Ilotulitteet eivät ole koirien ilo

Myös Vaulan Tiitu-koira pelkää uudenvuoden paukkuja


Joka viidennessä vantaalaistaloudessa on koiria, monissa myös kissoja tai muita lemmikkejä, joista osa pelkää kuollakseen uudenvuoden räiskettä.

Kotieläinten lisäksi myös luonnonvaraiset eläimet pelästyvät ääni- ja valosaastetta, joka valtaa taivaan joka vuodenvaihteessa.
Lintuja kuolee paukkujen ja valoräjähdysten aiheuttamaan törmäilyyn, stressiin ja pelkoon. 


Rakettien äänenpaine voi olla jopa 110-170 desibeliä.
Se voi aiheuttaa ihmisellekin kuulovamman kerrasta.
Äkillistä ääntä säikähtänyt eläin alkaa usein pelätä muunkinlaisia ääniä, paukkuarkuus yleensä vain voimistuu ajan kuluessa.

Uuden vuoden paukut ja ilotulitukset saavat aikaan lemmikki- ja luonnoneläimille suurta pelkoa ja kärsimystä. 

Rajoitetaan räiskettä

Esitämme siksi, että Vantaa selvittäisi mahdollisuutta rajoittaa ilotulitteiden ampumista joko kokonaan tai vain muutamaan paikkaan kaupungissa.


Aamumetsä Metsolansuo Vantaa



Vuodenvaihteessa 2022 ilotulitteet aiheuttivat Tukesin mukaan ihmisille 20 silmävammaa, joista osa vaati leikkaushoitoa. Tulipaloja raketit aiheuttivat yhteensä 79 kappaletta.

Uutena vuonna on Vantaalla nyt sallittua paukutella ja ampua ilotulitteita klo 18 – 02 välisenä aikana.
Räjähdyksiltä ei pääse pakoon missään päin kaupunkia.

Jos sen sijaan Vantaalla olisi vaikka vain muutama aukea paikka, joissa ilotulitteiden ampuminen olisi sallittua, niin suuri osa eläinten ja ihmisten räjähdekärsimyksistä voitaisiin välttää.

Valtakunnallinen kansalaisaloite ”Rajat räiskeelle” keräsi 65 000 allekirjoitusta ilotulitteiden kieltämiseksi lyhyessä ajassa vuonna 2019. Eduskunnan talousvaliokunta tyrmäsi aloitteen.


Monet kaupungit ovat kuitenkin oma-aloitteisesti rajanneet tai kieltäneet ilotulitteiden käyttöä kaupungin alueella. Jotkut kaupungit (kuten Kokkola) ovat järjestäneet ilotulituksen sijaan ammattimaisen valonäytöksen taivaalle.

Esitämme, että Vantaa tutkii mahdollisuutta rajoittaa ilotulitteiden ampumista joko kokonaan tai vain muutamaan paikkaan kaupungissa.


Aloite Vantaan valtuustossa 19.12.2022


Vaula Norrena

Tuire Kaimio

sekä 27/ 67 valtuutettua allekirjoittajina

Vaula koiransa kanssa metsässä 2019
Vaula ja Tiitu

Vaula Norrena

Vihreä kuntapoliitikko, semiootikko, yrittäjä, koirankävelyttäjä, kierrätyskirjaston hoitaja, metsän omistaja, luonnon rakastaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Vantaalainen, äänestä vantaalaista!

to maalis 23 , 2023
Eduskuntavaalit ovat pian. Uudeltamaalta pääsee eduskuntaan 37 kansanedustajaa. Tällä kaudella vain kuusi heistä on ollut Vantaalta.  Mitä merkitystä tällä on, eduskunnassahan hoidetaan koko maan asioita?  Edunvalvontaa Aivan, mutta siellä päätetään myös kaikenlaisesta valtion tuesta eri alueille. Mihin väylähankkeisiin valtio tulee mukaan: raiteisiin, moottoriteihin, meluvalleihin. Paljonko joukkoliikennetukea kaupungeille maksetaan. Paljonko maksetaan tasa-arvorahaa kouluille ja millä perusteilla. Paljonko annetaan ARA-tukea kohtuuhintaisen asumisen rakentamiseen. Paljonko ammatillisia ja korkeakoulutuspaikkoja kaupunkiin annetaan. Pääkaupunkiseudulla on vain 0,7 opiskelupaikkaa per opiskelija, kun maakunnissa on keskimäärin 1,3. Täältä on […]
Vaula ja Marja Berghäll koiralenkillä

Kiinnostaako?

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Twitter
Visit Us
Follow Me
Instagram
LinkedIn
Share