Lopetetaan lasten ja aikuisten sairastuttaminen

Aloitteeni koski sisäilmasairaille soveltuvien koulutilojen hankkimista Vantaalle.
Valtuustoaloite sisäilmasairaille sopivien koulutilojen saamiseksi

Koko Suomessa arvioidaan kunnille tulevan 40 miljoonan euron lasku vuosittain opettajien ja kouluhenkilökunnan sisäilmasairauksista ja sijaisten palkkaamisesta. (OAJ:n selvitys 2016)

Tämän aloitteen vastaus on jo kertaalleen palautettu valmisteluun yksimielisesti koko valtuuston toimesta, koska emme olleet tyytyväisiä sivistysviraston vastaukseen.

Nyt virasto vastaa uudestaan, että vain muutama oppilas Vantaalla tarvitsisi tällaista puhdasta koulutilaa.
Opettajista ja koulunkäyntiavustajista viraston vastaus ei puhu mitään.

Vain muutama oppilas?
Vain kolme yläkoulun oppilasta on kuulemma joutunut vaihtamaan koulua sisäilma-altistuksen takia?
Kaikille muille 22 000:lle Vantaa pystyy tarjoamaan terveellisen koulutilan?
Ns. ’allergiavapaata’  koulutilaa ei tarvita?

Pidän tätä kovin merkillisenä vastauksena.

Kun omassakin tiedossani on kymmeniä oppilaita ja toistakymmentä opettajaa, jotka eivät voi oleskella koulutiloissa Vantaalla.
Onko virasto edes kysynyt kouluista, mikä on tilanne?
Onko esim. oireilmoitusten määrää ja vakavuutta arvioitu vastausta laadittaessa?

Koko Suomen mittakaavassa arvioidaan olevan 170 000 – 260 000 sisäilmaongelmille altistunutta lasta kouluissa ja päiväkodeissa.

Tämä  on vanha arvio vuodelta 2012, eduskunnan tarkastusvaliokunnan tekemä.
Mutta siis Vantaalla vain muutama?

Kaikki altistuneet eivät toki sairastu, vaan altistuminen voi kestää vuosikausia, ennen kuin vakavampaa sisäilmasairautta tulee.
Jotkut sairastuvat nopeammin.

Lähde: Hometalkoot ry:n opas

Entä sitten opettajat.
Minä tiedän, että pelkästään yhdestä koulusta, Mikkolan koulusta lähti vuosi sitten kerralla 20 opettajaa, yli kolmasosa koulun opettajista.

Tiedän, että useissa muissa kouluissa opettajat ja avustajat sinnittelevät pitkillä sairauslomilla, kun puhtaampaa työskentelytilaa ei ole. Peltola, Kannisto, Kartanonkoski, Simonkylä, Martinlaakso, Korso, Askisto, Itä-Hakkila, you name it.

Tiedän, että osa Vantaan kouluista on pahoin kosteusvaurioisia.

OAJ teki suuren sisäilmatutkimuksen opettajien parissa viime vuonna.
(OAJ Sisäilmatutkimus 2017)

Sen mukaan 24% peruskoulujen ja esikoulujen opettajista on joutunut vaihtamaan työpistettä tai työpaikkaa sisäilmaoireiden takia.

OAJ sisäilmatutkimus 2017

Joka kolmas kärsii äänen käheydestä, oire jolla on merkitsevä yhteys home- ja mikrobialtistukseen.
Joka viides kärsii yskästä ja hengenahdistuksesta, oire jolla on merkitsevä yhteys home- ja mikrobialtistukseen.

12% kärsii astmasta, ja yli  20 vuotta opettaneista peräti 24%.
Sairaus, jolla on merkitsevä yhteys home- ja mikrobialtistukseen.
Vantaan tasolla 12 – 24% astmaisia tarkoittaisi useita satoja henkilöitä, 300 -600 henkilöä koulujen 2500-päisestä henkilökunnasta.

OAJ sisäilmatutkimus 2017

OAJ:n tutkimuksen mukaan 6 % opettajista on sairauslomilla yli 15 päivää vuodessa hengitystiesairauksien takia ja 2,2%  on samoista syistä yli 25 päivää vuodessa.
Sairaudet  korreloivat home- ja mikrobialtistuksen kanssa.
Vantaan kouluhenkilökunnasta 6% olisi 150 henkilöä ja 2,2%  olisi 55 henkilöä.
1 % opettajista sairastaa monikemikaaliherkkyyttä, mutta yli 20 vuotta töitä kouluissa tehneistä peräti 2,2%. Sairaus jolla on merkitsevä yhteys home- ja mikrobialtistukseen.
Monikemikaaliyliherkkiäkin olisi Vantaalla 30-50 henkilöä.

Hämeenkylän koulu Vantaa putkivuoto
Mitä pidempään kosteusvaurioisissa kouluissa oleskellaan, sitä enemmän altistutaan ja sairastetaan ja lopulta saadaan vaikeita kroonisia sairauksia, joihin ei auta enää muu kuin sairauseläke.
Paljonko tämä maksaa?
Ja paljonko maksaa altistuttaa lapsia niin, että aikuistuessaan he eivät kykene normaaleihin töihin?

Aliisa, josta piti tulla oopperan ensiviulisti, mutta sitten hän ei pystynytkään olemaan vantaalaisessa musiikkiluokassa.
Jesse, joka oli lahjakas jalkapalloilija, kunnes sairastui kosteusvaurioisessa koulussa niin, ettei pystynyt enää urheilemaan eikä sittemmin käymään kouluakaan – mitään koulua – ja on nyt kotiopetuksessa. Juristiäidin piti jättää työnsä ja omaksua pikavauhtia yksityisopettajan ammatti.
Leena, joka oli innostunut ja innostava englannin ja ruotsin opettaja, kunnes sairastui kosteusvaurioisessa koulussa niin, että joutui sairauseläkkeelle jo 40-vuotiaana.
(nimet muutettu).
Mitä tämä kaikki maksaa  – inhimillisesti ja taloudellisesti yhteiskunnalle?
Mitä iloa on  kosteusvaurioiden lievemmistäkään oireista kuten ’aivosumusta’, joka heikentää oppilaiden oppimiskykyä?

Kun Vantaalla kouluja joka tapauksessa joudutaan koko ajan rakentamaan lisää, mitä haittaa olisi tehdä uusista kouluista puhtaita, pölyttömiä, hajusteettomia?

Tai edes ns. allergiavapaita paviljonkeja?
Onhan keksitty allergiapäiväkoditkin.
Vähintään sisäilmasairaille tulee tarjota puhtaat tilat.

Tämähän on pelkästään organisointikysymys.
Mistä johtuu opetusviraston haluttomuus organisoida puhtaita koulutiloja, kun muuten ollaan halukkaita organisoimaan vaikka mitä digihanketta, robottiohjelmointia, ja luokatonta koulua?
Miten saisimme sivistysviraston ja Tilakeskuksen innostumaan puhtaista koulu- ja päiväkotitiloista?
Puhtaat, terveet koulu- ja päiväkotitilat takaavat yhteisön hyvinvointia  pitkälle tulevaisuuteen.
Ne pitäisi laittaa omana pykälänään Vantaan hyvinvointiohjelmaan.
Vihreä valtuustoryhmä ei näe järkeä puhtaiden koulu- ja päiväkotitilojen pihtaamisessa.
Esitämme tähän esityslistan kohtaan seuraavaa pöytäkirjalausumaa ja toivomme että koko valtuusto voi yhtyä siihen:
”Edellytämme, että oirekyselyjen tulosten pohjalta arvioidaan sisäilmasairaille sopivien koulu- ja päiväkotitilojen tarve uudestaan ja ryhdytään sen vaatimiin toimiin.”
Kiitos.


Norrenan puhe Vantaan valtuustossa 9.4.2018

Vaula Norrena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Kuin sillit sardiinipurkissa?

ma touko 28 , 2018
Tilatehokkuus on päivän sana kuntien budjeteissa. Tulevaisuuden päiväkodeista aiotaan tehdä 160 lapsen yksiköitä, joissa jopa 40-60-päiset lapsiryhmät leikkivät hallimaisissa tiloissa ilman kiinteitä väliseiniä. Kuvitelkaa sitä melun ja levottomuuden määrää. Kouluista halutaan tehdä suuria yksiköitä kaupunkien keskuksiin, pois lähiöistä. Yhtenäiskouluihin halutaan vähintään 700 oppilasta, alakouluihin 300 ja yläkouluihin 350 oppilasta. Oppilasmäärämaksimit Nämä oppilasmäärät aiotaan tunkea samoihin vanhoihin koulurakennuksiin, joissa ennen on ollut paljon vähemmän oppilaita. 1960-80-luvuilla rakennetut koulut eivät teknisesti kestä ihmismassojen lisäyksiä. Seuraa sisäilmaongelmia, sairastumisia ja kosteusvaurioita. Vantaalla sivistysvirasto teki […]
Vantaa peruskoulut L-Y oppilasmaksimit 2013-2017

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn