Kouluverkkosuunnitelma voi pelastaa lähiöiden palvelut

 Vantaan_koulut_kunto2014
Vuoden 2012 syksyllä Vantaalla päätettiin tehdä kattava kouluverkkosuunnitelma.

2013 budjettikirjan investointiosassa lukee: ”Vantaan kouluverkko ja todellinen uudisrakennustarve tullaan tarkistamaan kokonaisuutena. Tarkastelussa huomioidaan alueella olevat kaikki vanhat koulurakennukset sekä niiden korjaustarpeet ja laajennusmahdollisuudet.”

Torso tuli. Sellainen jossa oli laskettu vain koululaisten koulumatkoja ja jyvitetty koulujen pinta-aloja niin että 9,5 m2/ oppilas riittäisi.

Tilantehokkuusohjelmalla säästyy yhden koulun lisärakentaminen vuosittain, kun 300-350 henkeä vuodessa kasvava oppilasmäärä mahdutetaan jo olemassaoleviin kouluihin. Lisäksi lakkautetaan kaksi arvokkaalla tontilla olevaa koulua (Hevoshaka ja Tuomela), joista saadaan makeat maanmyyntitulot osin sivistysvirastonkin hyväksi.
007
Tämä taistelu käytiin jo syksyllä 2013, sanovat monet.

Miksi me vihreät esitämme kattavaa kouluverkkosuunnitelmaa nyt uudestaan?

Äänestys koulunlakkautuksia vastaan (ei-äänet) Vantaa 18.11.2013
Äänestys koulunlakkautuksia vastaan (ei-äänet) Vantaa 18.11.2013

Koska emme saaneet virkamiehiltä sitä, mitä meille luvattiin ja mikä oli 2012 valtuuston yhteinen tahto.

Koska on selvää, että saneerausvuosien 2013-2017 jälkeenkin Vantaan on tultava toimeen säästöbudjetilla.

Siksi on sitäkin tärkeämpää, että virkamiehet ja luottamushenkilöt yhdessä miettivät, millainen kouluverkosto palvelee parhaiten.

Kuntalaiset haluavat lähikouluja ja lähipalveluja. Ja kun tilakuluissa halutaan säästää, on järkevää, että yksi rakennus palvelee useaa käyttötarkoitusta. Tämä on sivistystoimenkin strategia.

Koulussa voi olla nuorisotila ja kirjasto, kuten Pähkinärinteessä.  Koulussa voi olla neuvola ja hammashoitola, kuten Mikkolassa.

Koulussa voi olla iltaisin avoin asukastila, ’lähiötori’, kuten Pointissa.  Ja tietysti harrastetilat, jotka jo ovatkin kiitettävästi  seurojen käytössä.
Tämä on kuntalaisten toive.

Hevoshaka liikuttaa
Hevoshaka liikuttaa

Vielä tärkeämpi syy pitkän tähtäimen kouluverkkosuunnitelmalle on nykyisten koulujen kunto. Viime vuosien aikana on käynyt ilmi, että monessa uudemmassakin koulussa tarvitaan isoa remonttia. Näihin uppoaa paljon rahaa, eikä silti ole varmuutta saadaanko kaikista kouluista enää terveitä ja toimivia.

Kosteusvaurioista ovat kärsineet mm. Havukoski, Kannisto, Kartanonkoski, Hiekkaharju, Rekolanmäki. Vanhoista kouluista ainakin Hämeenkylä, Varisto, Jokivarsi, Korso, Kuusikko, Pähkinärinne  jne.
Nyt olisi tärkeää yhdessä miettiä, mitkä koulut vielä kannattaa korjata?

Missä kouluissa on sijainnillista ja tilallista potentiaalia monitoimiseen kyläkeskuskäyttöön?
Miten saamme koulujen avulla  lähiöihin muitakin palveluja edullisesti?
Näin säästämme rahaa ja palvelemme kuntalaisia entistä paremmin.

Ei tarvitse olla mitään kustannus-syytä keskittää palveluja vain Myyrmäkeen ja Tikkurilaan.
Joten tehdäänpä se kouluverkkosuunnitelma uudestaan, kokonaisena lähiöpalveluverkkosuunnitelmana. Kiitos.
Hakunilan urheilupuisto ilmakuva

Vaula Norrena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Next Post

Vantaan pitää saneerata fiksummin

ma marras 17 , 2014
  ”Vantaan päättäjät tekevät historiaa hyväksyessään kaupungin budjetin ilman euronkaan muutosta” (kaupunginhallituksessa ja pian valtuustossa 17.11.2014), kirjoittaa päätoimittaja Risto Hietanen Vantaan Sanomissa. Hän arvelee että päättäjät ovat ”todella sitoutuneita talous- ja velkaohjelmaan, eivätkä halua avata sitä lainkaan.” (VS 8.11.2014) Totuus lienee, että Vantaan suurimmat poliittiset ryhmät Kokoomus ja SDP luovuttivat vallan pois, kun he valitsivat uuden kaupunginjohtajan 2011. Hietanen kuvasi tätä silloin Helsingin Uutisissa: ”Nenonen sai Lindtmanilta ja Mäkiseltä lupauksen virkajohdon ja poliittisen johdon työnjaon selkeyttämisestä …Nenonen saa johtaa asioiden virkavalmistelua […]
kaksi kerrostaloa lapsen piirustus

Kerro kaverillekin :)

RSS
Tilaa blogi
Facebook
Facebook
Twitter
Visit Us
Instagram
LinkedIn