkolan väliaikaisessa puuparakissa, jossa oli ihana opettaja, tiloissa lapsenkokoinen mittakaava, eikä sisäilmaongelmia. Iltapäiväkerho turvallisesti ja kätevästi samassa rakennuksessa.
Parasta lääkäripalvelua olen saanut sen ainoan kerran, kun minun ei tarvinnut sairaana lähteä mihinkään, vaan puhelimella soittamalla sai lääkärin kotiin ja hänellä oli vieläpä lääkkeetkin salkussaan valmiina.
Tämä tapahtui Egyptissä. Milloinkohan Suomeen saadaan sellainen sote, joka mahdollistaa perhelääkärit ja kotikäynnit?

Millä tavoin siis Vantaan uusi palveluverkkosuunnitelma tuo palvelut lähelle?

Päiväkotien optimikoko määritellään siinä  160 – 192 paikkaan.
Pienistä päiväkodeista pyritään luopumaan.
Tämä pidentää perheiden matkoja päiväkoteihin ja lisää aamuista autorallia.
Onko tämä parannus? Haluavatko kuntalaiset tätä?
Kuinka moni voi sitten enää viedä lapset päiväkotiin kävellen?

Meidänhän piti vähentää autoilun tarvetta myös oman resurssiviisauden tiekarttamme mukaan.

Palveluverkkosuunnitelma ja resurssiviisauden tiekartta ovat nyt ristiriidassa keskenään.
Tästä kirjoitinkin viimeksi.

Sama juttu koulujen kanssa.
Kouluille asetetaan tavoitekoot: alakoulussa tulisi olla vähintään 300 oppilasta ja yläkoulussa 350.
Näin jotkut isotkin asuinalueet jäisivät ilman koulua, kuten Nikinmäki ilman yläkoulua tai Hämeenkylä ilman alakouluakaan.

Haluavatko kuntalaiset tätä? Haluammeko me tätä?
Että alakoulun oppilaita viedään joka aamu autolla ja yläkoululaiset maksavat bussikortin päästäkseen kouluun?

Meidänhän piti vähentää autoilun tarvetta Vantaan resurssiviisauden tiekartan mukaan.

Myös ihmisten aika on resurssi, jota meidän tulisi arvostaa.

15 minuutin pidennys päivittäiseen asiointimatkaan mennen tullen tarkoittaa 14,8 täyttä työpäivää vuodessa (7,5 tunnin päivinä) lisää työmatkaliikenteessä.
Tunnin työmatka mennen tullen tarkoittaa vuodessa 59,2 täyttä työpäivää liikenteessä, se on kaksi kertaa keskivertovuosiloman verran.
Tätä ihmisten ’hukka-aikaa’ voisi varmasti käyttää kansantaloudellisesti tai inhimillisesti paremminkin.

Entä sitten tilojen moduulimalli  kouluissa ja päiväkodeissa?

Moduulimalli opetusmallina kylläkin on kiinnostava ja siitä on kuultu hyvää palautetta sekä oppilailta että opettajilta.
Oppilaat saavat hakeutua oman tasonsa mukaiseen ryhmään. Opettajia on tarjolla auttamaan eritasoisia oppilaita. Jokainen saa opiskella itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla.
Mutta nämä tilamoduulit. Peruskoulujen tilamoduulissa on varattu 225-275 m2 sadalle oppilaalle eli yhdelle vuosiluokalle.
Pieni liikuntasali 100 lapselle koko päivän oppitunneiksi?
Lisäksi heille on käytössään 1,3 pienryhmätilaa per vuosiluokka.
Tällaisia 100 hengen moduuleja on 9 vuosiluokan yhtenäiskoulussa 7 kpl, koska sen lisäksi on liikuntamoduulit ja taitoaineiden moduulit.
Pienryhmätiloja on 12 kpl, eli 1,3 pienryhmätilaa per vuosiluokka.
Kaikkiaan 6,21 hyötyneliömetriä per oppilas, kun entisissä kouluissa on 8-12 m2 per oppilas.
Epäilen, että tämä tilamuutos ei paranna asiakaskokemusta.

Olen huolissani  moduulitilojen ahtaudesta, melusta ja ilmanvaihdosta.
Melussa ei voi oppia kunnolla.
On todettu, että jatkuvassa melussa oleskelu vaikuttaa lasten aivojen kehitykseen haitallisesti.
Melu on iso riski.
Ahtaus on epämukavuustekijä, huono sisäilma on terveysriski.

Päiväkodeissa tilanjako menisi 32 lapsen moduuleissa, joissa on kaksi päiväkotiryhmää ja heidän hoitajansa.
Koska tämä tila-ajattelu on aivan uusi tapa toteuttaa koulua ja päiväkotia, on ensimmäisten näin rakennettujen koulujen ja päiväkotien kokemuksia kartoitettava huolella ja tarvittaessa korjattava koko moduulimallia.
Jos kokemukset eivät ole niin hyviä, on tila- tai toimintajakoa  väljennettävä  seuraavia hankkeita varten.
Vihreät jättää tästä asiasta pöytäkirjalausuman: ”Koulujen ja päiväkotien tilamallin toimivuutta seurataan ja tarkostetaan tarvittaessa.”

Vielä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Siellä pyritään neljään täyden palvelun hyvinvointikeskukseen sekä muutamiin pienempiin.
Tulipa sote tai ei, tässä piilee riski, että palvelut käytännössä ajan mittaan keskitetään ja asukkaille tulee hankalat asiointimatkat.
Jos Korsosta, Martinlaaksosta ja Länsimäestä ei enää saa verikokeita tai päivystyspalvelua, on se merkittävä huononnus näiden alueiden asukkaiden palveluihin.
Ja eihän meidän huonontaa pidä, vaan parantaa, eikö vain?

Asukkaat, he jotka tämän lystin maksavat, haluavat lähipalveluja.

Heille lähipalvelu tarkoittaa koulujen ja päiväkotien osalta kohtuullisen ja turvallisen kävelymatkan päässä olevaa.
Terveyspalvelutkaan eivät saa olla hankalan matkan takana, koska sairaana sellaista ei jaksa.
20 minuutissa pitäisi päästä terveyskeskukseen ja tunnin, max kahden jonotuksella lääkäriin.
Johtopäätökseni on, että palveluverkkosuunnitelmaa on vuosien varrella korjattava/ päivitettävä sen mukaan, että
a) palvelut ovat oikeasti lähellä ja että
b) palvelut organisoidaan siten, että asukkaiden käyttökokemus paranee, ei huonone.
Vaula Norrena myös kesä 2019
Kiitos!
Vaula Norrenan puhe Vantaan valtuustossa 24.9.2018

Vaula Norrena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Asukastila Mikkolaan säästää 80.000 euroa vuodessa

su marras 11 , 2018
Valtuustoaloite 12.11.2018  Ensi vuoden budjetissa on tarkoitus toteuttaa asukastilat mm. Korsoon ja Hakunilaan. Korsossa asukastilan paikaksi on ajateltu entistä nuorisotilaa Lumon monitoimitalon vieressä keskustassa. Tila on kuitenkin pahasti sisäilmaongelmainen. Sen takia nuorisotila siirrettiin sieltä Lumoon. Tila on suuri, 542 m2, sen pelkät ylläpitokustannukset (vuokra ja siivous) ovat 68.000 euroa vuodessa. Sitä paitsi tila puretaan parin vuoden sisällä, kun Korson keskusta rakennetaan. Miksi laittaa rahaa sen korjaamiseen? Asukastilaan on myös ajateltu kokopäivätoiminen työntekijä, kustannus 47.000 euroa vuodessa. Yhteensä 115.000 e/vuosi. Kuitenkin […]
Poikia Mikkolan ostarilla Vantaa

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn